Venttiilijouset

[petrolhead]

Lueskelin tuota M62B44 viritystopikkia ja totesin että jotakuta muutakin voi kiinnostaa.

Jotenki tuntuu että venajousien jäykkyyteen liittyy kovasti mystiikkaa. Monet sanoo vaan että "kansiukko/koneistaja kattoo sopivat". Mietin sitten että eikö toi nyt oo aika yksinkertasta matematiikkaa kumminkin. Jos ottaa lahtökohdaksi vaikka vakiokepin, vakiopainoset venttiilit, jouset ja millä kierroksilla pannu käy. Jos mittailee missä kohtaa vena on milläkin asteluvulla niin eikö siitä saa about arvoja paljonko venalla on vauhtia tai kiihtyvyyttä missäkin kohtaa?

Maallikolla järki sanoo että jos huippukierrokset muuttuu x prosenttia, venttiilin/retainerin ym massa muuttuu tietyn määrän, nostonopeus tai kiihtyvyys muuttuu, niin noista voisi johtaa vähän suuntaa sille millaset jouset tarvii olla.

?

Onko noihin olemassa mitään softia millä laskea, nyrkkisääntöjä jota soveltaa tms
Tuleehan niissä kaikennäkösiä värinäjuttuja että tarvii tuplajouset. Mutta äkkiä ajateltuna jos vaikka venat vaihtuu oleellisesti kevyempiin niin ne ei vaadi niin pinkeetä vieteriä.

[turbobliz]

Tommonen tuli ekana Googlella

http://performancetrends.com/Spring-Wiz.htm

Kaiketi tavallisesti nuo jouset haetaan vaan konetyyppikohtaisen kokemuksen perusteella ja pahimmillaan luotetaan valmistajan ilmoituksiin.

Ite olen taistellut jonkin verran vanhojen Opelien jousien kanssa aikaisemmassa elämässä ja todennut, että paljon on siellä puolella paskaa markkinoilla. Myydään valmiiksi kulahtaneita viritysjousia tyypillisesti. Luotan nyttemmin vain jousivaakan näyttämiin. Vaa-aksi kelpaa ihan tavan henkilövaaka ja hydrauliprässi + joku mittaväline jousen pituuden mittaamiseen prässissä. Hyvin yksinkertaisia värkkejä, mutta voi säästää katastrofeilta.

[petrolhead]

Tommonen tuli ekana Googlella

http://performancetrends.com/Spring-Wiz.htm

Kaiketi tavallisesti nuo jouset haetaan vaan konetyyppikohtaisen kokemuksen perusteella ja pahimmillaan luotetaan valmistajan ilmoituksiin.

Ite olen taistellut jonkin verran vanhojen Opelien jousien kanssa aikaisemmassa elämässä ja todennut, että paljon on siellä puolella paskaa markkinoilla. Myydään valmiiksi kulahtaneita viritysjousia tyypillisesti. Luotan nyttemmin vain jousivaakan näyttämiin. Vaa-aksi kelpaa ihan tavan henkilövaaka ja hydrauliprässi + joku mittaväline jousen pituuden mittaamiseen prässissä. Hyvin yksinkertaisia värkkejä, mutta voi säästää katastrofeilta.

Olen alustan jousia mittaillut prässissä henkilövaa'an ja paininkappaleiden välissä. Sillä saa kyllä luotettavia tuloksia, virhemarginaali on tosi pieni. Vähän epäilin toimisko venttiilijousien kanssa kun ne on aikalailla pienempiä.. No, pitää kokeilla.

Oma intressi tässä jutussa on se kun pelaa keinuvivullisen museomoottorin kanssa. Jos jouset pystyis passaamaan just siihen että jäykkyys riittää mutta ei ole turhan kireät niin luulen että se parantaisi asioita oleellisesti.

Pitäs varmaan kattella mitä jenkkimoottorien viilaajat tekee. Niissä kun on sitä massaa venttiilikoneistossa enemmän ja vähemmän.

[turbobliz]

Kokeile ihmeessä! Huomattavasti paremmin henkilövaakassa riittää skaala ja tarkkuus venttiilinjousille kuin esim rata-auton alustan jousille

Mitään tieteellisiä totuuksia tuolla ei saa, mutta itselleni on riittänyt kun on pystynyt näkemään että jousikauppiaaan mainostama 115kg onkin ollut vaakassa 98kg ja venttiilien vieraskirjamerkinnät männissä selittyy sillä... Jos vaakan lukemissa on kilo/pari/kolme heittoa sinne tänne, niin sillä ei ole kokonaisuuden käytännön merkitystä.

[Mikkeri]

Itse suosittelisin hieman yläkanttiin olevia venajousia, mitä haittaa liian jytyistä jousista on?
Nokka kuluu, mutta siihen on omat öljyn lisäaineet millä sen saa minimoitua.

[jannmann]

Kokeile ihmeessä! Huomattavasti paremmin henkilövaakassa riittää skaala ja tarkkuus venttiilinjousille kuin esim rata-auton alustan jousille

Mitään tieteellisiä totuuksia tuolla ei saa, mutta itselleni on riittänyt kun on pystynyt näkemään että jousikauppiaaan mainostama 115kg onkin ollut vaakassa 98kg ja venttiilien vieraskirjamerkinnät männissä selittyy sillä... Jos vaakan lukemissa on kilo/pari/kolme heittoa sinne tänne, niin sillä ei ole kokonaisuuden käytännön merkitystä.

Just noiden "viitteellisten" arvojen takia itseäkin kiinnostaa verrata ja mitata itse ne jouset.

Oma intressi tässä jutussa on se kun pelaa keinuvivullisen museomoottorin kanssa. Jos jouset pystyis passaamaan just siihen että jäykkyys riittää mutta ei ole turhan kireät niin luulen että se parantaisi asioita oleellisesti.

Joskus koviin seetipaineisiin voi olla ihan hyväkin syy. Esim. S14 koneessa pakopuolelle shimmataan Motorsportin osilla n.10% enemmän seeti/jousipainetta kuin imupuolelle vaikka osat on imua kevyempiä ja nokka miedompi. Syynä pakoventtiiilin jäähtymisen parantaminen.

[O-Peksi]

Joskus koviin seetipaineisiin voi olla ihan hyväkin syy. Esim. S14 koneessa pakopuolelle shimmataan Motorsportin osilla n.10% enemmän seeti/jousipainetta kuin imupuolelle vaikka osat on imua kevyempiä ja nokka miedompi. Syynä pakoventtiiilin jäähtymisen parantaminen.

Tähän olis kiva kuulla joku hyvä perustelu, miten kovempi seetipaine parantaa jäähdytystä?

[petrolhead]

Tähän olis kiva kuulla joku hyvä perustelu, miten kovempi seetipaine parantaa jäähdytystä?

En tiedä asioista mitään niin googletin. Tossa on yksi jossa oli tutkittu seetipaineen vaikutusta lämmönjohtumiseen. Jos ei jaksa plärätä läpi niin johtopäätös oli että korkeempi seetipaine-> parempi jäähtyminen.

Ihan järkeenkäypä juttu sinänsä. Jäähdytysjärjestelmässä toimii sama periaate. Jos ainoastaan nostaa systeemin painetta niin lämmön johtuminen on tehokkaampaa koneesta nesteeseen ja nesteestä kennon materiaaliin.

[jannmann]

Tähän olis kiva kuulla joku hyvä perustelu, miten kovempi seetipaine parantaa jäähdytystä?

Mitä kovempaa kahta erilämpöistä kappaletta puristetaan yhteen, sen paremmin lämpö siirtyy. Toi petroheadin linkki on ihan hyvä.

[O-Peksi]

Okei. Eli jostain mikroskooppisen tason pintojen paremmasta "yhtymisestä" kyse?

[petrolhead]

Itse suosittelisin hieman yläkanttiin olevia venajousia, mitä haittaa liian jytyistä jousista on?
Nokka kuluu, mutta siihen on omat öljyn lisäaineet millä sen saa minimoitua.

Jos venttiilikoneiston kesto tulee vastaan kierroksia lisätessä niin eikö siihen silloin kannata koittaa perehtyä. Opiskelu on halpaa.
"Vähän yläkanttiin olevat" on tietysti järkevä ajatus. Mutta jos on pelkän perimätiedon tms. varassa niin mistä tiedän onko jouset vähän vai v...sti liian kovat?

Toi turboblizin linkki oli hyvä. Tolla vois koittaa pyöritellä ja kattoo antaako se järkeviä numeroita (tai muilla vastaavilla laskureilla).

[pazq]

Jatketaan petroolin kans samalla linjalla. Itselläni oli aiemmin jäykät tuplajouset ja keinuja napsahteli poikki..tilasin "shrikin" 90kp;n jouset sinne niin pääsee kainut helpommalla ja näin sanottiin että noilla jousilla kestää kierrättää yli 9000rpm että pysyy vielä jousien puolesta mukana.

[Mikkeri]

Ajattelin edellisen kommentin aikaan että on vaihtoehtoja, jos pari valmista settiä myynnissä, niin ottaa suoraan jytymmät. Tietty jos vipat katkeilee, on menty jo rajan yli.

Eilen oli juttua just vipoista, kaveri kierrätti SBM mottia 8600, vippoina oli 273:sen vakiovipat, mitä oli vielä rälläkällä muotoiltu.
Eli ilmeisesti bemarin vakiovipat ei mitään tolkuttoman kestävää laatua ole?
Saisko niihin jotain aftermarket osaa?