Kannenpulttien rasva

[Thuppu]

Montako sataa astetta se lohko pitää olla et kierteet korkkaa, 200, 300, 400C..?

Yleisin ongelma mitä ite oon kuullu alulohkoista yhdistettynä ARP pinnapulttien kovemmilla momenteilla on se et lohko elää, saattaa pytyt vetää lommolle pultin kohdalta tai dekkitaso nousee pultin ympäriltä.

[blueorange]

Minä haluan nähdä kuvat noista satuloista, en meinaan purematta niele että kuparitahna syövyttää satuloita mihinkään.
Kierteisiin aina tulee laitettua kuparitahnaa, oli sitten kierre alumiinissa tai mustassa, saa mukavammin vuoden päästä auki kun mitä olisivat vuoden verran olleet kuivana siellä.
Satulan runkoihin ja satuloihin niihin kohti johon palat vastaa niin kuparitahnaa tullut laitettua, ensin puhallettu lasikuulilla puhtaaksi ja rasva päälle ja nippuun, jarrkumi rasvat sitten männän suojakumin sisään ja liukutappeihin.
Yhtäkään alumiinista osaa ei ole vastaan tullut mikä olisi syöpynyt kuparitahnan takia, ja ajoneuvoasentaja työskentelen ja firmassa missä olen töissä niin on varmasti iät ja ajat samaa evästä käytetty. Ei kukaan ainakaan ole sanonut että ei saa käyttää alumiiniin syöpymisen takia, onko sitten eriasia jos se kupari tahna on alumiiniosassa ilman että mikään liikkuu sitä vasten jatkuvasti vuosikaudet?

En ala kaivelemaan kuvien takia niitä tuolta tallista kaikkien romujen seasta mitä on vuosien saatossa nurkkiin kertynyt.Sen vaan muistan että johonkin ne heitin.Ei tämä ole mikään uskon asia vaan ihan täyttä totta.

Tässä on ote mun vanhasta koulukirjasta: Galvaanista korroosiota tapahtuu, kun alumiini tuodaan kosketuksiin sähkökemiallisessa sarjassa jalomman metallin kanssa. Kupari ja hiiliteräs tehostavat huomattavasti alumiinin galvaanista korroosiota. Ruostumaton teräs vähentää korroosiotaipumusta. Sinkki suojaa alumiinia katodisesti.

[Hemi]

Montako sataa astetta se lohko pitää olla et kierteet korkkaa, 200, 300, 400C..?

Yleisin ongelma mitä ite oon kuullu alulohkoista yhdistettynä ARP pinnapulttien kovemmilla momenteilla on se et lohko elää, saattaa pytyt vetää lommolle pultin kohdalta tai dekkitaso nousee pultin ympäriltä.

Veikkaan että pitää mennä alumiinin sulapistettä kohti, muuten ei ole mitään mekanismia mikä vetäisi kannenpulttien kierteet ylös lämpenemisen vuoksi.
Tuo on tosi että sylinteriryhmä saattaa hyvinkin elää mikäli käytetään tehtaan antamien speksiä suurempia kiristysmomentteja.
Vaikka pultin valmistaja antaisikin mahdollisuuden suurempiin momentteihin, ei niitä varsinkaan alulohkoissa kannata käyttää(ok,ehdä 5-10% voi ottaa), paitsi jos koko ryhmä kokonaan uudelleen hoonataan stressilevyjä käyttäen niin että hoonattaessa on uusi kovempi momentti käytössä.
Minulla ei ole tietoa kuinka herkkiä bemari alulohkot tälle on, mutta näissä "ameriikan kiihdytysmoottoreissa" on todella tärkeää että lohkon porau+viimeistely suoritetaan tismalleen samaan momenttiin vedetyillä stressilevyillä kuin mikä momentti tulee olemaan myös käytössä(jos se on siis isompi tai pienempi).
Ohivirtaukset kasvaa todella nopeasti jos lopullinen asennusmomentti ei vastaa hoonauksessa käytettyä momenttia, eli sylinterit eivät ole enään pyöreät.

[enins]

Veikkaan että pitää mennä alumiinin sulapistettä kohti, muuten ei ole mitään mekanismia mikä vetäisi kannenpulttien kierteet ylös lämpenemisen vuoksi.
Tuo on tosi että sylinteriryhmä saattaa hyvinkin elää mikäli käytetään tehtaan antamien speksiä suurempia kiristysmomentteja.
Vaikka pultin valmistaja antaisikin mahdollisuuden suurempiin momentteihin, ei niitä varsinkaan alulohkoissa kannata käyttää(ok,ehdä 5-10% voi ottaa), paitsi jos koko ryhmä kokonaan uudelleen hoonataan stressilevyjä käyttäen niin että hoonattaessa on uusi kovempi momentti käytössä.
Minulla ei ole tietoa kuinka herkkiä bemari alulohkot tälle on, mutta näissä "ameriikan kiihdytysmoottoreissa" on todella tärkeää että lohkon porau+viimeistely suoritetaan tismalleen samaan momenttiin vedetyillä stressilevyillä kuin mikä momentti tulee olemaan myös käytössä(jos se on siis isompi tai pienempi).
Ohivirtaukset kasvaa todella nopeasti jos lopullinen asennusmomentti ei vastaa hoonauksessa käytettyä momenttia, eli sylinterit eivät ole enään pyöreät.

Tässä on totta toinen puoli, toinen puoli kaipaa pienen korjauksen: kovilla pulteilla alumiinikansi+lohkoyhdistelmä ja ylilämpö aiheuttaa varsin suuren jännityksen (eli "momentin") lämpölaajenemisen kautta ja tällöin voi hyvinkin kierteet korkata.

Tuo ylikiristys ja jossain lohkoissa jopa kiristys normitiukkuuteen aiheuttaa suurehkoja heittoja sylinterien pyöreyteen. Tätä ainakin TM joskus (kauan sitten) mittailikin.

Ja sitten avarretaanpa vähän silmiä pois mopoista; pinnapultteja käytetään aina, kun mennään todella tarkkoihin ja korkeasti kuormitettuihin liitoksiin. Ja ne kiristetään pääsääntöisesti aina venyttämällä (joko hydraulisesti tai lämmittämällä). "Kevyemmät" liitokset voidaan vetää momentillakin. Tällaiset venyvät pultit on ohennettuja, eli kierreosa on selvästi runkoa paksumpi. Näille löytyy ihan oikea standardikin.

Ja vielä: ohennettu pinnapultti on aina täyskierteistä parempi vaihtoehto, sillä (jonkun päinvastaisesta näkemyksestä huolimatta) jännityshuiput jää murto-osaan täyskierteisellisiin verrattuna.

[naukkis]

Montako sataa astetta se lohko pitää olla et kierteet korkkaa, 200, 300, 400C..?

Jos nyt oikein muistain niin jo kahdessasadassa asteessa alumiinin lujuudesta on hävinnyt kolmasosa, ilmajäähykoneessa ei ikinä sylinterinkansi ole momentissa sylinteriin vaan lohkoon. Ei ne alumiiniblokit tosiaan tarvitse kummoistakaan ylikuumenemista kun kaikki kierteet korkkaa.

Vähän kun googlailee niin löytyyhän näitä käyriä, vaihtelua on suhteellisen paljon eri laatujen kesken:

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http%3A%2F%2Fwww.ipmd.net%2Fassets%2Fuserfiles%2Fipmd%2Fimages%2FArticles%2FJanuary_2011%2FAl_alloys.gif&imgrefurl=http%3A%2F%2Fwww.ipmd.net%2Farticles%2F001085.html&h=421&w=575&tbnid=j1CtJITs8DdXrM%3A&zoom=1&docid=QVJOjanORujh-M&ei=M5AlVIrcDYeCzAOJ4YHYBg&tbm=isch&client=opera&ved=0CCcQMygFMAU&iact=rc&uact=3&dur=296&page=1&start=0&ndsp=69

Jos vaikka kuva selventäisi miksi ne kierteet korkkaa alublokista ylikuumentuessa....

[naukkis]

Ai jaa...tämä selvä. Aina kun oppii jotain uutta, voi ollia vielä "uudempaa".
Mitäpä luulet kumpi aiheuttaa lohkossa kierteeseen enemmän vetoa, se moottorin ylikuumeneminen, vai se että avaat kannesta kaikki muut paitsi pari viimeistä takapäästä?

Nyt et ehkä ole käsittänyt mitä tarkoittaa venyvä kannenpultti ja myötörajan yli kiristäminen mikä noissa moottoreissa tehdään. Eli pultti vedetään niin tiukkaan kuin se kestää ja sitä pyöritetään vielä vähän lisää jotta se venyy. Mikä ihmeen voima saa sen pultin yllättäen löysentämisvaiheessa kestämään vetää kierteet ylös kun kiristysvaiheessa niin ei käy?

Sen sijaan alumiinin lujuus häviää aika nopeasti kuumenemisen myötä jolloin tuo aika lähelle optimia mitoitettu pultti saakin ne kierteet nousemaan ylös.

[naukkis]

Ja sitten avarretaanpa vähän silmiä pois mopoista; pinnapultteja käytetään aina, kun mennään todella tarkkoihin ja korkeasti kuormitettuihin liitoksiin. Ja ne kiristetään pääsääntöisesti aina venyttämällä (joko hydraulisesti tai lämmittämällä). "Kevyemmät" liitokset voidaan vetää momentillakin. Tällaiset venyvät pultit on ohennettuja, eli kierreosa on selvästi runkoa paksumpi. Näille löytyy ihan oikea standardikin.

Ja vielä: ohennettu pinnapultti on aina täyskierteistä parempi vaihtoehto, sillä (jonkun päinvastaisesta näkemyksestä huolimatta) jännityshuiput jää murto-osaan täyskierteisellisiin verrattuna.

No en minä tuota ainakaan ole kyseenalaistanutkaan, eli jos halutaan paras mahdollinen lopputulos niin tottakai pinnapultit mutta ne vedetään blokin läpi, eli kiristys tapahtuu vain kappaleen ulkopuolelta ei sen sisältä.

Sen sijaan kun nyt kyse on moottorista johon vain vaihdetaan pulttien tilalle pinnapultit jotka ovat edelleenkin vain pultattuna blokiin ei mitään etuja saavuteta.

[naukkis]

Ja johan tässä tuli muidenkin puolesta esille se että niiden alkuperäisten pulttien vaihtaminen toisenlaisiin huonontaa aika montakin asiaa tehtaan suunnitelmista, silti jostain syystä aina ensimmäisenä konetta kasatessa niitä kannenpultteja ollaan vaihtamassa johonkin kovempiin vaikka alkuperäisissä tuskin muuta vika on kuin että ovat liian kovat selkeästi jos jengat meinaa useammallakin nousta ylös.....

[Hemi]

Nyt et ehkä ole käsittänyt mitä tarkoittaa venyvä kannenpultti ja myötörajan yli kiristäminen mikä noissa moottoreissa tehdään. Eli pultti vedetään niin tiukkaan kuin se kestää ja sitä pyöritetään vielä vähän lisää jotta se venyy. Mikä ihmeen voima saa sen pultin yllättäen löysentämisvaiheessa kestämään vetää kierteet ylös kun kiristysvaiheessa niin ei käy?

Sen sijaan alumiinin lujuus häviää aika nopeasti kuumenemisen myötä jolloin tuo aika lähelle optimia mitoitettu pultti saakin ne kierteet nousemaan ylös.

Ei, se lohko ei missään vaiheessa voi kuumeta niin paljoa että se vaikuttaisi kierteen lujuuteen (vrt.vaikkapa minkälaiselle lämpörasitukselle mäntä joutuu=lohko ei ikinä lähellekkään tätä).
Kansihan puristaa kansipahvia ja jos/kun pultit avataan kerralla ja järjestyksessä, lisääntyy jäljelle jäävien jännitys sitä mukaa kun pultteja avataan.
Käytännössä tässä tapahtuu myös jonkin asteista vääntymistä kun omissa testeissä bemarin kannen etureuna on jo pari milliä auki vaikka viimeiset ovat vielä kiinni.
Lisäksi, se aukivetohan vaatii enemmän voimaa kuin kiinni veto, jolloin pultti myös "mankeloi" kierrettä ylöspäin tullessaan.
Oikea tapa avata nuo onkin niin että kaikki ihan vain "naksautellaan" ensin auki ja mennään siitä eteenpäon ristiin hyvin pienin askelmin.
Kutakuinkin näin taitaa BMW:kin olla ohje avata ko.kannet, eli kyllähän ne nimenomaan avatessa korkkaa ja edelleenkin, oli mekanismi mikä tahansa, niin mehän olemme 5-6 moottoria tätä puhtaasti testanneet(muuten ehjiä mutta kolareissa lohkot vaurioituneet joten ei merkitystä miten avaa) ja kyllähän ainakin minä saan sen kierteen pettämään väärin avaamalla, sanot sinä mitä tahansa.
Toisaalta, saan sen kannen myös irti niin että lohkosta ei kierteet nouse, mutta nimenomaan ensin "naksut" ja max.neljäsosakierros kerrallaan ristiin.

[naukkis]

Ei, se lohko ei missään vaiheessa voi kuumeta niin paljoa että se vaikuttaisi kierteen lujuuteen (vrt.vaikkapa minkälaiselle lämpörasitukselle mäntä joutuu).

No katsoitko tuota linkin vahvuuskäyrää? Yleisillä alumiiniseoksilla kierteelle tärkeä vahvuus suorastaan romahtaa melko nopeasti 100 asteen jälkeen. Männällä on toki kovempi lämpökuorma mutta eipä siinä olekaan liki koko vahvuutta käytetty kuten lohkon kierteissä, ja silti siihen mäntäänkin reikä syntyy keskelle riittävästi lämpökuormaa kasautuessa.

Kansihan puristaa kansipahvia ja jos/kun pultit avataan kerralla ja järjestyksessä, lisääntyy jäljelle jäävien jännitys sitä mukaa kun pultteja avataan.
Käytännössä tässä tapahtuu myös jonkin asteista vääntymistä kun omissa testeissä bemarin kannen etureuna on jo pari milliä auki vaikka viimeiset ovat vielä kiinni.
Lisäksi, se aukivetohan vaatii enemmän voimaa kuin kiinni veto, jolloin pultti myös "mankeloi" kierrettä ylöspäin tullessaan.
Oikea tapa avata nuo onkin niin että kaikki ihan vain "naksautellaan" ensin auki ja mennään siitä eteenpäon ristiin hyvin pienin askelmin.
Kutakuinkin näin taitaa BMW:kin olla ohje avata ko.kannet, eli kyllähän ne nimenomaan avatessa korkkaa ja edelleenkin, oli mekanismi mikä tahansa, niin mehän olemme 5-6 moottoria tätä puhtaasti testanneet(muuten ehjiä mutta kolareissa lohkot vaurioituneet joten ei merkitystä miten avaa) ja kyllähän ainakin minä saan sen kierteen pettämään väärin avaamalla, sanot sinä mitä tahansa.
Toisaalta, saan sen kannen myös irti niin että lohkosta ei kierteet nouse, mutta nimenomaan ensin "naksut" ja max.neljäsosakierros kerrallaan ristiin.

Tokihan se kansi kannattaa svata järjestyksessä, pitkä kutosen kansi on herkkä taipumaan em. tilanteessa. Itekin aina näin yritän tehdä, viimeksi tosin kämmäsin ja pari keskimmäistä pulttia jäi kiinni kun muut oli auki. Korkkasiko kierteet, no ei, nähtävästi mulla oli keskimääräistä parempi lohkoyksilö.

Mutta siis se pointti on se että se pultti kiristetään niin tiukalle kuin mitä se kestää, sitä voi pyöritellä enemmänkin kiinni mutta puristava momentti ei kasva vaan pikkuhiljaa vähenee pultin venyessä. Aivan sama tilanne on avattaessa, kierre ei korkkaa vaan jos pulttia venyttävä voima kasvaa pultti venyy. Tosin näin ei käy koska kiristettäessä pultin momentti on aina huipussaan ja käytössä se vähenee lämpösyklien myötä eli avattaessa pultti ei ole enää niin suuressa venytyksessä kuin kiristettäessä. Ikinä ei mistään venkeestä ole kierteet pettänyt avaamisvaiheessa, kyllä ne vauriot syntyvät joko kiristettäessä tai käytössä.

[Hemi]

No katsoitko tuota linkin vahvuuskäyrää? Yleisillä alumiiniseoksilla kierteelle tärkeä vahvuus suorastaan romahtaa melko nopeasti 100 asteen jälkeen. Männällä on toki kovempi lämpökuorma mutta eipä siinä olekaan liki koko vahvuutta käytetty kuten lohkon kierteissä, ja silti siihen mäntäänkin reikä syntyy keskelle riittävästi lämpökuormaa kasautuessa.

Kyllä katsoin, mutta edelleenkään siihen lohkoon ei millään voi kohdistua sellaista lämpöä joka saisi kiereet pettämään.
Tätä todistaa myös se että vaihtamalla pultit pinnapultteihin vältytään näiltä lohkokierteiden korkkaamisilta kokonaan.
Niin siviili kuin kilpakäytössä, jolloin syy-yhteys on pakko olla siinä avausvaiheessa.

Tokihan se kansi kannattaa svata järjestyksessä, pitkä kutosen kansi on herkkä taipumaan em. tilanteessa. Itekin aina näin yritän tehdä, viimeksi tosin kämmäsin ja pari keskimmäistä pulttia jäi kiinni kun muut oli auki. Korkkasiko kierteet, no ei, nähtävästi mulla oli keskimääräistä parempi lohkoyksilö.

Mutta siis se pointti on se että se pultti kiristetään niin tiukalle kuin mitä se kestää, sitä voi pyöritellä enemmänkin kiinni mutta puristava momentti ei kasva vaan pikkuhiljaa vähenee pultin venyessä. Aivan sama tilanne on avattaessa, kierre ei korkkaa vaan jos pulttia venyttävä voima kasvaa pultti venyy. Tosin näin ei käy koska kiristettäessä pultin momentti on aina huipussaan ja käytössä se vähenee lämpösyklien myötä eli avattaessa pultti ei ole enää niin suuressa venytyksessä kuin kiristettäessä. Ikinä ei mistään venkeestä ole kierteet pettänyt avaamisvaiheessa, kyllä ne vauriot syntyvät joko kiristettäessä tai käytössä.

Itse asiassa niistä keskimmäisistä ei kovin helposti saa kierrettä nousemaan, mutta kyllä sekin tuolla tavoin yleensä ottaen venahtaa jonkin verran(huomaa kuinka "väljäksi" lohkon kierre pultille tulee).
Aloittamalla avauksen etu tai takapäästä, yleensä ne viimeiset tulee ylös selkeästi ja nimenomaan tämä kertoo siitä että avaustapa on silloin väärä(eli ne saadaan tulemaan ylös kummasta tahansa päästä).
Ok, jokainen kone on jonkin verran yksilö, eli ihan joka kerran ei kierteiden vioittumista tapahdu, mutta se nyt on aika paljon kiinni siitä kuinka paljon pultin kierre on hitsaantunut lohkoon ja siitä onko kantta joskus aiemmin jo avattu.
Ne kiristämisvaiheen vauriot ovat oikeasti syntyneet nimenomaan avattaessa, mutta realisoituvat vasta uutta pulttia kiinnivetäessä.
Eli kierre on avattaessa jo venynyt/"laonnut"(tuntee kuinka väljä pultti on kierteeseen) ja kun sitten vedetään uutta momenttia kierre ei tätä enään kestä.
Usko pois mutta näin se vain on(nimimerkillä: kisamoottoreita tehneenä jo 80-luvulla).

[MikkoÄr]

Näitä alumiinilohkon kierteitä on tuskin suunniteltu myöskään kovin montaa aukaisukertaa silmälläpitäen. Teki sen aukaisun/kiristyksen sitten vaikka päällään seisten niin kerta kerralta ollaan lähempänä korkkaamista. Teollisuudessa, huollettavaksi tarkoitetuissa, erilaisissa alumiinista valmistetuissa koteloissa yms. käytetään monesti helicoileja ihan alkuperäisasennuksena näiden probleemien takia.

[Hemi]

Näitä alumiinilohkon kierteitä on tuskin suunniteltu myöskään kovin montaa aukaisukertaa silmälläpitäen. Teki sen aukaisun/kiristyksen sitten vaikka päällään seisten niin kerta kerralta ollaan lähempänä korkkaamista. Teollisuudessa, huollettavaksi tarkoitetuissa, erilaisissa alumiinista valmistetuissa koteloissa yms. käytetään monesti helicoileja ihan alkuperäisasennuksena näiden probleemien takia.

Nimenomaan näin.
Eli eihän tuollainen lohkon alukierre muutenkaan kestä kovin montaa aukaisukertaa ja periaatteessa kuluu/mankeloituu jo selvästi yhdelläkin avauksella. 3-4-kertaa ja alkaa olemaan loppu vaikka olisi availtu kuinka pienin "nykäyksin" tahansa. Helicoil tai pinnapultti poistaa ko.ongelman.

[peljoppi]

käytännön kokemuksia pinnapulteista

Meillä on M52 alulohkoinen Endurance-kilpuri, jonka metallisesta Cometicista lähti viime syksynä kisassa pala, ja kone kuumeni. Koneessa oli ARP:n pinnapultit ja kun lohkonpään oikaisua varten pinnapultit piti ottaa pois, kolmesta tuli kierteet mukana. Työston jälkeen laitettiin pinnapultit takaisin ja niin kovalla liimalla kuin markkinoilta sai. Kiristettäessä ne nousivat vähitellen ylös ja piti laittaa Helicoilit. Niistäkin yksi korkkasi eli kyllä tuo alulohko on aika haperoa. ARPin vika on liian lyhyt kierreosa, koska ne on tehty jenkeissä rautalohkolle. Kaveritiimissä on aina käytetty orkkispultteja, joissa on paljon pidempi kierreosa ja kertaakaan ei heillä ole kierteet korkanneet ja koneita on avattu useaan kertaa. Aina toki kierteet putsataan ja pultit uusitaan. En tiedä teorioista, niistä on radalla yleensä vain haittaa, mutta kannen tasainen tiukkus on erinomaisen keskeinen asia.

Ihan vaan opiksi ja seuraava kone meilläkin kasataan talven aikana taas pitkäkierteisillä orkkispulteilla. Minusta ARPit on ehkä rautalohkoon ok, mutta tietääkseni heillä ei ole alulohkolle omia.

Yt

Jussi

[Hemi]

Meillä on M52 alulohkoinen Endurance-kilpuri, jonka metallisesta Cometicista lähti viime syksynä kisassa pala, ja kone kuumeni. Koneessa oli ARP:n pinnapultit ja kun kannenpään oikaisua varten pinnapultit piti ottaa pois, kolmesta tuli kierteet mukana. Työston jälkeen laitettiin pinnapultit takaisin ja niin kovalla liimalla kuin markkinoilta sai. Kiristettäessä ne nousivat vähitellen ylös ja piti laittaa Helicoilit. Niistäkin yksi korkkasi eli kyllä tuo alulohko on aika haperoa. ARPin vika on liian lyhyt kierreosa, koska ne on tehty jenkeissä rautalohkolle. Kaveritiimissä on aika käytetty orkkispultteja, joissa on paljon pidempi kierreosa ja kertaakaan ei heillä ole kierteet korkanneet ja koneita onavattu useaan kertaa. Aina toki kierteet putsataa. En tiedä teorioista, niistä on radalla yleensä vain haitta, mutta koneen kannen tiukkus on erinomaisen keskeinen asia.

Ihan vaan opiksi ja seuraava kone meilläkin kastaa talven aikana taas pitkäkierteuisiilä orkkispulteilla. Minusta ARPit on rautalohkoot ok.

Yt

Jussi

Pinnapultit pitää ehdottomasti olla alulohkolle valmistetut(mahd.bulletnokkainen) ja niin että ne käyttävät aivan maksimaalisen osan kierteestä(kierretään siis pohjaan jos pohja on, eli vastassa ei ole vesitila).
Alupinnapulteissa kierteen profiilikin on usein hieman erilainen kuin rautalohjon pulteissa, jolloin huomioidaan vedossa muokkautuva kierre ja kierteen kantopinta täydessä kuormituksessa on maksimaalinen.
Pinnapultin valmistajat antava omia kiristysmomentteja, mutta nämä tarkoittaa pultin omia maksimimomentteja.
Moottorille annettuja maksimimomentteja ei pinnapulteillakaan saa ylittää ainakaan paljoa jos lohkossa on orggis alukierre, eikä helicoil.
Helicoileilla toki voidaan alkaa hyödyntämään pultinvalmistajan momentteja.