mikä km määrä alkaa tuntua tehoissa

[weber]

eli 2,0i missäs kilometri määrissä alkaa tehot hukkua? koneella ajettu nyt 330000 ja syksyllä tehty täys remppa(mm. venttiilit ja keinut vaihdettu, kantta laskettu...)

[Sickness]

eli 2,0i missäs kilometri määrissä alkaa tehot hukkua? koneella ajettu nyt 330000 ja syksyllä tehty täys remppa(mm. venttiilit ja keinut vaihdettu, kantta laskettu...)

Nyt täytyy sanoa, että tälle postaukselle annan "viikon tyhmä kysymys" palkinnon. Jos kone on kunnossa, niin kyllä se luovuttaa saman verran polleja kuin uutenakin, kilometrimäärästä riippumatta. Se, miten kunnossa kone on, riippuu taas käyttäjästä ja hänen tekemistään/teettämistään huolloista enemmän kuin kilometreistä.

Onnittelut palkinnosta

[asshole]

kieltämättä myös hyvin outo vastaus. koneen tehoihin vaikuttaa miten tiiviisti palotapahtuma pääsee tapahtumaan ja miten seos on kohdallaan. noi molemmat voi heittää jo paljon pienemmillä kilsoilla. ei tohon ole yleispätevää sääntöä. jollain voi 200tkm ajettu kone olla huonommassa kunnossa kuin toisella 400tkm ajettu kone. syynä mekaaninen tai säädöllinen/huolollinen asia yhdessä tai erikseen.

[narude]

käy penkittää konees ni tiedät miten kilsat (huollot ja ajotyylisi) on vaikuttanu sulla

[weber]

kiitos kiitos... kysyin senkin takia kun kaverit rupes vittuileen että ompas paljon ajettu 2litrasella. tyhmäksi syntynyt

[Lanttu]

Ei ole vielä paljon jos on hieman edes huollettu eikä koko ajan ollut kaasuläppä täysin avoinna. Eräässä 1,4-litraisessa japsimoottorissa olivat esimerkiksi päästöt täysin virheettömät ja kaikki ookoo, vaikka moottoria ei ollut avattu (edes kantta) ja ajokilometrejä oli tullut 15 vuodessa liki 500 tkm! Tapaus on lähipiiristä joten tiedän taustat.

Eli ei muuta kuin huoltoa ja nättiä ajoa niin elämä hymyilee ja rahapussi pullistuu.

[Mr. Z]

kieltämättä myös hyvin outo vastaus. koneen tehoihin vaikuttaa miten tiiviisti palotapahtuma pääsee tapahtumaan ja miten seos on kohdallaan. noi molemmat voi heittää jo paljon pienemmillä kilsoilla. ei tohon ole yleispätevää sääntöä. jollain voi 200tkm ajettu kone olla huonommassa kunnossa kuin toisella 400tkm ajettu kone. syynä mekaaninen tai säädöllinen/huolollinen asia yhdessä tai erikseen.

No niin on sunkin vastaus.. jos koneeseen on tehty kunnon remppa syksyllä niin jos se on kunnolla tehty, on kone porattu/hoonattu, rengastettu/ylikoko männät, nokat vaihdettu uusiin, yms. kuluva vaihdettu, jolloin se on melkein kuin uusi -> on aivan sama paljonko sillä oli ajettu ennen remonttia..

[Hemi]

Niin no, ihan tarkasti ottaen porattu/hoonattu kone ei ikinä ole uuden veroinen. Putkikone putkia vaihtamalla ehkä, mutta valulohko ei.

[Hasardi]

Niin no, ihan tarkasti ottaen porattu/hoonattu kone ei ikinä ole uuden veroinen. Putkikone putkia vaihtamalla ehkä, mutta valulohko ei.

Ja perustelut väitteelle ovat?

[Mr. Z]

Niin no, ihan tarkasti ottaen porattu/hoonattu kone ei ikinä ole uuden veroinen. Putkikone putkia vaihtamalla ehkä, mutta valulohko ei.

En väittänytkään että se on uusi, vaan melkein kuin uusi..

[asshole]

hemi varmaan ajoi takaa tolla poratun/hoonatun koneen huonommuudella kestävyyttä pitkällä tähtäyksellä. miettikääpäs mitä valun kovuudelle ja kulutuskestävyydelle tapahtuu kun metalliin poraudutaan syvemmälle. sama jutzka on esim kampiakseleiden kaulojen kohdalla alikokoihin hionnan jälkeen. ei oo kampiakseleissa enää sitä samaa kovuutta pinnassa kuin orkkiskoossa, ellei esim nitrata akselia uudelleen.

nää moottoriasiat on monesti henkimaailman asioita ja pelkillä päällepäin näkyvillä numeroilla ei voi kertoa onko kone uudenveroinen.

otetaan tosta porauksesta esimerkki. millä männänvälyksellä porus tehtiin ja todettiinko se porauksen/hoonauksen jälkeen. mitkä on männänrenkaiden katkosraot jne... miten hyvin huolella vena/istukkasovitukset tehtiin jne... nokkaa jos ei vaihdettu, voi olettaa sen olevan jo jonkinverran kulunut, joten se ei tuota uuden nokan nostoja/asteita jos oikeen tarkkoja ollaan. lisäksi ns uudistettu kone on poruksen/hoonauksen jälkeen karkeiden sylinteripintojen jälkeen varsin kankea pyörimään jos verrataan ennen porausta olevaan tilanteeseen= kitkasta tehohävikkiä.

tässä näin lyhyesti.

[Hemi]

No tuossahan se jo tuli, mutta se on tosiaan niin että sylinteriseinämien tai kampiakselin kiderakenne muuttuu sitä epäedullisemmaksi, mitä syvemmälle mennään. Eli kun liukupintojen kitkakerroin muuttuu tätä kautta suuremmaksi ja itse raaka-aine pehmeämmäksi, kuluu porattu/hiottu kone nopeammin kuin lähempänä orggkkismittoja oleva sylinteri tai kaula.
Tämän vaikutus on toki tapauskohtasta, mutta pahimmillaan kulumisnopeus voi lisääntyä kymmeniä prosentteja ja päinvastaisessa tapauksessa vain prosentteja.

[ankkuli]

jep, näinhän siinä käy. toinen ongelma on erityisesti nyrkkipajojen tekemät koneistukset ja kotikorjaajien suorittamat kasaukset, jotka harvoin ovat parempia kuin alkuperäiset. pätee tässäkin vanha sääntö: "Don't fix it if it ain't broken "

ihan omaa empiriaa: 350tkm ajettu, avaamaton ja aivan_säälittä_poljettu 1.1 litranen Ford liikkui kaikilla tavoilla mitattuna paremmin kuin vastaava 200tkm ajettu ja säännöllisemmin huollettu laitos. moottorit ovat joskus yksilöitä, yksi henkäisee viimeisensä jo yllättävänkin aikaisin hyvästä pidosta huolimatta, toinen ei suostu hajoamaan edes kovalla ajolla ja huonolla hoidolla...