Kevyempien renkaiden vaikutus jarrutukseen?

Collapse
X
 
  • Time
  • Show
Clear All
new posts

  • Ändi
    replied
    höpöjä juttelin.
    195/65 renkaita en kyl laittais.

    Leave a comment:


  • Jussi.M
    replied
    Originally posted by petrolhead View Post
    Liike-energiaa , ei potentiaalienergiaa.
    Jos ajattelet sitä että kevyemmällä pyörällä on pienempi inertia ja napsahtaa siksi lukkoon herkemmin , pitää paikkansa. Mutta : edellämainitun ilmiön (enemmän kuin-) kumoaa se että kevyempi pyörä ; kaiken muun säilyessä ennallaan ; säilyttää kontaktin tienpinnan kanssa paremmin ja pysyy siksi pidon puolella tehokkaammin.

    Kokonaispito.
    Tätä juuri hainkin, ja kysymyshän oli täysin teoreettinen

    Leave a comment:


  • Kilpuri
    replied
    Ändille:

    Mitä suurempi (halkaisija) jarrulevy sitä pidemmäksi tulee momenttivarsi pyörän navan suhteen.

    => Olettaen, että jarruttava voima, palojen koko ja kitkakerroin (palan ja levyn välissä) pysyy samana kasvaa jarruttava momentti levyn suhteessa.

    Tietysti jos asennat isommat palat, tehokkaammat satulat / pääsylinterin ja korkeakitkaiset palat tilanne vielä paranee oleellisesti.

    Ihan lyhykäisyydessään vielä lukuina (oletus, että palan keskipiste n. 25mm reunasta kohden keskiötä).

    Jos vaihdat onnettoman 250 mm jarrulevyn 300 mm :een, niin momenttivarsi kasvaa n. 25mm. => Aiemmin M = F * 100mm, nyt M = F * 125 mm => jarruttava momentti n. 25% suurempi. Ts. kyseinen jarru n. 25% paree - oletettavasti kasveneen painon aiheuttama pudotus. Tosin jarrutasapaino menee viduralleen jos ei mitään muuta asiaan liittyvää mieti.
    Last edited by Kilpuri; 23-12-2009, 10:48.

    Leave a comment:


  • jr66
    replied
    Originally posted by Ändi View Post
    Tuo isompi renkaan halkaisia käsittääkseni vaikuttaa samalla tavalla jarrutukseen kun isompihalkaisijainen jarrulevykin. päinvastoin vaan.

    Esim. 15" vanne 250mm levy. Auton pysähtymiseen tarvitaan esim 15 kierrosta jarrulevyllä mikä on matka x. jolloin rengas pyörii myös sen 15 kierrosta matkan ollen huomattavasti pidempi.

    samalle levylle(matka edelleen se x) kun lyödään 17" kumi niin matka renkaan kehällä vaan kasvaa...

    Mä ajattelen sen niin että jarrutusmatkaan vaikuttaa levyn ja renkaan halkaisian suhde.

    Jos jonkunmielestä teksti näyttää typerältä, niin katsoo postauksen kellonaikaa,. Saattaa omastakin mielestä huomenna näyttää aika aasilta.
    Ei se renkaan kehä mihinkään kasva, esim. 196/65-15 vs. 225/45-17 on 17" ulkokehä 6-7 mm. pienempi vai laitatko 17" vanteellekkin 195/65 renkaan ??

    Leave a comment:


  • Ändi
    replied
    Tuo isompi renkaan halkaisia käsittääkseni vaikuttaa samalla tavalla jarrutukseen kun isompihalkaisijainen jarrulevykin. päinvastoin vaan.

    Esim. 15" vanne 250mm levy. Auton pysähtymiseen tarvitaan esim 15 kierrosta jarrulevyllä mikä on matka x. jolloin rengas pyörii myös sen 15 kierrosta matkan ollen huomattavasti pidempi.

    samalle levylle(matka edelleen se x) kun lyödään 17" kumi niin matka renkaan kehällä vaan kasvaa...

    Mä ajattelen sen niin että jarrutusmatkaan vaikuttaa levyn ja renkaan halkaisian suhde.

    Jos jonkunmielestä teksti näyttää typerältä, niin katsoo postauksen kellonaikaa,. Saattaa omastakin mielestä huomenna näyttää aika aasilta.

    Leave a comment:


  • Jamppa1983
    replied
    Originally posted by Luntti View Post
    Entäs toisinpäin.
    Miten paljon vaikuttaa esim. kiihtyvyyteen jos vanteiden yhteispaino putoaa 10kg?
    Tai paljonko vaikuttaa tehoihin? Siis tehohäviöön voimansiirron suhteen.
    Minusta kaikki massa mikä otetaan pyörivästä liikkeestä pois vaikuttaa kierros herkkyyteen ja tässä täpauksessa myös kiihtyvyyteen. Kaikki keventää aina sitä vauhtipyörää? Mutta miksi, kierros herkkyyden takia. No mihin se vauhtipyörän massa siirtyy kytkimen tarrattua kiinni? Laatikko, kardaani, perä, vetarit ja lopuksi Vanteet+renkaat. Ilman suurempia laskukaavoja kevyemmän massan liikkeeseen tarvitaan vähemmän voimaa.

    Leave a comment:


  • aragon
    replied
    Mutta kumpaa siinä tarvitaisiin lisää , vääntöä vai kilowatteja? - kun en vieläkään ymmärrä..[/quote]

    ihan vakavissaanko kysyt?

    Leave a comment:


  • bember
    replied
    lienee selvä että pyörän kehä toimii viimeisenä "vaihderattaana" joten mitä isompi kehä sen hitaampi kiihtyvyys ja suurempi huippunopeus, kunnes ilmanvastus estää lisänopeuden. Mutta kumpaa siinä tarvitaisiin lisää , vääntöä vai kilowatteja? - kun en vieläkään ymmärrä..
    Last edited by bember; 22-12-2009, 21:13.

    Leave a comment:


  • Kilpuri
    replied
    Erittäin karkeasti:

    1 kg jousittamatonta massaa = 12 kg jousitettua
    1 kg "pyörivää massaa" VP jne... = 30kg jousitettua

    Erityisen kiinnostava dokumetti VP:n kevennyksen vaikutuksesta / välityksistä löytyy osoitteesta:


    Anyway, kaikki turha paino autosta pois niin saat parhaimman ja halvimman virityksen. Mm. se 10-15kg siinä vyötäröllä. Ihan turha hommata isoja vanteita, jarruja... jos niitä ei tarvitse / ne ole muuten vain "coolit". Isohkot n. 330mm + jarrulevytkin painaa aivan apinana.

    Muutenkin autoista oikeastaan pitäisi ilmoittaa teho-paino suhde, eikä pelkkää tehoa.
    Last edited by Kilpuri; 21-12-2009, 21:22.

    Leave a comment:


  • ockelbo4500
    replied
    Lasketaanpa hieman arvoja.
    Jos oletetaan rengas, jossa halkaisija 650mm ja säde siis 325mm. Oletetaan että laskuissa käytettävä painopisteen säde r = 250mm ja koko renkas/vanne yhdistelmän massa 20kg. Ajetaan 100km/h = 27,78 m/s .

    Renkaan vierintäkehä on noin 2,042m . Rengas pyörähtää siis 27,78/2,042 = 13,6 kierrosta sekunnissa. Haluttu kulmanopeus pyörinnälle on siis 13,6*2*PII = 85,45 Rad/s

    Laskemalla saadaan renkaan pyörimisen energiaksi
    E= 0,5*20kg*(0,25m*0,25m)*(85,45 rad/s*85,45rad/s) =4563,6 J /rengas

    Vastaavasti ajoneuvon liike-energia jos massaa on 1600kg. Saadaan E= 0,5*1600kg*(27,78m/s*27,78m/s) = 617382,7 J

    Neljän renkaan pyörintäenergia on siis prosentteina liike-energiasta
    suhde = (4*4563,6J)/617382,7J = 0,0295= 2,95%


    Tästä voitaneen päätellä(oletuksella että laskin oikein) että renkaiden massalla ei ole suurta merkitystä jarruihin. Se, että isommilla renkailla jarrut tuntuvat vähätehoisemmilta(olen huomannut tämän itsekin joissain autoissa) johtuu mielestäni siitä, että suuremmat(ei siis ulkohalkaisijaltaan) renkaat ovat usein myös leveämpiä ja pito sitä kautta huomattavasti parempi kuivalla kelillä. Auto siis pysähtyy aivan yhtä hyvin kuin ennenkin tai jopa paremmin, mutta aiemmin rajoittava tekijä oli ehkä renkaan pitokyky ja leveämmillä renkailla jarrujen suorituskyky.

    Leave a comment:


  • jannmann
    replied
    Originally posted by petrolhead View Post
    Mutta kun kehänopeus pysyy samana. Toisin esitetty : 12" ja 20" samanpainoisten vanteiden varastoima energia 100km/h:ssa on sama jos painojakaumat ( esimerkinomaisesti kaikki massa ulkokehällä , 10 kg) on samat.
    Totta, mutta lähinnä tarkoitin tolla vipuvarren kasvulla teoreettista tilannetta.
    Otetaan esimerkiksi vaikkapa polkupyörä jossa jarrujen teho heikkenee jos perinteiset vanteen ulkokehään purevat jarrut siirrettäisiinkin ottamaan kehään joka olisi alkuperäisen säteen puolessavälissä. Vaikka molemmissa vanteissa olisi sama inertia, toisessa varmasti alamäessä huomaisi jarrujen eron.
    Autoissa jarrut on kuitenkin melko ylimitoitettu ja tällaista tilannetta ei siviililiikenteessä tule.

    Leave a comment:


  • Luntti
    replied
    Originally posted by Clavurion View Post
    Koko auton massan liike-energia:

    E=½mv²
    m=massa
    v=nopeus

    Yhden rengas-vanne-paketin pyörimisen liike-energia:

    E=½mr²k²
    r=massan painotettu etäisyys keskipisteestä
    k=kulmanopeus

    Laskekaa siitä, minä en viitsi.
    Mullakin on täsä vähän kaikenlaista muuta.

    Leave a comment:


  • Clavurion
    replied
    Koko auton massan liike-energia:

    E=½mv²
    m=massa
    v=nopeus

    Yhden rengas-vanne-paketin pyörimisen liike-energia:

    E=½mr²k²
    r=massan painotettu etäisyys keskipisteestä
    k=kulmanopeus

    Laskekaa siitä, minä en viitsi.

    Leave a comment:


  • Luntti
    replied
    Originally posted by petrolhead View Post
    Enimmillään (siis tilanteessa jossa massa olisi kaikki vanteen ulkokehällä) vaikutus olisi sama kuin 20 kg:lla auton kyydissä olevalla painolla. Kuorma-autossa tietysti huomaa vähemmän vaikutusta kuin VW Polossa.

    E39 15" pelti/alu vanne painaa 5.5kiloa. 14 peltivanne n.8kiloa.
    Peltorassiin laitoin nuo e39 vanteet. Niin ajattelin mitä vaikuttaa.


    Sitten autossa on myös rajusti leikatut renkaat päällä. Joten vois sanoa, että n. 30kilon hyöty tulee noista.:think
    Aika hyvin.
    Last edited by Luntti; 21-12-2009, 21:53.

    Leave a comment:


  • petrolhead
    replied
    Originally posted by Luntti View Post
    Entäs toisinpäin.
    Miten paljon vaikuttaa esim. kiihtyvyyteen jos vanteiden yhteispaino putoaa 10kg?
    Tai paljonko vaikuttaa tehoihin? Siis tehohäviöön voimansiirron suhteen.
    Enimmillään (siis tilanteessa jossa massa olisi kaikki vanteen ulkokehällä) vaikutus olisi sama kuin 20 kg:lla auton kyydissä olevalla painolla. Kuorma-autossa tietysti huomaa vähemmän vaikutusta kuin VW Polossa.

    Originally posted by jannmann View Post
    Toki jos renkaan halkaisija on suurentunut naurettavan paljon alkuperäisestä, esim. 590mm vs. 680mm vaikuttaa se hivenen jarrujen toimintaan kun vipuvarsi kasvaa, mutta silloinkin mistään autosta missä on hyväkuntoiset toimivat jarrut ne ei häviä.
    Mutta kun kehänopeus pysyy samana. Toisin esitetty : 12" ja 20" samanpainoisten vanteiden varastoima energia 100km/h:ssa on sama jos painojakaumat ( esimerkinomaisesti kaikki massa ulkokehällä , 10 kg) on samat.
    Last edited by petrolhead; 21-12-2009, 17:53.

    Leave a comment:

Working...
X