E39:Mystinen ylösvaihtovika, kuka keksii ensin? (INPA on)

[Alfistipohjoosesta]

Tämä on se kiistan aihe. Säde muuttuu ja siksi itsekkin aina noin ajattelin. YouTubessa oli video missä oli peräkkäin tyhjåhkö rengas ja täysi. Tuossa pyrittiin näyttämään että renkaan kehä on kuitenkin sama. Eli jos kehä on vaikka 1.5m niin jokainen yksi kierros vie autoa 1.5m. Renkaan kehän määrittää renkaan vyö ja sen mitta ei käytännössä muutu paineesta.
Edelleen en kyseenalaista oireita ja niiden poistumista renkaiden vaihdolla. Ja kyse voi hyvinkin olla kehästä .

[kt10734]

Nämä on kyllä ihme juttuja. Hyvä että kuntoon tulee. Ymmärrän jos on erittäin paljon kehältään erikokoisia renkaita, tuolloin suoraan ajaessa tulee hieman erinopeustietoja. Väärän kokoisia jos kuitenkin kaikki samalla kehällä en ymmärrä, eihän se auto tiedä todellista nopeutta, jos anturit kaikki antaa 80 niin ei mistään tiedä kulkeeko 75 tai 85. Löysä runkoinenkin menee yli ymmärryksen, vierintäkehä ei oikeastaan muutu kun ajattelee pinnan telaketjuna. Tyhjän renkaan ymmärrän mutta en jollain järkitasolla olevaa löysärunkoista missä on normipaineet. Uskon että nämä tulleet näin kuntoon ja syy noissa mutta en vain ymmärrä mistä auto tietää.

Löysä runko aiheuttaa luultavasti sen, että kun polkaisee reilusti kaasua (~300hv), niin perä painuu sen verran reilusti alas, että vierintäkehä kutistuu, koska pyörän säde maata vasten puolestaan lyhenee.

[Rattiukko]

Vetävät renkaat pyörii enemmän, sutii koko ajan auton mielestä. Automaattilaatikon tai moottorin ohjauksen ohjelmakoodi ei toimi löysärunkoisten renkaiden kanssa, ei ole osattu ottaa asiaa huomioon. Lieneekö ollut edes sellaisia kun auto valmistettu. Joissain autoissa lyö luistonestoa päälle kiihdytyksessä löysärunkoisilla vaikka ei sudi.

[Alfistipohjoosesta]

Nämä on kyllä ihme juttuja. Hyvä että kuntoon tulee. Ymmärrän jos on erittäin paljon kehältään erikokoisia renkaita, tuolloin suoraan ajaessa tulee hieman erinopeustietoja. Väärän kokoisia jos kuitenkin kaikki samalla kehällä en ymmärrä, eihän se auto tiedä todellista nopeutta, jos anturit kaikki antaa 80 niin ei mistään tiedä kulkeeko 75 tai 85. Löysä runkoinenkin menee yli ymmärryksen, vierintäkehä ei oikeastaan muutu kun ajattelee pinnan telaketjuna. Tyhjän renkaan ymmärrän mutta en jollain järkitasolla olevaa löysärunkoista missä on normipaineet. Uskon että nämä tulleet näin kuntoon ja syy noissa mutta en vain ymmärrä mistä auto tietää.

[kt10734]

Etuanturi vaihdettu >> ei vaikutusta. Ehdin tänään ennen lumia testaamaan vielä kesärenkailla >> loota toimii täydellisesti eli syynä vain tosi löysärunkoiset vanhat talvirenkaat! 

[Silmaauki]

Selvisiköhän tämä koskaan? Itsellä e39:ssä bensavehkeessä täsmälleen samat oireet, eikä myöskään vikakoodeja. Jos lyö vakkarin lisäksi päälle yli tuon 100kmh, niin vaihteet vaihtuvat täysin normaalisti. Alla yli 10-vuotta vanhat oikean kokoiset (225/55-16) talvirenkaat. Voisiko näiden löysän oloinen runko olla syynä oikutteluun (liian pieni vierintäkehä) vai kannattaisiko vaihtaa suosiolla oikea etu ABS-anturi, vaikka INPA:n live data näyttää ihan hyvältä? Vaihteistossa on öljyä riittävästi, mutta ne on vanhat. Lisäksi ajon ensimmäisessä kiihdytyksessä laatikko toimii mielestäni oikein. Oppiiko jotenkin väärille tavoille mitaten renkaita tms. koska toinen vaihto ei enää onnistu yli 100kmh?

Lisäksi kun kaartaa reilusti oikealle, niin vaihteet vaihtuvat täysin normaalisti isommassakin vauhdissa. Laakerit pitäisi olla välyksettömät.

Onko tietoa tai vastaavia kokemuksia?

Minulla oli aikoinaan Skoda Octavialla hieman samantapaisia ongelmia. Automaatti tahtoi käyttää pienempia vaihteita ja välillä jopa hyvin mielivaltaisesti niitä vaihteli. Kun valitsi käsin vaihteen, niin se valittu vaihde pysyi. Ongelmaa tutkittiin, mutta mitään järkevää syytä ei löytynyt.

Kunnes myöhemmin abs ilmoitti virheestä. Yhden pyörän abs-anturi (vai kehä tms.) oli lopulta hajonnut. Kun tilalle vaihdettiin uusi, niin yllättäen vaihteisto toimi siitä lähtien täysin oikein.

Kun yhden pyörän abs-anturi oli elämänsä ehtoopuolella, niin se ilmeisesti antoi hyvin vaihtelevia tietoja jopa tasanopeudella ajettaessa. Ja tämän väärän tiedon perusteella vaihteiston automatiikka sitten teki omia johtopäätöksiään.

[kt10734]

Mystinen vaihteistoprobleema, ylösvaihtovika, on käsillä. (528i touring)

VIKA:

Kiihdyttäessä reippahasti moottoritielle eli yli 100 km/h nopeuteen loota ei oikein suostu vaihtamaan kolmoselta/neloselta isommalle.

PAITSI JOS

-kierrätän punarajan tuntumaan, tai (mahdollisesti) lisään muuten vauhtia reilusti yli sallitun

-hiivutan vauhtia alle 100 km/h rajan (noin arvio)

-vaihdan steptronicilta käsin

LISÄTIETOA:

Esim taajama-ajossa tai jossain alle 100 kmh/ajossa ongelmaa ei ole vaan kaikki pelaa normaalisti ja saa kiihdytellä reippaastikin. Samoin käsivalinta pelaa aina, jokaisessa ajotilanteessa.

Selvisiköhän tämä koskaan? Itsellä e39:ssä bensavehkeessä täsmälleen samat oireet, eikä myöskään vikakoodeja. Jos lyö vakkarin lisäksi päälle yli tuon 100kmh, niin vaihteet vaihtuvat täysin normaalisti. Alla yli 10-vuotta vanhat oikean kokoiset (225/55-16) talvirenkaat. Voisiko näiden löysän oloinen runko olla syynä oikutteluun (liian pieni vierintäkehä) vai kannattaisiko vaihtaa suosiolla oikea etu ABS-anturi, vaikka INPA:n live data näyttää ihan hyvältä? Vaihteistossa on öljyä riittävästi, mutta ne on vanhat. Lisäksi ajon ensimmäisessä kiihdytyksessä laatikko toimii mielestäni oikein. Oppiiko jotenkin väärille tavoille mitaten renkaita tms. koska toinen vaihto ei enää onnistu yli 100kmh?

Lisäksi kun kaartaa reilusti oikealle, niin vaihteet vaihtuvat täysin normaalisti isommassakin vauhdissa. Laakerit pitäisi olla välyksettömät.

Onko tietoa tai vastaavia kokemuksia?

[M_P]

Juu, kokeilin tuota silloin kaksilla eri renkailla... ei korjaantunut. :think Uusi omistaja ei ole vielä kerennyt oikein tutkiakaan sitä vikaa, niin ei ole selvinnyt. Lupaan kyllä ilmoittaa tähän ketjuun kun vika selviää, että missä se oli. Jos se nyt se edes selviää.

Varmaan jo tässä sanallisessa ilotulituksessa unohtunutkin mikä se vika oli, niin se on "error when cornering"-valo INPAssa, mikä syttyy palamaan myös suoraan ajettaessa välillä 90km/h - 135 km/h. Sammuu kun kaartaa vähän oikealle. Pienemmillä vauhdeilla mutkissa ajo saa valon palamaan, herkemmin vasemmalle kääntäessä.

[ts18056]

Itsellä vaihtuu alla olevat kuluneet (tosin otteen mukaiset) kesärenkaat keskiviikkona talvipyöriin. En henkeä pidättelisi tämänkään vaikutuksesta.

Olisi näköjään kuitenkin kannattanut pidätellä.
Eli vaikka kuinka olin katsovinani, että kesäpyörät on OK, niin sekarengastushan tuossa oli, takana toi kirjan mukainen 235/45/17, ja edessä 215/50/17! Vannetukun laskurin mukaan nopeusero -1 km/h etu- ja takapään välillä, kehässä vähän yli sentti, joten ei ihme, ettei oikein toimi.
Nyt neljänkymmenen kilsan koeajolla pelasi kuin uutena.

[Hemi]

Se on siinä sinun kellotehtaasi vieressä

Avaa tätä nyt hieman minullekkin?

[kalevik]

Missä sinun?

Se on siinä sinun kellotehtaasi vieressä

[Hemi]

Missä korjaamosi on?

Missä sinun?

[kalevik]

Ei kukaan noin ajattelekkaan, etkä sinäkään sentään ”koko autoa” käy randomisti läpi jokaisen vian kohdalla, vaan ilman muuta pyrit löytämään sen edes jonkinlaisella todennäköisyyden logiikalla.

No eikö tämä nyt ole kaikille selvää, ettei randomisti mitään tutkita. Tässä nimenomaisessa tapauksessa jos vika on pulsseissa, ongelman todennäköisin lähde on juurikin laakeri/anturi. Nämä siis tutkitaan ensimmäiseksi.

Minä joka näitä vikoja kuitenkin etsin työkseni, ei kukaan maksa siitä että etsin ”tyhjää”, vaan kyllä se on niin että siperia oikeasti opettaa aloittamaan vianetsinnän aina siitä todennäköisimmästä.

Kuka tässä on 'tyhjää' etsinyt, suositellut tarkistamaan, eiköhän mahdollisen abs-pulssivian todennäköisin lähde ole juuri laakeri/anturi/niiden johdotus?

Tästä syystä aina kun esim. bensakoneinen e39 kärsii käyntiongelmista tai moottorin vikavalo palaa taulussa, tsekataan imuvuodot aivan ensimmäiseksi ja ihan automaattisesti.
9-kertaa kymmenestä vikaa ei tarvitse etsiä sen pidemmältä, eikä ole mitään järkeä lähteä etsimäänkään mistään muualta, oli kuinka tahansa ”vanhan liiton mies” ja nimeomaan varsinkin silloin kun on vieläkin vanhemman liiton mies joka tekee oman elantonsa näitä ropaamalla.

Missä korjaamosi on?

[Hemi]

Mutta minä olenkin vanhan liiton vianetsijä, jos vika ei ole ilmiselvä (joku varastanut anturin , kaikki mitataan ja tutkitaan alusta loppuun kunnes vika löytyy. Yhtään kohtaa ei ohiteta pelkästään siksi että "ei se vika siinä kuitenkaan voi olla"

Ei kukaan noin ajattelekkaan, etkä sinäkään sentään ”koko autoa” käy randomisti läpi jokaisen vian kohdalla, vaan ilman muuta pyrit löytämään sen edes jonkinlaisella todennäköisyyden logiikalla.
Minä joka näitä vikoja kuitenkin etsin työkseni, ei kukaan maksa siitä että etsin ”tyhjää”, vaan kyllä se on niin että siperia oikeasti opettaa aloittamaan vianetsinnän aina siitä todennäköisimmästä.
Tästä syystä aina kun esim. bensakoneinen e39 kärsii käyntiongelmista tai moottorin vikavalo palaa taulussa, tsekataan imuvuodot aivan ensimmäiseksi ja ihan automaattisesti.
9-kertaa kymmenestä vikaa ei tarvitse etsiä sen pidemmältä, eikä ole mitään järkeä lähteä etsimäänkään mistään muualta, oli kuinka tahansa ”vanhan liiton mies” ja nimeomaan varsinkin silloin kun on vieläkin vanhemman liiton mies joka tekee oman elantonsa näitä ropaamalla.

[kalevik]

Eli pidän itse 99.99%:n varmana että sitä pyöränlaakerijumppaa on nyt ihan turha lähteä vain tekemään itsensä takia, mikäli se ei selvästi ole jo välyksellinen ja selvästi äännä.

En ole kehoittanut suoraan vaihtamaan laakeria, vaan tarkistamaan sen.

Mutta, kuten alla:

Itse taasen olen todennut että 90% tarvikelaakereista ei toimi oikein abs:n osalta vaikka itse laakeri olisikin ehjä.. Kaikki tarvikelaakerit ei oireile heti vaan kuten omassakin autossa, vasta puolen vuoden päästä.

Itse esim. mittaisin skoopilla purkin liittimeltä että pulssit tulee häiriöttä myös erilaisissa ajotilanteissa. Voihan siellä jossain olla katkoskin.

Mutta minä olenkin vanhan liiton vianetsijä, jos vika ei ole ilmiselvä (joku varastanut anturin , kaikki mitataan ja tutkitaan alusta loppuun kunnes vika löytyy. Yhtään kohtaa ei ohiteta pelkästään siksi että "ei se vika siinä kuitenkaan voi olla"