Mikä turvottaa jäähdyttimen alaosan?

[peltone]

Jäähdytyselementtejä on monen tyyppisiä. Prosessorit, näytönohjaimet, emolevyn piirisarjat, kiintolevyt, kotelot, virtalähteet ja jopa optiset asemat ja muisti vaativat jäähdytyselementit. Näitä erilaisia jäähdytyselementtejä ei voida sekoittaa, ja niiden joukossa Yleisin kosketin on CPU: n jäähdytyselementti. Sen mukaan, miten lämpö viedään pois jäähdytyselementistä, tietokoneen jäähdytyselementti voidaan jakaa aktiiviseen jäähdytykseen ja passiiviseen jäähdytykseen. Entinen on yleensä ilmajäähdytteinen jäähdytin, kun taas jälkimmäinen on usein jäähdytyslevy. Lämpöhajotusmenetelmän edelleen jakaminen voidaan jakaa ilmajäähdytykseen, lämpöputkeen, nestejäähdytykseen, puolijohdejäähdytykseen, kompressorin jäähdytykseen ja niin edelleen.

Siistii.

[Haidilao]

Jäähdyttimen tyyppi

Juurikin tuo faktan löytyminen on hankalaa.


Oman kokemuksen mukaan raaka glygoli on umpipalikka ~-20 lämmöissä. Tosin purkki ei ollut yhtään turvoksissa.
Myös niissä laitoksissa missä on ollut huonot nesteet sisällä on ollut sohjoa jäädyttimessä mutta eivät ole jäätyneet halki toisin kuin pelkkä vesi.

Jäähdytyselementtejä (ATS-55250D-C1-R0) on monen tyyppisiä. Prosessorit, näytönohjaimet, emolevyn piirisarjat, kiintolevyt, kotelot, virtalähteet ja jopa optiset asemat ja muisti vaativat jäähdytyselementit. Näitä erilaisia jäähdytyselementtejä ei voida sekoittaa, ja niiden joukossa Yleisin kosketin on CPU: n jäähdytyselementti. Sen mukaan, miten lämpö viedään pois jäähdytyselementistä, tietokoneen jäähdytyselementti voidaan jakaa aktiiviseen jäähdytykseen ja passiiviseen jäähdytykseen. Entinen on yleensä ilmajäähdytteinen jäähdytin, kun taas jälkimmäinen on usein jäähdytyslevy. Lämpöhajotusmenetelmän edelleen jakaminen voidaan jakaa ilmajäähdytykseen, lämpöputkeen, nestejäähdytykseen, puolijohdejäähdytykseen, kompressorin jäähdytykseen ja niin edelleen.

[O-Peksi]

Toi syylärin alareunan pullistuminen e46/e39 tapauksissa johtuu kyllä omien havaintojen mukaan siitä, kun ne kerää märkää lehti-/hiekkapaskaa sinne rivoituksen sisään. Vuosien varrella nestepillien välillä oleva rivoitus hapettuu niin heikoksi, että litteä pilli ei pysy enää litteänä, vaan alkaa pyöristyä ja pullistua. Jäätymisteoriat nakkaisin kyllä roskiin.

2 bar tollaisen ohutseinäisen litteän pillin sisällä, jota ei ole ympäriltään tuettu, saa sen pullistumaan helposti.

[fraatti]

Volvoista kun joku puhuin niin tuli vastaan tälläinen kuva joka kertoo siitä että kyseessä ovat olleet melkoiset voimat. Tuo oli pulpahtanut keskellä kesää kirjoituksen mukaan.

Liekö sitten paisarin korkissa ollut jotain vikaa.

[fraatti]

Ketjua luettuani tulin pohtineeksi onko pääasiassa alhainen lämpötila ja mahdollinen jäähdytinnesteen tai jäähdytinsiivilän ulkopuolinen jäätyminen syynä kuvattuun turpoamiseen, vai onko ilmiö tavattavissa myös lämpimillä alueilla?

Jenkkifoorumien selaamisen perusteella "banana bottomed radiator" näyttää olevan vanha tuttavuus myös

Niin sitä minäkin olin katsovinani kun katselin aiheesta myös kuvia mutta en vedellyt siitä sen kummempia johtopäätöksiä koska jenkkifoorumeillakin kirjoittelee mm suomalaisia. Ehkä kirjoittajien lokaatioita seuraamalla olisi voinut katsoa että onko kyseisessä paikassa pakkasta. Tosin ei sekään välttämättä kerro siitä onko auto ollut joskus sellaisessa paikassa missä on pakkasta. Pakkasnesteestä puhuttaessa lientä voi ainakin olla jos jossakin vahvuudessa. Toki taas jos ajatellaan ulkoista jäätymistä niin muutamakin aste riittää. Mutta mielestäni noissakin kuvissa kanavat ovat pyöristyneet selvästi joka viittaa siihen että voima on lähtöisen tuolta sisästä.

Niin tai näin niin kaivoin esille yhden kuvan x6 tublaturbo diiselin syyläristä joka päätti taivaltamisen myös lähiaikoina. Sen takia tuota lähinnä vilkuilin että jotenkin omaan takaraivoon on jäänyt muistikuva että joskus syylärit ovat kyllä pullistuneita myös yläpuolelta vaikka alapuoli olisikin aina pahempi. Näin on myös tässä tapauksessa. Tässä tapauksessa tähän ei liity mitään erikoisuutta että miksi alhaalta vaan tuo on kyllä kauttaaltaan aivan muodoton. Retkahtaminen tietysti tapahtuu laidoilta koska siellä on heikoin paikka. Alapäässä olevan kaikista huonoimman näköinen kohta alkaa näyttämään myös pyöristymisen merkkejä joka viittaa myös siihen että sisäinen voima on muokannut sen.



Ihan heittona että yritetäänkö tässä monen asian summaa saada vain yhden syyn alle?

Ajatellen lähinnä sitä että vanhuuttaa syylärit myös happanevat ja nuo aivan onnettoman ohuet alumiinit hapettuvat ja menettävät vahvuuttaan. Usein saattaa olla että syylärin alapää on "aina märkänä" eli vesi valuu ja kuivaa sieltä viimeisenä. Itsekin olen ottanut joistain autonromuista pois syyläreitä joissa alapäässä kulkevien suorakaiteen mallisten kanavien välinen aallon mallinen pelti on rapistunut kanavien välistä pois niin että ne eivät pidä kanavia enää kiinni toisissaan ollenkaan tai niitä välipeltejä ei ole enää ollenkaan ylipäätään. Tämä ainakin yhdessä kanavien seinämien syöpymisen kanssa vähentää rakenteen kestävyyttä. Tämä on varmaan muillekin tuttu näky?

Koskeeko homma yleensä vain yli 10v vanhoja autoja?

Vastaavasti jäätyneitäkin tapauksia on varmasti joukossa ja tällöin ollaan "selvitty säikähdyksellä" vaikka saattaakin todellisuudessa olla niin että syyläri on vetelemässä aivan viimeisiään?

Mietin vielä tuota syylärin jäätymistä ulkopuolelta. En nyt kyllä äkkiseltään itse muista sellaista tapausta että syylärissä olisi ollut jäätä ja että olisin kiinnittänyt siihen ikinä huomiota. Vai hoitaako moottorin sekä jäähdytysnesteen hukkalämpö viimeistään auton pysähtyessä sen että tuosta sulaa käytännössä aina lumet yms irti ja syyläri jää kuivaksi käytännössä joka kerta kun auto pysähtyy?

[JaniLap]

Ketjua luettuani tulin pohtineeksi onko pääasiassa alhainen lämpötila ja mahdollinen jäähdytinnesteen tai jäähdytinsiivilän ulkopuolinen jäätyminen syynä kuvattuun turpoamiseen, vai onko ilmiö tavattavissa myös lämpimillä alueilla?

Jenkkifoorumien selaamisen perusteella "banana bottomed radiator" näyttää olevan vanha tuttavuus myös heilläpäin: "Yes - extremley common. They all bow like that. Mines the same"

[OVi]

Oli, sen jälkeen kun vaihdoin syylärin.

Mahdoton sanoa mitä siellä on ennen ollut, käytetty auto kuitenkin. Kuittien mukaan syyläri vaihdettu 5-6 vuoden käytön jälkeen.

Pullistuman huomasin ihan sattumalta. Mittasin silloin nesteen, oli jotain -30. Tilasin uuden syylärin samointein, mutta vaihtoon meni muutama kuukausi. Kyllä tuo sen ajan kesti, eikä aavistustakaan kauanko on tuollainen ollut.

Mjoo, -30 on sellainen pakkasenkesto, että nestettä ei saa pankkojäähän vaikka yrittäisi. Vaan eipähän sitä tiedä, että millaisia nesteitä siellä on ollut aikojen saatossa. Kieltämättä sun syylari näyttää siltä, että se olisi turvonnut sisältä päin. Ketjun aloittajan syylari taas ei näytä yhtään sellaiselta.

[kalevik]

Olikos sulla aina 50% glykolia ja 50% vettä?

Oli, sen jälkeen kun vaihdoin syylärin.

Mahdoton sanoa mitä siellä on ennen ollut, käytetty auto kuitenkin. Kuittien mukaan syyläri vaihdettu 5-6 vuoden käytön jälkeen.

Pullistuman huomasin ihan sattumalta. Mittasin silloin nesteen, oli jotain -30. Tilasin uuden syylärin samointein, mutta vaihtoon meni muutama kuukausi. Kyllä tuo sen ajan kesti, eikä aavistustakaan kauanko on tuollainen ollut.

[OVi]

Itsellä meni kolmeysistä taannoin samalla tavalla syyläri. Muutaman kuvan löysin, niistä näkee kyllä selvästi että 'rikkova voima' on tullut sisältäpäin. Pari alimmaista putkea pullistuneet melko pyöreiksi.

[ATTACH]151769[/ATTACH]

Olikos sulla aina 50% glykolia ja 50% vettä?

[kalevik]

Jos sisältä tuleva paine, tms. pullistaisi kennoa, niin kennon vesitila(vai mikä mikä se onkaan nimeltä joka on ripojen välissä jossa neste kulkee) pullistuisi. Kuvia katsellessa lähinnä nuo nestettä sisältävät kanaalit on irtaantunut toisistaan, eli se voima on tullut tuolta ripojen välistä.

Itsellä meni kolmeysistä taannoin samalla tavalla syyläri. Muutaman kuvan löysin, niistä näkee kyllä selvästi että 'rikkova voima' on tullut sisältäpäin. Pari alimmaista putkea pullistuneet melko pyöreiksi.

[TuoAntti]

Ei mikään yksistään syylarin sisäpuolelta vaikuttava voima saa taivutettua syylaria tuon näköiseksi. Ehkä yhdistelmä sisä- ja ulkopuolelta vaikuttavia voimia, mutta todennäköisin syy on ulkopuolinen jäätyminen.

Tämä kuullostaisi ihan järkeenkäyvälle. Jos ja kun syylärin alaosa on merkittävästi viileämpi pakkasilla syystä tai toisesta. Auton kun ajaa parkkiin, niin alaosa saattaa olla jo aika pian alle 0 asteen ja ylhäällä vielä lämpöä jonkin verran, ja kostealta kennolta vesi valuu jäätymään ripojen väliin. Kenno voi kastua vaikka lumisateessa ajellessa, tai lunta pöllyttää edessä ajavan perästä kovallakin pakkasella.
Eihän tuommoinen kerrasta tuommoiseksi mene, mutta kun toistuu jatkuvasti talven/talvien aikana, niin hiljalleen pullistuu.

Jos sisältä tuleva paine, tms. pullistaisi kennoa, niin kennon vesitila(vai mikä mikä se onkaan nimeltä joka on ripojen välissä jossa neste kulkee) pullistuisi. Kuvia katsellessa lähinnä nuo nestettä sisältävät kanaalit on irtaantunut toisistaan, eli se voima on tullut tuolta ripojen välistä.

[OVi]

Ei mikään yksistään syylarin sisäpuolelta vaikuttava voima saa taivutettua syylaria tuon näköiseksi. Ehkä yhdistelmä sisä- ja ulkopuolelta vaikuttavia voimia, mutta todennäköisin syy on ulkopuolinen jäätyminen.

[fraatti]

Juurikin tuo faktan löytyminen on hankalaa.
Oman kokemuksen mukaan raaka glygoli on umpipalikka ~-20 lämmöissä. Tosin purkki ei ollut yhtään turvoksissa.
Myös niissä laitoksissa missä on ollut huonot nesteet sisällä on ollut sohjoa jäädyttimessä mutta eivät ole jäätyneet halki toisin kuin pelkkä vesi.

Jokatapauksessa se on mainittu että kun kiteitä alkaa muodostumaan tuonne sekaan niin tilavuus kasvaa. Jos se kasvaisi samanlailla kuin pelkällä vedellä niin tällöin syyläri olisi laakista halki. Samoin ongelmaksi muodostuisi toki vedella se että vesi ei enää kiertäisi ollekaan ja jonkinsortin sekasotku voi vielä kiertää.

Jos tilavuus kasvaa vaikka vain muutaman prosentin niin se voi saada aikaan sen että syylärin alapää tunkkaa itseään pikkuhiljaa enemmän ja enemmän turvoksiin. Eihän tuo yleensä yhdessä yössä synny?

Jonkun tarvisi mitata tuollaisesta laitteesta jäähdytinnesteen pakkasen kesto kun syyläri menee vaihtokuntoon. Toki eihän sekään kerro kuin sen hetkisen tilanteen. Aikaisemmin koneessa voi olla ollut vaikka minkämoiset liemet.

Yhdellä tutulla taas retkahti tuollainen syyläri nyt kesähelteillä X6:sta. Sinällään tämä on ymmärrettävää koska paine järjestelmässä on suurimmillaan kesällä ja jo heikentynyt kohta voi antaa periksi silloin. On tullut aikoinaan mitattua että järjestelmän painee on korkeimmillaan silloin kuin myös syyläri on täynnä kuumaa vettä.

[Muurahainen]

Kuulemani mukaan sekaan tulee aluksi jääsohjoa. Eli tuo ei muutu niin herkästi "yhdeksi puuksi" kuin pelkkä vesi. Lopulta toki glokolikin jäätyy. Ilmeisesti kuitenkaan ei laajene samalla tavalla kuin pelkkä vesi?

Also note that, as temperatures drop below the freezing point of a glycol solution, ice crystals begin to form. This causes the solution to expand and the slush to flow to available expansion volume. The lower the temperature is, the greater the expansion. This expansion volume should be used for expansion tank sizing.

However, when it becomes cold enough for glycol crystals to form, the volume of the solution will contract. At very low temperatures, the entire mass freezes and contracts.

https://dowac.custhelp.com/app/answers/detail/a_id/4786

Tässäkään ei ole mainittu kun veden tilavuuden muutos 9% kun se jäätyy ja lämpötilamuutosten takia se voi muuttua 3%, Glykoliseoksen 4%. Hankala löytää mistään faktaa..




Tälläinen tuli myös vastaan. Tuossa jäähdytinnesteputeli on jäätynyt umpikalikaksi ja ukko toteaa että pohja pullottaa ja se ei pysy pystyssä.
"No this stuff is froze like a chunk of ice even the bottom of the jug is ballooned out from expansion will not stand upright very well"

Juurikin tuo faktan löytyminen on hankalaa.


Oman kokemuksen mukaan raaka glygoli on umpipalikka ~-20 lämmöissä. Tosin purkki ei ollut yhtään turvoksissa.
Myös niissä laitoksissa missä on ollut huonot nesteet sisällä on ollut sohjoa jäädyttimessä mutta eivät ole jäätyneet halki toisin kuin pelkkä vesi.

[fraatti]

En ota kantaa siihen miten jäähdytin menee tuohon kuntoon mutta osaako kukaan sanoa paljonko jäähdytysneste laajenee jäätyessään?

Kuulemani mukaan sekaan tulee aluksi jääsohjoa. Eli tuo ei muutu niin herkästi "yhdeksi puuksi" kuin pelkkä vesi. Lopulta toki glokolikin jäätyy. Ilmeisesti kuitenkaan ei laajene samalla tavalla kuin pelkkä vesi?

Also note that, as temperatures drop below the freezing point of a glycol solution, ice crystals begin to form. This causes the solution to expand and the slush to flow to available expansion volume. The lower the temperature is, the greater the expansion. This expansion volume should be used for expansion tank sizing.

However, when it becomes cold enough for glycol crystals to form, the volume of the solution will contract. At very low temperatures, the entire mass freezes and contracts.

https://dowac.custhelp.com/app/answers/detail/a_id/4786

Tässäkään ei ole mainittu kun veden tilavuuden muutos 9% kun se jäätyy ja lämpötilamuutosten takia se voi muuttua 3%, Glykoliseoksen 4%. Hankala löytää mistään faktaa..




Tälläinen tuli myös vastaan. Tuossa jäähdytinnesteputeli on jäätynyt umpikalikaksi ja ukko toteaa että pohja pullottaa ja se ei pysy pystyssä.
"No this stuff is froze like a chunk of ice even the bottom of the jug is ballooned out from expansion will not stand upright very well"