E30 museokatsastuksen suunnittelua

[JariR1]

Tallista löytyy otsikonmukainen vm -87 316, joka on ollut perheessä uudesta saakka. Auto ei ole ikinä ollut vakituisesti talvikäytössä. Joitain yksittäisiä aikanaan tehtyjä kevättalven mökkireissuja sillä ajettiin ja niidenkin jälkeen se aina pestiin ja laitettiin kuivaan talliin, jossa sitä on aina säilytetty. Auto on kunnoltaan hyvin säilynyt Suomi-autoksi ja sanoisin että kuntonsa puolesta se voisi olla museokuntoinen sellaisineen. Ruosteeton alta ja päältä, kaikinpuolin ehjä. Maalipintakaan ei ole haalistunut tallissa ja tuulilasin sisäänajosta ohjeistava tarrakin on pysynyt kiinni.

Autoon on kuitenkin vuosien varrella tehty joitain muutoksia, joiden palauttaminen alkuperäiselleen ei olisi suuritöinen tai välttämättä kalliskaan juttu, mutta mielelläni nämä autoon tehdyt parannukset siinä pitäisin sellaisenaan:

- Autoon on asennettu aavistuksen madaltavat jouset (näistä muutoskatsastusmerkintä)
- Autossa vanne-/rengaskokoa kasvatettu (tästä muutoskatsastus)
- Autoon on jälkiasennettu murto-/varashälytin
- Alkuperäinen elektroninen kaasutin korvattu ns. korvauskaasuttimella, jonka myötä manuaalirikastin
- Putkisto on vaihdettu rosteriversioon

Autosta ei ole tarkoitus luopua tai sen arvoa museoleimalla yrittää nostaa, mutta taloudelliselta kannalta ajatus museoleimasta houkuttelisi. Viimevuosien ajot kun rajautuvat lähinnä katsastuskäynteihin. Karahtaako ajatus museoleimasta noihin yllämainittuihin muutoksiin? Olisiko pääkaupunkiseudulla jokin taho jota tarvittavien palautustoimenpiteiden osalta voisi konsultoida viemällä auton näytille?

[nullzwei]

Mielenkiintoinen projekti. Olet ilmeisesti tutustunut oheiseen:
Museoajoneuvo = http://www.sahk.fi/15

Ajoneuvoon lisätyt/parannetut turvavarusteet on hyväksyttävissä, ajan hengen (1987) mukainen tuunaus kuten madallus, vanteet sekä häly myös jos ne pystyy dokumentoimaan (olleen mahdollista) tuolle tai aikaisemmille vuosille. Korvauskaasuttimeen en uskalla ottaa kantaa, putkisto lienee ok.

Nämä ulkomuistista, eiköhän joku Uudenmaan museoajoneuvotarkastajista osaa kertoa tarkemmin? = http://www.sahk.fi/20

[JariR1]

Ajoneuvoon tehdyt muutokset ajoittuvat vuoteen 2000. Kaikkien korvattujen osien alkuperäisversiot ovat tallella pakoputkistoa ja jousia lukuunottamatta. Mm. alkuperäinen kaasutinkin on hyllyssä. Kaasutin korvattiin käyntihäiriön korjaamiseksi, kuten monissa näissä lienee tehty. Kaasarin vaihtanut liike kertoi alkuperäisen kaasuttimen kumijalan olleen hapertunut, joten on mahdollista että itse kaasuttimessa ei edes ollut ongelmaa. Alkuperäisen kaasuttimen hinta olisi aikanaan ollut kohtuuttoman suuri verrattuna korvausmalliin. Alkuperäinen on elektroniikkansa osalta ymmärtääkseni herkkä vikaantumaan, joten se päädyttiin kuitenkin vaihtamaan. Alkuperäisosa laitettiin kuitenkin talteen kun oli arvelua, että onko vika edes kaasuttimessa.

Hyväkuntoiset alkuperäiset kevytmetallivanteet on tallella, jos pelkkä merkintä vaihtoehtoisesta rengaskoosta rekisteriotteessa ei ole este katsastukselle. Mahdollisesti rekisteriotteeseen merkittyä vanne- / rengaskokoa on ollut -87 saatavilla, mutta tätä kyseistä vannemerkkiä tuskin. Tuossa on edessä 7.5x16 vanne ja takana 9x16 vanne leveähköllä huulloksella. Hälyistä ei juuri mitään ole näkyvillä, mutta tuota kyseistä Cobran hälyä tuskin on ollut saatavilla -87.

Lähinnä mietin että jos olisi saatavilla jonkinlainen merkkiin erikoistuneen museotarkastajan toimesta suoritettu ennakkotarkastus tms., jossa museokatsastuksen edellytykset käytäisiin tarkemmin läpi ja jonka jälkeen varsinaista päätöstä museokatsastuksen suorittamisesta voisi harkita. Esimerkiksi kaasuttimen osalta palauttaisin auton mielelläni alkuperäiselleen, jos toimivia vaihtoehtoja olisi tarjolla, mutta esimerkiksi hälyttimien purkaminen pois ja rosteriputken korvaaminen tavallisella alkaisi tuntua jo epämielekkäämmältä gommalta.

[grab_]

Hieno idea kyllä, itse en mitään tuosta muutoskatsastuksesta tiedä, vaan eihän tuo putkiston vaihtaminen orkkikseksi ole isokaan homma, hälyttimen purkaminen sitten vaatiikin aikapaljon purkamista, mutta eikai sekään tosiaan mikään ylivoimainen työ ole, jos halua saada auto museokilpiin

[TorQuel]

Lähdetään siitä liikkeelle, että homma on antamiesi tietojen perusteella täysin tehtävissä autosi kohdalla ja allekirjoittanut kyseiseen toimenpiteeseen ainakin kannustaa Homma vaatii putkiston vaihdon varmasti silloin, jos ei ole todistettavissa, että kyseinen putkisto on ajanmukainen lisävaruste. Esimerkiksi Hartge ja Alpina, sekä toki muut virityspajat ovat tuolloin sport putkistoja tehneet ja niiden kanssa museokatsastuksenkin pitäisi olla mahdollinen.

Hälyttimen purkamista mitä todennäköisimmin myös vaaditaan, tämän ongelman ratkaisemiseksi sitten on monia keinoja. Harrastajamaisia ja epäharrastajamaisia.

Alustan ja vanteiden kanssa jatkuu sama linja, vakiot paikalleen ja homma rokkaa. Tosin vanteina käy tietysti muutkin aikakauden valssit kuin nimenomaisesti ne, joilla auto on tullut tehtaalta.

Viimeisimpänä kommentoidaan noita muutoskatsastusmerkintöjä ja niiden suhteenhan homman pitäisi lutviutua niin, että jos auto muutoskatsastetaan museoajoneuvoksi (museoajoneuvotarkastajan hyväksynnän ja MR-lausunnon perusteella), häipyy rekisteriotteesta nuo vanhat muutoskatsastusmerkinnät.

Ja todellakin lisää tietoa saa tuolta Nullen ylempänä vinkkaamilta tahoilta ja tietenkin on mahdollista sekä suositeltavaakin kutsua museotarkastaja autoa katsomaan (tai viedä katsottavaksi) siinä kunnossa kuin se on nyt. Näin tehtäessä saadaan tarkat tiedot siitä, mitä juuri kyseiselle autoyksilölle tarvitsee tehdä MR-lausunnon ja museoajoneuvotarkastajan hyväksynnän saadakseen.

[L.H]

Nämä on aina vähän mielipide asioita, vaikka toisaalta niin ei pitäisi olla. Itse vaihtaisin orkkis vanteet alle tai ainakin jotkut mitä on dokumentoidusti ollut saatavilla jo auton valmistusvuotena ja menisin sellaisenaan näyttämään autoa tarkastajalle. Tämä siis sillä oletuksella, että madallus on tehtaan sporttialustan luokkaa ja putkisto on kunnon vaimentajilla eikä mikään mökäränni.

Omasta puolestani voin suositella Hans ja Ritva Sonntagia, yhteystiedot löytyy tuolta AHS:n sivuilta.

[jr66]

Mikä rengas-vanne koko ? Ainakin 205/55-15 on ollut tuolloin saatavana lisävar. Ei olis kuvaa laittaa ? Lievää madallusta en murehtisi mutta en olekkaan museotarkastaja.

[JariR1]

Ajoneuvoon on asennettu alustasarja. Etäisyys pyörän navan keskeltä lokasuojan kaaren ylimpään kohtaan: edessä 340 mm takana 350 mm.

Rengas- / vannekoot muutoskatsastettuna ovat:

Edessä:

Rengas: 205/50R16
Vanne: 7.5"x16"

Takana:

Rengas: 225/45R16
Vanne: 9"x16"

Kuskinoven rengaspainetaulukko ei ainakaan takapyörän mittoihin veny.

Alustasarjasta rekisteriotteessa maininta:

Ajoneuvoon on asennettu alustasarja. Etäisyys pyörän navan keskeltä lokasuojan kaaren ylimpään kohtaan: edessä 340 mm takana 350 mm.

En nyt pysty muistamaan, paljonko tuo autoa madalsi käytännössä, mutta pelkillä jousilla tuo madallus aikanaan tehtiin.

Hälyjen postamisen työmäärä ei minua pelota, mutta sotii vähän järkeä vastaan. Kaasarin palauttaisin mielelläni alkuperäiselleen käyttömukavuussyistäkin, nykyinen manuaaliryyppy muistuttaa ihan eri aikakauden autoa.

Putki ei ole DIY-viritys. Vaimentimilla oleva "merkkiputki" (jonka merkkiä en valitettavasti nyt muista), alkuperäistä paksumpi kylläkin.

Ohessa pari kuvaa autosta, joista nyt ainakin vanneasia selvinnee. Kyseinen vannemalli ei tainnut 80-luvulla olla kovinkaan yleinen. Niiden poistaminen ajoneuvosta olisi kuitenkin hieman sääli ja veisi mennessään osan auton historiaa mukanaan. Yksi vaihtoehto tietysti olisi tutkia, oliko 80-luvulla jotain vastaaviin mittoihin menevää saatavilla ja yrittää päästä sellaisiin kiinni, mutta metsästys voi olla melkoinen urakka?

[Skarpa]

Borbet A tuli markkinoille -87 ja nimenomaan tuolla halkaisijalla ja leveyksillä, eli pitäis varmaankin olla ok. Väri oli hopea ja lipat kiillotetut. Ei kait museoinnissa sitä katota, miten yleinen joku on ollut mihinkin aikaan. Jäis muuten harvinaisuudet museoimatta.

http://www.borbet.de/en/Wheel-historie/p-BB_RimHistory

[basso72]

Tuosta kaasari: https://www.ebay.de/itm/BMW-316-518-...S/253461239318

[JariR1]

Borbet A tuli markkinoille -87 ja nimenomaan tuolla halkaisijalla ja leveyksillä, eli pitäis varmaankin olla ok. Väri oli hopea ja lipat kiillotetut. Ei kait museoinnissa sitä katota, miten yleinen joku on ollut mihinkin aikaan. Jäis muuten harvinaisuudet museoimatta.

http://www.borbet.de/en/Wheel-historie/p-BB_RimHistory

Tämä on yllättävä, ilahduttava huomio. Vannemalli näyttää olevan identtinen omieni kanssa, paitsi että omani ovat muistaakseni Artec- tai Hartec-merkkiset.

Tuosta kaasari: https://www.ebay.de/itm/BMW-316-518-...S/253461239318

Joo, pitää varmistaa alkuperäisen kaasarin vastaavuus, ainakin alkuperäinen osa on tallessa. Aikanaan uuden osan hinta olisi ollut tyyliin 6000 mk, joka oli opiskelijan budjettiin tuolloin melko summa ja ulkomaan hankinnat olivat paljon haastavampia toteutettavia.

[Skarpa]

Tämä on yllättävä, ilahduttava huomio. Vannemalli näyttää olevan identtinen omieni kanssa, paitsi että omani ovat muistaakseni Artec- tai Hartec-merkkiset.

Aa, no sitten ne on Artec RB:t, eli Borbet -kopiot. Veikkaisin, että ne on tulleet joskus 90-luvun mittaan markkinoille.

[JariR1]

Niin, mitenköhän tuo nyt sitten linjattaisiin tiukan paikan tullen. Käytännössä identtistä vannetta on ollut saatavilla vuonna -87 ja ajoneuvo on hyväksytysti muutoskatsastettu tuolle rengaskoolle. Nyt jos ajoneuvo museokatsastetaan alkuperäisillä vanteillaan, niin edellytetäänkö tuon muutosmerkinnän poistamista ajoneuvolta, vaikka mittoihin menevää vannetta olisi ollutkin saatavilla -87. Vaihtoehtoinen rengaskoko rekisteriotteessa mahdollistaisi sellaisten käytön jos sattuisi Borbet A:t saamaan käsiin. Ei tulisi tietysti mieleenkään laittaa Artec:ia alle kuin vasta 2020-luvulla...

[TorQuel]

^

Ehkä se vanneropleemi on lopulta aika pieni homma kokonaisuudessa, jos muut hommat natsaavat järjestelyllisesti kohdalleen! Ei ole suuri rikos sekään, vaikka auton museotarkastuksen suorittaisi orkkisvanteilla ja laittaisi sitten mieleisensä aikakauden vanteet alle ajelumielessä. Ei siis toki ihan puristiratkaisu, mutta kyllähän sitä paljon tehdään! Toisin sanoen, auto museotarkastuskuntoon, moinen leima paperiin ja vannepohdinnat päälle sitten sen jälkeen

E: Viestisi alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni uskon, että Arteceilla katsastus ei ainakaan ilman armotonta tuurinpuuskaa onnistu. Käytännössä identtistä tuskin voidaan nähdä samana kuin aito kyseinen vanne, vaikkapa se Borbet A tässä tapauksessa.

[Freak]

Ainakin joitain jenkkejä on katsastettu alumiini-imusarjoilla, kunhan ne vain on tehty näyttämään alkuperäisiltä. Luulisi, että tässä tapauksessa vanteen valmistajalla ei ole väliä, kun näyttää Borbetin esitettä ja sanoo sen näköisiä vanteita olleen -87 saatavilla.

Lopulta tarkastaja sen päättää. Nekin ovat vain ihmisiä ja erilaisia vieläpä. Osalle joku juttu kelpaa ja osalle ei.