E46 -99 alustan massaus?

[--=laiz=--]

[Offtopikkia]
Mielenkiintoinen triidi ja tuli luettua ennenkaikkea Hemin ihan asialliset(kin) jutut. Yksi asia kuitenkin mielestäni on, mihin vanhanaikainen massaus auttaa, ja mistä koritakuut yms. pesevät järjestelmällisesti kätensä.

Ja se on esim. kiveniskemät, eli ulkopäin tulleet mekaaniset vauriot suojaukseen, ja sitä kautta aiheutuviin (puhki)ruostumisiin. Aikamoisessa hiekkapuhalluksessa nuo autojen pohjat ovat (ainakin täällä kehä kolmosen ulkopuolella), ja kyllä siinä pahimmillaan sinkkikin irtoaa. Taasen hyvän massauksen alta on tullut kaivettua esiin sinkittyjä osia lähes uudenveroisina, jotka on lyöty paikoilleen ja massattu ennen 90-lukua. Kun taas vähemmälle massalle jääneet vastaavat osat on siinä vieressä käyttökelvottomassa kunnossa (pultit/mutterit jotka muuttuneet pystykierteisiksi). Toki näissä ei ole sitten ollut sitä PVC:täkään (tjsp.)pinnassa.

Kovettuneen massan alta niitä parempikuntoisia ei yleensä löydy, joten kyllä esim. se kiveniskumassan kunto on myös ratkaiseva tekijä. Elastisena massana uskon sen kuitenkin olevan aika lyömätön suoja kiveniskemiin, tänäkin päivänä. Olettaen tosiaan että myös pidetään huoli että "suojauksesta" huolimatta myös tuuletukset toimivat käsittelyn jälkeen.

Aikasta monia eri maaleja ja erilaisia pinnoitteita hiekkapuhaltaneena, kyllä se pehmeä paksu pikikerros on kaikkein paskamaisinta irrottaa. Jääpuhalluksella tosin suht nopeaa ja tehokasta sekin.
[/Offtopikkia]

[Paabo]

Itse ajattelin keväällä kanssa ruostesuojauttaa oman E46 Farkkuni, mut jos sillä korin takuu raukeaa niin sit vissiin jää tekemättä...jos en väärin muista niin 12vuotta kori takuu?

[Hemi]

[Offtopikkia]
.....Ja se on esim. kiveniskemät, eli ulkopäin tulleet mekaaniset vauriot suojaukseen, ja sitä kautta aiheutuviin (puhki)ruostumisiin. Aikamoisessa hiekkapuhalluksessa nuo autojen pohjat ovat (ainakin täällä kehä kolmosen ulkopuolella), ja kyllä siinä pahimmillaan sinkkikin irtoaa.

Siis juuri tämä ei missään suhteessa pidä käytännössä paikkaansa, paristakin eri syystä.
Ensinnäkin siksi että nykyautojen alustat ovat siis pinnoitettu aivan älyttömän sitkeällä/kulutuskestävällä Polyuretaanimassalla/liimalla. Eli mm.tämän irti rakenteista hiekkapuhaltamainen ei käytännössä kertakaikkiaan onnistu, vaan taltta ja raaka työ on millä sen saa irti. Eli pinnoitusmateriaali on hieman rinnastaen samaa tavaraa kuin nuo Sikaflex liimat, mutta vieläkin huomattavasti kulutuskestävempiä. En ole nähnyt vielä yhtäkään puhkikulunutta pinnoitettua aluetta nyt 15-vuoden autopeltisepän työni aikana ja tuhansia neliöitä on kyllä tullut nähtyä. Eli, käytännössä konventionaalisella pikipohjaisella alustamassalla päällystetty alue kuluu puhki niin että samalla puhkeaa alla oleva peltikin, ennen kuin tuollainen 5-10mm:n PU-pinnoitus raappiintuu edes pinnasta. Näitä pikimassoja ei voi edes verrata kovuuden, tartuntakyvyn ja sitkeyden suhteen PU-pinnoituksiin, vaan kyse on täydellisesti eri suojaustason aineista.
Toinen seikka on se, että sinkattu rakenne ei välitä paikallisista vaurioista lainkaan koska korirakenteessa vaurion ympärillä+pellin toisella puolella oleva sinkki ylläpitää myös vaurioalueen galvaanista suojavarausta. Eli se toimii samoin autokorissa kuin kaikissa merellä liikkuvissa aluksissakin joissa sinkki ei ole rakenteissa pinnoituksena vaan pultattuna harkkoina runkoon.
Eli kun ko.sinkkiharkot vain ovat kosketuksissa itse laivan runkoon, ei teräksinen runko voi jalompana syöpyä, vaan epäjalompi sinkki uhrautuu.
Eli toki nuo kiveniskemät ja vaurioalueet oksidoituvat kovalla ruskeahkolla kerroksella, mutta mitään rakennetta syövyttävää korroosiota EI VOI tapahtua sinkatussa rakenteessa. Taas kerran muistutan siitä mökin tai mummolan 20-50-vuotta vanhasta sinkatusta vesiämpäristä siellä happaman veden kaivolla, joka on kolissut betonisiin kaivonrekaisiin tuhansia kertoja ilman minkäänlaista lisäsuojausta tuon sinkkipinnan päällä. Nämä paljonkin kuluneet+vaurioituneet 50-vuotta vanhat sinkkiämpärit ovat toki joiltain osin voineet oksidoitua ruskeilla oksidilaikuilla, mutta lujuudeltaan ne käytännössä kuitenkin vastaavat edelleenkin uutta ämpäriä.
Vaikka siis tällaiseen täyssinkittyyn rakenteeseen tulee suuriakin vaurioita, pitää fysiikka huolen siitä että varsinaista rakennetta syövää "ruostumista" ei voi tapahtua koska rakenteessa muualla oleva sinkki pitää suojauksesta edelleen huolen. Toki käytännössä on niin että koska sinkki on liitetty teräsrakenteeseen atomitasolla, ei mitään "kulumista" ja sinkin "irtoamista" voi edes tapahtua ja jos tapahtuu niin sitten puhkeaa jo peltikin.

[--=laiz=--]

Eli se toimii samoin autokorissa kuin kaikissa merellä liikkuvissa aluksissakin joissa sinkki ei ole rakenteissa pinnoituksena vaan pultattuna harkkoina runkoon.
Eli kun ko.sinkkiharkot vain ovat kosketuksissa itse laivan runkoon, ei teräksinen runko voi jalompana syöpyä, vaan epäjalompi sinkki uhrautuu.

Eli ei kuitenkaan. Laivoissakin sinkkianodeja on ripoteltu pitkin runkoa, ja näin tehty siis vaikka koko teräs kelluu elektolyytissä missä sähkönjohtavuus on huomattavasti parempaa kuin esim. pohjaltaan osittain kastuvassa autossa.

Mutta siltikin, myös laivoissa, niitä anodeja kylvetään ympäri pohjaa, puhumattakaan muusta rungosta galvaanisesti irti (tai heikommassa kontaktissa) olevista osista (peräsimet, vanhat potkurit jne.) jotka "anodisoidaan" erikseen. Kyllä se sinkki pyrkii suojaaman puhjenneita kohtia, mutta ei sekään siinä asiassa ihmeitä tee.

PU (tjsp.) massojen kulumattomuudesta en voi sanoa nyt sen enempää. Kun seuraavan kerran pyyhkäsen autoni alle niin otan sieltä muutaman kuvan, ja sitten siitä voi puhua lisää.

[SledgeHammer82]

Eli ei kuitenkaan. Laivoissakin sinkkianodeja on ripoteltu pitkin runkoa, ja näin tehty siis vaikka koko teräs kelluu elektolyytissä missä sähkönjohtavuus on huomattavasti parempaa kuin esim. pohjaltaan osittain kastuvassa autossa.

Mutta siltikin, myös laivoissa, niitä anodeja kylvetään ympäri pohjaa, puhumattakaan muusta rungosta galvaanisesti irti (tai heikommassa kontaktissa) olevista osista (peräsimet, vanhat potkurit jne.) jotka "anodisoidaan" erikseen. Kyllä se sinkki pyrkii suojaaman puhjenneita kohtia, mutta ei sekään siinä asiassa ihmeitä tee.

Näinhän se menee, eli ilma on sen verran hyvä eriste, että tuo laivatyylinen sinkkipalojen kiinnittely vaatisi autossa toimiakseen niin paljon sinkkipalasia ja niin tiheästi että lopputulos ei (ainepaksuutta lukuunottamatta) juuri eroaisi kokonaan sinkitystä korista.

PU (tjsp.) massojen kulumattomuudesta en voi sanoa nyt sen enempää. Kun seuraavan kerran pyyhkäsen autoni alle niin otan sieltä muutaman kuvan, ja sitten siitä voi puhua lisää.

Voin sanoa, että PU-pinnoite kestää auton alla sen elinkaaren ajan. Ainakin pitäisi kestää. Ongelma syntyy, jos PU:n ja pellin väli aukeaa esim. pellin revetessä pikku "mällin" yhteydessä. Sattuneesta syystä olen joutunut tekemisiin erittäin kuluttavissa olosuhteissa toimivan laitteen kanssa, joka on PU-pinnoitettu. Tuossa konstruktiossa on havaittu, että jos pultinkantojen päällä olevat PU-tulpat irtoavat, syöpyvät/kuluvat haponkestävät pultit muutamassa kuukaudessa jäljettömiin.

Näissäkin äärimmäisissä olosuhteissa PU-pinnoite kestää jopa kymmenenkin vuotta, joten vaikka e46:n pohjassa pinnoite onkin melko ohut, en usko, että sen kestoikä muodostuisi ongelmaksi. Ellei sitten pilaa aineen ominaisuuksia levittämällä pu-pinnoitteen päälle jotain bitumipohjaisia mömmöjä...

[Hemi]

Eli ei kuitenkaan. Laivoissakin sinkkianodeja on ripoteltu pitkin runkoa, ja näin tehty siis vaikka koko teräs kelluu elektolyytissä missä sähkönjohtavuus on huomattavasti parempaa kuin esim. pohjaltaan osittain kastuvassa autossa.

Mutta siltikin, myös laivoissa, niitä anodeja kylvetään ympäri pohjaa, puhumattakaan muusta rungosta galvaanisesti irti (tai heikommassa kontaktissa) olevista osista (peräsimet, vanhat potkurit jne.) jotka "anodisoidaan" erikseen. Kyllä se sinkki pyrkii suojaaman puhjenneita kohtia, mutta ei sekään siinä asiassa ihmeitä tee.

PU (tjsp.) massojen kulumattomuudesta en voi sanoa nyt sen enempää. Kun seuraavan kerran pyyhkäsen autoni alle niin otan sieltä muutaman kuvan, ja sitten siitä voi puhua lisää.

Siis tokihan näitä sinkkiharkkoja on pitkin laivanrunkoa ja suhteellisen tiheään, mutta se tarkoittamani pointti oli siis siinäkin tämä fysiikan perusilmiö jossa epäjalompi sinkki uhrautuu jos/kun se on galvaanisessa yhteydessä jalomman raudan kanssa. Eli auton korirakennekkaan ei tarvitsisi sinkkiä jokaiselle neliösentille jotta sen suojaava vaikutus kuitenkin vielä toimii.
Eli mitkään kiveniskut tai puolen kämmentä pienemmät sinkittömät alueet eivät vielä tarkoita sitä että läpisyöpyvää konventionaalista korroosiota tapahtuisi.

[icemii]

Ite tässä lähikorttelissa on yht. 7kpl E46 tai E39 ja kaikissa on tai on ollu luukuissa(konepelti, takaluukku)
kuprua.

[SledgeHammer82]

Ite tässä lähikorttelissa on yht. 7kpl E46 tai E39 ja kaikissa on tai on ollu luukuissa(konepelti, takaluukku)
kuprua.

Pieni kupru on pientä kun verrataan naapurimerkin ongelmiin. Tässä kuva 1996-mallin E-sarjan (M-B W201) etuapurungosta:



Taitaa olla hieman muuta kuin kosmeettista oksidoitumista havaittavissa...

[northwolf]

Ruotsissa tehtyihin korroosiotutkimuksiin kannattaa aina suhtautua pienellä varauksella. Ne joiden takana on teräs- ja paperiteollisuus ovat pääosin hyviä. Mutta esim. energia-alan tutkimuksissa on tutkijoiden ammattitaito ollut todella puutteellista ja tulokset sen mukaisia... auto alan tutkimuksiin en ole perehtynyt tarkemmin.

[SledgeHammer82]

Ruotsissa tehtyihin korroosiotutkimuksiin kannattaa aina suhtautua pienellä varauksella. Ne joiden takana on teräs- ja paperiteollisuus ovat pääosin hyviä. Mutta esim. energia-alan tutkimuksissa on tutkijoiden ammattitaito ollut todella puutteellista ja tulokset sen mukaisia... auto alan tutkimuksiin en ole perehtynyt tarkemmin.

Kyllä nää ihan Saksassa otettuja kuvia on. Tässä lisää ruostetta:



Suomessa on testattu sinkin korroosionopeutta pitkään ja testit näyttävät, että korroosionopeus esim. pk-seudulla on n. 1 mikrometri vuodessa. Ympäristösyistä autotehtaat eivät voi sinkitä kunnolla koreja (=kuumasinkitys), koska prosessiin liitty mm. pieniä lyijypitoisuuksia, joista ympäristöihmiset hyppivät tasajalkaa kun sinkittäisiin kymmeniä tuhansia koreja. Esim. ovipelleissä sinkkipinnoitteen paksuus on tästä syystä alle 10 mikroa. (Esim. siinä mökin kuumasinkityssä kaivon ämpärissä sinkkikerros on helposti n. 100 mikroa).

Saumakohdissa pellin terävässä kulmassa ei maalin pintajännityksen takia maali pysy ja ainoa suoja on sinkki. Nyt jos sinkkikerroksen paksuus on esim. 6-8 mikrometriä ja sinkin syöpymisnopeus se 1 mikrometri vuodessa, niin ei ole mikään ihme jos 90-luvun lopun/2000-luvun alun autoissa alkaa kuplaa ilmestymään luukkujen saumakohtiin.

Eli sinkkikerros häviää 6-8 vuoden aikana ja sen jälkeen korroosio kiihtyy kun matalahiilinen teräs alkaa yhtymään happeen.

Eli Oma Mielipide(TM) on, että alustan korroosiosuojaus on riittävä koko auton elinkaarelle (PU-pinnoite ym.), mutta kotelorakenteiden ja luukkujen osalta ei ruosteongelmaa vielä ole uusissakaan autoissa voitettu ja korroosionestoaineilla saadan etenkin korinosien saumakohtien korroosiokestävyyttä parannettua riittävälle tasolle.

[Hemi]

Pieni kupru on pientä kun verrataan naapurimerkin ongelmiin. Tässä kuva 1996-mallin E-sarjan (M-B W201) etuapurungosta:



Taitaa olla hieman muuta kuin kosmeettista oksidoitumista havaittavissa...

Ensinnäkin, kyseessä on tuolloin vielä sinkkaamattomasta palkista ja näissä tapauksissa vieläpä valmistusvirheestä joka koskee muutamia satoja valmistuseriä. Myöskään näihin ei olisi auttaneet mitkään "pikiliemet".
Kun kuvaa tarkastellaan rakenteen muilta osin, niin helposti nähdään kuinka kaikki sinkatut osat ovat TÄYDELLISEN virheettömiä, pientä oikeassa alakulmassa näkyvää kiinnikelevyä myöden.
Näissä käsittelyissä toki on laadullisia ongelmia paikka/paikoin, mutta niitä varten on koritakuut. Tässäkin kohdassa ko.poikkipalkki olisi toki voitu "sutata" jo uutena pikiliemen alle ja kukaan ei olisi vieläkään havainnut ko.palkin nykytilaa muhiessaan pikipinnan alla ja nämä "probagandamestaritkin" olisivat tyytyväisiä.

[SledgeHammer82]

Ensinnäkin, kyseessä on tuolloin vielä sinkkaamattomasta palkista ja näissä tapauksissa vieläpä valmistusvirheestä joka koskee muutamia satoja valmistuseriä. Myöskään näihin ei olisi auttaneet mitkään "pikiliemet".
Kun kuvaa tarkastellaan rakenteen muilta osin, niin helposti nähdään kuinka kaikki sinkatut osat ovat TÄYDELLISEN virheettömiä, pientä oikeassa alakulmassa näkyvää kiinnikelevyä myöden.
Näissä käsittelyissä toki on laadullisia ongelmia paikka/paikoin, mutta niitä varten on koritakuut. Tässäkin kohdassa ko.poikkipalkki olisi toki voitu "sutata" jo uutena pikiliemen alle ja kukaan ei olisi vieläkään havainnut ko.palkin nykytilaa muhiessaan pikipinnan alla ja nämä "probagandamestaritkin" olisivat tyytyväisiä.

Niinkuin aiemmin kirjoitin, niin alustan osalta suojaus pääosin toimiikin (ja ainakaan "pikiliemillä" ei elinikää koroteta) laatumerkeillä. (Joillain merkeillä tosin ei alustassa ole kuin maali sinkityn pellin päällä) Kuva nyt on propagandahenkinen, mutta muistuttaa siitä, että 90-luvun lopun autojakin ostettaessa kannattaa silmäillä mahdollisia ruostevaurioita. Esim. viime kesänä todistin -97 mallin 328i:tä, jonka helmakotelot olivat umpiruosteessa (sormella painelemalla tuntui pehmeitä kohtia) ja jota ei varmuudella oltu koskaan ruostesuojattu.

M-B:n ja BMW:n tapauksessa suurin osa korroosiosta on tapahtunut luukuissa, joissa ei ole muuta suojausta kuin ohut sinkkikerros, maali ja lakka. Ovien, takaluukun ja konepellin saumataitoksissa ei ohut sähkösinkitys anna riittävää suojaa koko auton elinkaarelle, vaan näissä korroosionestoaineilla saadaan parannettua korroosiosuoja riittävälle tasolle.

EDIT: Toki sopivalla koriliimalla saadaan liitokset toimimaan suunnitellusti, mutta valitettavasti saumataitosten liimauksissa/pistehitseissä on valitettavan paljon laatuongelmia sekä M-B että BMW leireissä.

[-Epeli]

Tässäkin kohdassa ko.poikkipalkki olisi toki voitu "sutata" jo uutena pikiliemen alle ja kukaan ei olisi vieläkään havainnut ko.palkin nykytilaa muhiessaan pikipinnan alla ja nämä "probagandamestaritkin" olisivat tyytyväisiä.

Jos joku olis tehtaalla suihkassut siihen jotain päälle niin todennäköisesti palkin vaihtoa ei olisis edessä seuraavaan 15 vuoteen, yhden palkin olen nähnyt joka on säilynyt siksi koska kone oli vuotanut sen verran öljyä että palkki oli öljytty

[pupsi]

Itselläni on E46:n alusta tullut ruostesuojattua kotelonsuoja-aineella ja alustamassalla. Voiko massaus pilata tehtaalla tehdyn ruostesuojauksen (pvc-pinnoite)? Olisiko järkevää poistattaa massat alustasta ja miten se käytännössä onnistuisi ilman että samalla pilataan tehtaan suojaus? Ei liene kovin helpolla irtoavaa ainetta...

[Hemi]

Itselläni on E46:n alusta tullut ruostesuojattua kotelonsuoja-aineella ja alustamassalla. Voiko massaus pilata tehtaalla tehdyn ruostesuojauksen (pvc-pinnoite)? Olisiko järkevää poistattaa massat alustasta ja miten se käytännössä onnistuisi ilman että samalla pilataan tehtaan suojaus? Ei liene kovin helpolla irtoavaa ainetta...

Kyllä se voi pilata...ja omien autopeltisepän kokemusten mukaan osin pilaakin. Ainakin nuo kotelosuojat tukkivat vuosien saatossa nykyautojen varsin monimutkaiset kotelorakenteiden tuuletukset jolloin ensimmäinen "Pentti Perusautoilijan" havaitsema oire on talvisin jatkuvasti huurussa olevat lasit. Jossain vaiheessa alkaa verhoilujen takapuolelle lmestymään homepilkkuja, jolloin alkaa toki myös silmien kuivuminen+väsymys pitenpään autossa vietetyn ajan jälkeen.
Tämä ei toki itsessään ruostuta täyssinkittyjä kotelorakenteita, mutta kosteudesta johtuvia ongelmia alkaa ilmestymään. Toki tähän menee jokunen vuosi ennen kuin nuo kotelojen eri tuuletuskanavien "kärpäspaperilla pinnoitus" tukkeutuvat niiden läpi virtaavan ilman epäpuhtauksista/pölystä.
Tuo liuotinaineita/maatisleitä sisältävä alustamassa taas pehmittää alunperin ERITTÄIN tiukasti pellissä istuvaa PU-pinnoitusta(muovipinnoitusta), joka helposti alkaa jopa irtoilemaan alustastaan isoina puolen kämmenen alueina, muodostaen pellin ja PU-pinnoituksen väliin kosteutta kerääviä taskuja.
Näitä "taskuja" ei näy päälleppäin tuon massasotkun alta, mutta siellä niitä on.
Samalla menetetään alkuperäisen PU-pinnoituksen mahdollinen korjaaminen enään vastaavalla pinnoituksella/metodilla jolloin tästä eteenpäin on oikeastaan tuvauduttava enään teräketjuöljyihin tai hautatervoihin ja toivottava parasta.
Eli tokihan tuota "pikipaskaa" voidaan pestä voimakkailla liottimilla painepesten, mutta eiköhän se vahinko ole jo tapahtunut siinä kohtaa kun lasikuituvene on päätetty tervata....