Öljyanalyysi

[Electroid]

Vähän offtopiccia, mutta raskaalla kalustolla on öljynvaihtovälit 60-120tkm. Tietysti kilometrejä tulee vähän enemmän viikossa/kuussa kuin mamman kauppakassiin.

[Bullitt]

Vaikka öljyanalyysit sanois mitä tahansa, niin en ikinä tule ajamaan omilla autoilla 30000 km, enkä edes 20000 km samoilla öljyillä.

[JaniLap]

Referenssiöljystä ei ole muuta tietoa kuin IR-spektri. Sitäkin on vähän haastava vertailla silmämääräisesti, sillä tuo vajaa prosentti nokea vaikuttaa ihan merkittävästi myös IR-alueella (ts. öljy on melkoisen mustaa). IR-spektristä kyllä näkyy, että ZDPP:n absorptioviiva 950 1/cm paikkeilla on kadonnut jokseenkin kokonaan.

IR-spektristä ei silmämääräisesti paljoa muuta pysty tekemään kuin laadullista vertailua, ja sitäkään kovin luotettavasti. Referenssinäytteen osalta onkin hankalaa päätellä millaista siinä on käytetty, mikäli analyysitulokseen ei ole kirjattu mitään numeerisia arvoja vastaavista muuttujista joita käyteystä öljystä on analysoitu.

Eikö tätä mitata tuolla öljyn dispersiokyky -mittauksella, joka oli molemmille 98% (...mistä?)

Tässäpä öljyn pisarakokeen tulos:

Partikkelikoon erottelulaskenta tarjoaa tarkemman arvion kokonaistilanteesta, mutta tuo tippakoe on kyllä ihan kelvollinen kvalitatiivinen mittari, ja ihan hyvältähän tuo täplä kuvan perusteella vielä näyttää.

Kun noissa analyyseissä näkyy viitteitä biodieselistä, niin Suomessahan liikenneasemien jakelussa olevan Dieselin EN 590 standardi määrittelee sallitun biodieselin (FAME-diesel) määräksi enintään 7 %. Tietääkseni ainakin ABC:n Smart Diesel, Nesteen Futura ja Pro Diesel ja St1:n Diesel Plus ovat dieselpolttoaineita, joiden joukkoon on sekoitettu uusiutuvista raaka-aineista tuotettua dieseliä, kuten FAME:a. Nesteen Pro Dieselissä sitä on jopa 15 %, kun kyseessä on HVD-diesel. Ja vaikkei kaikki olisikaan FAME-dieseliä, analyysimenetelmät saattavat tunnistaa ne kaikki (HVD ja FAME) biodieseliksi. Sulfaattiyhdisteiden kontaminaatio ei sinänsä hämmästytä kun esim. ABC:n Smart Diesel ja Nesteen Pro Dieselin kohdalla polttoaineen tyypilliseksi rikin määräksi on ilmoitettu 5 mg/kg (laaturaja 10 mg/kg).

[radiaani]

Moottoriöljyn pesevät ominaisuudet ovat rajalliset. Öljyjä lisäaineistetaan detergenteillä ja dispersanteilla, joiden tehtävä on sitoutua öljyyn siirtyvien partikkeleiden ympärille ja estää partikkeleiden tarttumista toisiinsa, ja siten suojata moottoria saostumilta. Samalla ne parantavat likapartikkeleiden kulkeutumista öljynsuodattimeen. Myös öljynsuodattimen kapasiteetti on rajallinen.

Eikö tätä mitata tuolla öljyn dispersiokyky -mittauksella, joka oli molemmille 98% (...mistä?): https://en.oelcheck.com/analyses/tes...s/dispersancy/

Tässäpä öljyn pisarakokeen tulos:

[radiaani]

Mikäli referenssinä on käytetty samaa puhdasta öljyä kuin lähettämäsi käytetty öljy, niin viitisitkö kirjoittaa tämän vertailunäytteen analyysitulokset noiden käytettyjen öljyjen analyysin rinnalle, niin olisi mielenkiinoista nähdä mitkä lukemat ovat muuttuneet ja minkä verran, ml. emäsluku ja puhtaasta näytteestä mitattu viskositeetti?

Referenssiöljystä ei ole muuta tietoa kuin IR-spektri. Sitäkin on vähän haastava vertailla silmämääräisesti, sillä tuo vajaa prosentti nokea vaikuttaa ihan merkittävästi myös IR-alueella (ts. öljy on melkoisen mustaa). IR-spektristä kyllä näkyy, että ZDPP:n absorptioviiva 950 1/cm paikkeilla on kadonnut jokseenkin kokonaan.

Ajokilometreihin ja kulutettuun polttoainemäärään liittyen onko autosi ajo-olosuhteet olleet vertailukelpoiset (kylmäkäynnistykset, talviolosuhteet, kaupunkiajo, tyhjäkäynti, jne.) noiden kahden mittauttamasi näytteen välillä, vai miten itse tulkitset näytteissä havaittuja eroja?

Ei olot ainakaan helpommat jälkimmäisellä jaksolla ole olleet, esim. säännöllistä talviajoa ja pakkaskäynnistyksiä on ollut enemmän. Keskieurooppalaista moottoritieajoakin taisi tulla enemmän. Kovin pieniä eroja ei varmaan kannata liikaa yrittää selittää: raportti kun ei kerro mittaustarkkuutta.

Oma tulkinta on, että moottorin tai öljyn kunnossa ei ole tapahtunut kovin olennaisia muutoksia.

[JaniLap]

Onko öljyn kyky sitoa itseensä likaa rajallinen?

Tällä lian sitomisella meinaan lähinnä sitä että jos öljyt saavuttavat tietyn kyllästyspisteen niin loppuvatko sen "pesevät" ominaisuudet? Vai palaako se öljy itse tuonne seinämille kiinni?

Moottoriöljyn pesevät ominaisuudet ovat rajalliset. Öljyjä lisäaineistetaan detergenteillä ja dispersanteilla, joiden tehtävä on sitoutua öljyyn siirtyvien partikkeleiden ympärille ja estää partikkeleiden tarttumista toisiinsa, ja siten suojata moottoria saostumilta. Samalla ne parantavat likapartikkeleiden kulkeutumista öljynsuodattimeen. Myös öljynsuodattimen kapasiteetti on rajallinen.

Tässä mielessä olisi mielenkiintoista nähdä partikkelikoon erottelulaskennan tulos noista käytetyistä öljyistä. Tällainen määritys noissa öljyanalyyseissä on usein mukana. Oletan että moottoriöljyn pesevyyskapasiteetin laskiessa öljyyn alkaa kertyä suhteellisesti enemmän suurempikokoisia partikkeleita, kun ajokilometrejä rullataan/polttoaineen palamista tapahtuu enemmän. Edelleen näillä on suurempi taipumus saostua voideltujen osien ympärille ja ne lisääväät moottorin kulumisilmiötä. Toisaalta en valitettavasti osaa arvioida millainen määrä ja minkäkokoisia partikkeleita kertoo luottettavasti öljyn vaihtotarpeesta, mutta päättelen että esim. viskositeetti- tai emäsluku tai kontaminoivien metallien määrä ei kerro kaikkea öljyn vaihtotarpeesta polttomoottoreissa.

Entä miten öljyn kuluminen/likaantuminen vaikuttaa sen lämmönsiirtokykyyn, ja onko tälle ominaisuudelle olemassa jotakin arviointimenetelmää öljynvaihtotarvetta ajatellen?

[fraatti]

Onko öljyn kyky sitoa itseensä likaa rajallinen? Se mitä joskus bensakoneista availin venttiilikoppia niin sellaisissa autoissa tummentunnutta/palanutta öljyä tms jotain töhnää on koneen seinämillä huomattavasti enemmän millä öljyillä on ajettu pidempiä siivuja kuin sellaisissa missä öljyt on vaihdettu tiuhemmin kuten esim vuosittain....

Tällä lian sitomisella meinaan lähinnä sitä että jos öljyt saavuttavat tietyn kyllästyspisteen niin loppuvatko sen "pesevät" ominaisuudet? Vai palaako se öljy itse tuonne seinämille kiinni?

esimerkkikuva jostain netin syövereistä


Mittarilukema autossasi on 81 ja 121tkm, öljyt on vaihdettu myös 91tkm kohdalla?

[JaniLap]

Käsittääkseni tuolla labralla on referenssispektrit ainakin tavallisimmista puhtaista öljyistä - tai ainakin raporttiin on jostain kaivettu juuri saman öljyn IR-spektri verrokiksi.

Tankkauksista mitattu keskikulutus on aika lähellä 6 l/100 km, eli dieseliä on palanut n.1800 litraa.

Mikäli referenssinä on käytetty samaa puhdasta öljyä kuin lähettämäsi käytetty öljy, niin viitisitkö kirjoittaa tämän vertailunäytteen analyysitulokset noiden käytettyjen öljyjen analyysin rinnalle, niin olisi mielenkiinoista nähdä mitkä lukemat ovat muuttuneet ja minkä verran, ml. emäsluku ja puhtaasta näytteestä mitattu viskositeetti?

Ajokilometreihin ja kulutettuun polttoainemäärään liittyen onko autosi ajo-olosuhteet olleet vertailukelpoiset (kylmäkäynnistykset, talviolosuhteet, kaupunkiajo, tyhjäkäynti, jne.) noiden kahden mittauttamasi näytteen välillä, vai miten itse tulkitset näytteissä havaittuja eroja?

[radiaani]

Vertailukelpoinen data vaatisi samasta öljyerästä käyttämättömän öljynäytteen rinnalle. Mikäli lähetät lisää näytteitä, niin laita vertailun vuoksi mukaan yksi näyte käyttämättömästä öljystä. Tuo analyysissä käytetty IR-spektroskopia on sen verran herkkä menetelmä, että käyttämättömästäkin öljystä voidaan tunnistaa joitakin listattuja muuttujia.

Mutta mitä nämä mittaustulokset tarkoittavat käytännössä - eli millainen on se data joka kertoo huonoksi menneestä tai "liikaa ajetusta" öljystä?

Toisin sanoen onko öljyn laadulle olemassa viitearvoja, joihin tulosta voisi verrata?

Minkä verran polttoainetta noiden öljyjen käytön aikana on kulunut? Kilometrimäärä kertoo kyllä autolla ajon määrästä, mutta kulutettu polttoainemäärä hieman tarkemmin mm. öljyyn siirtyvän palojätteen oletetusta määrästä.

Käsittääkseni tuolla labralla on referenssispektrit ainakin tavallisimmista puhtaista öljyistä - tai ainakin raporttiin on jostain kaivettu juuri saman öljyn IR-spektri verrokiksi. Jos jotain Teboilia tai motoxia käyttäisi, niin sitten puhtaan öljyn näyte voisi olla paikallaan.

Tärkein arvo, mitä öljystä on syytä tarkkailla lienee viskositeetti, etenkin 100 asteessa. Sille löytyy viitearvot, paljonko esim. -30-öljyn viskositeetin tulee olla.

Noki ja polttoaine öljyn joukossa on normaaleja epäpuhtauksia. Vesi ja varsinkaan glykoli eivät kuulu öljyn joukkoon ollenkaan. Muistelisin, että joku 3% nokea tai 10% dieseliä voi alkaa vaikuttaa merkittävästi öljyn ominaisuuksiin. Tässä on Adac:n tutkimusta hiukkasuodattimella varustetuista autoista, joissa öljyn ohentuminen voi olla ongelma: https://www.adac.de/infotestrat/repa...g/default.aspx

Die Ergebnisse in Kürze: 21 Ölproben offenbarten eine mindestens 7-prozentige Verdünnung durch Dieselkraftstoff (Mineralöldiesel- und Biodiesel-Anteile zusammen). Die Hälfte der Fahrzeuge hatte eine Ölverdünnung von mehr als 10 Prozent. Klar wurde auch, die Ölverdünnung steigt mit zunehmender Laufleistung: Denn etwa jedes zweite Testfahrzeug zwischen 10.000 und knapp 27.000 Kilometern Laufleistung des Öls hatte eine Verdünnung von über 15 Prozent.

Kulumismetallit kertovat siitä, mitä metalleja moottorista on irronnut öljyn sekaan. Ne eivät kerro öljyn kulumisesta vaan niistä voi ehkä päätellä, jos joissakin moottorin osissa on epänormaalia kulumista. Tähän pitäisi olla vertailukohdaksi muitakin mittauksia samantyyppisistä moottoreista.

Tankkauksista mitattu keskikulutus on aika lähellä 6 l/100 km, eli dieseliä on palanut n.1800 litraa.

[EDIT]Etenkin dieselmoottoriöljyjen kuluneisuutta mittaa hyvin myös emäsluku (BN), joka kertoo öljyn kyvystä neutraloida happoja. Jos neutralointikyky katoaa, voi moottorille iskeä musta surma öljyn muuttuessa liisteriksi. Emäsluku määritetään perkloorihapolla titraamalla, mikä nostaa analyysin hintaa.

[Bmw Master]

.......

[JaniLap]

Päivitystä öljyanalyysiaiheeseen.

Minusta nämä mittaukset osoittavat sen, että öljyllä uskaltaa hyvin ajaa sen minkä auton CBS lupaakin.

Vertailukelpoinen data vaatisi samasta öljyerästä käyttämättömän öljynäytteen rinnalle. Mikäli lähetät lisää näytteitä, niin laita vertailun vuoksi mukaan yksi näyte käyttämättömästä öljystä. Tuo analyysissä käytetty IR-spektroskopia on sen verran herkkä menetelmä, että käyttämättömästäkin öljystä voidaan tunnistaa joitakin listattuja muuttujia.

Mutta mitä nämä mittaustulokset tarkoittavat käytännössä - eli millainen on se data joka kertoo huonoksi menneestä tai "liikaa ajetusta" öljystä?

Toisin sanoen onko öljyn laadulle olemassa viitearvoja, joihin tulosta voisi verrata?

Minkä verran polttoainetta noiden öljyjen käytön aikana on kulunut? Kilometrimäärä kertoo kyllä autolla ajon määrästä, mutta kulutettu polttoainemäärä hieman tarkemmin mm. öljyyn siirtyvän palojätteen oletetusta määrästä.

[radiaani]

Olis ihan kiva tietää jos tuo sama testi tehtäisiin käyttämättömälle öljylle että mitä kaikkea siitä löytyy. Ei ne varmaan uutenakaan täysin"puhtaita" ole.

Kyllä ne yleensä aika puhtaita on etenkin kulumismetallien osalta. Osa mittauksista (ainakin IR-spektroskopia) tehdään käyttämällä labrassa referenssinä puhtaan öljyn mittausta.

Ihan samaa öljyä en löytänyt, mutta tässä on pari tuoreen öljyn analyysiä vähän samantapaisista öljyista, ilmeisesti kuitenkin US-markkinoilla:
Castrol Edge 0W40 https://www.bobistheoilguy.com/forum...pics/4510746/1
Castrol Edge 5W-30 https://www.bobistheoilguy.com/forum...topics/4761510

Raudan määrä öljyssä on ehkä vähän korkea mutta sekin on ilmeisesti korroosiota eikä kulumista: 'PQ index' mittaa magnetoituvien hiukkasten määrä ja se on alle havaintorajan. Rauta magnetoituu, ruoste ei -> öljyn rauta on ruostetta eikä metallia.

[Haatainen]

Olis ihan kiva tietää jos tuo sama testi tehtäisiin käyttämättömälle öljylle että mitä kaikkea siitä löytyy. Ei ne varmaan uutenakaan täysin"puhtaita" ole.

Moottoriöljyistä en osaa sanoa, mutta hydrauliöljyissä on uutena partikkelia joukossa niin paljon, että on syytä välttää suodattamattomana käyttöön ottamista. Uuden moottoriöljyn analyysi tuossa vierellä antaisi tosiaan mielenkiintoisen vertailukohdan.

[GOOFY]

Olis ihan kiva tietää jos tuo sama testi tehtäisiin käyttämättömälle öljylle että mitä kaikkea siitä löytyy. Ei ne varmaan uutenakaan täysin"puhtaita" ole.

[radiaani]

Päivitystä öljyanalyysiaiheeseen. Nyt on analysoitu moottorin neljännet öljyt, joilla on ajettu täydet 30000 km, ja mittarissa 121000 km. Öljynä edelleen Castrol Edge Titanium FST 0W-30.

Tässäpä uutta ja vanhaa mitattua dataa:

Auto             81000   121000 km
Öljy             21000    30000 km

WEAR
Iron                60       49 mg/kg
Chrome               2        2 mg/kg
Tin                  1        1 mg/kg
Aluminum            15       14 mg/kg
Nickel               4        6 mg/kg
Copper              13        9 mg/kg
Lead                13        0 mg/kg
Manganese            8        4 mg/kg
PQ index          < 25     < 25

CONTAMINATION
Silicon             12        9 mg/kg
Potassium           14       14 mg/kg
Sodium               4        3 mg/kg
Titanium            10       12 mg/kg
Water               <0.10    <0.10 %
IR Glycol         negative   negative
Diesel fuel          3.90     3.89 %
Biodiesel           <0.30     0.85 %
Soot content         0.9      0.7 %

OIL CONDITION
Viscosity at 40°C   57.2     54.2 mm2/s
Viscosity at 100°C  10.4      9.9 mm2/s
Viscosity index    172      172
Oxidation            6        8 A/cm
Nitration            2        3 A/cm
Sulfation            0        5 A/cm
IR index            88.2     88.9
Dispersancy         98        98 %

ADDITIVES
Calcium           1451     1462 mg/kg
Magnesium           12       11 mg/kg
Boron              196      197 mg/kg
Zinc               825      783 mg/kg
Phosphorus         652      689 mg/kg
Barium               0        0 mg/kg
Molybdenum          22        5 mg/kg
Sulphur           1529     1524 mg/kg

Base number        5.71      -- mgKOH/g

Olenpa edelleenkin sitä mieltä, että arvoissa ei näy mitään hälyyttävää. Vähän yllättävää on, että kulumismetalleja on jopa vähemmän kuin edellisissä öljyssä. Onko moottori vasta nyt sisäänajettu? Mitä mieltä arvon raati on tuloksista?

Viskositeetti on laskenut ehkä 5% aiemmasta mutta on edelleen selvästi xW-30-öljyn speksin sisällä. Nokea on tähän öljyyn kertynyt vähemmän kuin edelliseen ja polttoainetta on öljyn joukossa suunnilleen yhtä paljon kuin aiemminkin. Biodieselin määrä on yllättävä. Laittaako joku huoltamoketju dieseliin merkittävän määrän tavallista biodieseliä? Myös sulfatoituminen on vähän odottamatonta, kun dieselin pitäisi olla rikitöntä.

Minusta nämä mittaukset osoittavat sen, että öljyllä uskaltaa hyvin ajaa sen minkä auton CBS lupaakin.