E46 ruostuu!

[Ikuinen aloittelija]

Huonosti on koulun penkillä tullut kuunneltua....
Eli, sinkatun rakenteen suojausvaikutus ei suinkaan perustu hapelta suojaamiseen vaan elektrolyyttiseen prosessiin jossa epäjalo sinkki luopuu ennen jalompaa terästä.
Varmasti voimme keksiä muitakin sinkin käytännön sovelluksia kuin tuo sinkkiämpäri jos et ole sellaista milloinkaan nähnyt.
Eli, mm. galvanoidut kattopellit pysyvät happosateissa/sään rasituksissa helpostikkin +30-vuotta virheettömänä verstaan katolla ihan ilman maalipintaakin.
Ihan samoin kuin ne miljoonat muutkin sinkatut ja säälle/ilmastolle alttiit teräsrakenteet kuten sillat, sähköpylväät, ja yleensä monet rakennusten säälle alttiit rakenneteräkset,ym,ym.
Laivarungothan suojataan laipioihin pultattavin sinkkiharkoin, jolloin niissä oleva sinkki luopuu/syöpyy ennen laivarunkoa. Ilman tätä Finjettiä ei olisi ollut olemassakaan enään 90-luvulla...siis pelkän maalin suojaamana.
Voin kuitenkin todeta että tällainen e39:stä tai VAG:sta leikattu sinkattu rakenne ei ala ruostumaan edes puhtaista leikkuupinnoista vaikka ne seisoivat vuosikausia taivasalla. Eli minulla on kymmeniä/satoja paloiteltuja sinkkikoriosia maannut parhaimmillaan 4-5-vuotta taivasalla ja näistä ei edes puhtaista teräs paljaana olevista leikkuupinnoista ole havaittavissa pilkkuakaan korroosiota. Reilu kämmenen kokoinen alue saa olla rälläköity sinkistä puhtaaksi ja siltikään tuon kovan oksidikerroksen muodostumisen jälkeen tapahdu ns.ruostumista. Puhumattakaan että maalipintansa menettänyt ruttaantunut rakenne jossa sinkkiä on vähänkään, alkaisi mitenkään ruostumaan.
Jos et tätä usko, niin haeppa nyt sinne mökillesi kipin kapin huonolaatuisen teräksen, mutta sinkattu ämpäri vaikka kukkaruukuksi.
Katsoppa kuinka monta kymmentä vuotta se saa olla ulkosalla istutettuna vaikka joka kevät uusittavaan suolakasaan...
e46:n luukkujen reunaongelmat johtuvat siitä että sinkkiä ei ole kuin ohutsinkki ja luukkujen reunojen limisaumoihin on jäänyt tehtaan huuhtelemattomia prosessiliemiä. Sinkattuun rakenteeseen sinällään ei korroosio pysty, oli siinä maali tai ei.

Eli tästä voimme vetää sen johtopäätöksen, ettei valmistaja osaa tehdä luukkuja oikein. Siinä vanhan mummon peltiämpärissä tai laiskuuttaan maalaamattomassa peltikatossa on varmasti sinkkiä sen verran, että kestää kerroksien ohentuminen paljon pidempään, kuin tuollainen 6um pinnoite. Eikös sinkki pinnoite ohene 1-3um/vuosi, jos en aivan väärin muista. Sähkösinkityshän oli muistaakseni tarkoitettu kuiviin tai hetkelliseltä rasitusta kärsiviin paikkoihin. Olkoonkin tuo alkava ruoste kosmeettinen, mutta sellaisen saa muutaman tonnin KIA:ssakin vakiovarusteena. Premiumiin se ei kuulu.
Tiedän yhden 60-luvulla uppokuumasinkityn pakuvolkkarin. Sinkki kerros oli paksu, mutta maalipintakin sen näköinen.

Ei taloissakaan nykyään sallita kaksinkertaista höyrynsulkua.

Siis ruostesuojauksessa jätetään ilmaa maalipinnan ja ruostesuoja-aineen väliin?

[SledgeHammer82]

Ei se pelkkä sinkitys tee rakenteesta ruostumatonta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ilmastokorroosio aiheuttaa kuumasinkityssäkin teräksessä korroosiota 2-4 mikrometriä/vuodessa. Sinkkikerroksen suojaamiseksi autokäytössä on syytä käyttää joko maalausta tai muovipinnoitusta. Etenkin kun autoissa teknistä käyttöikää merkittävämpi on esteettinen käyttöikä kuten tässäkin topicissa on huomattu.

Mikäli nykyiset sinkityt niukkaseosteiset teräkset kestäisivät Suomen oloja täysin korrosoitumatta, niin miksiköhän esimerkiksi raidekalustossa kuten vaikka uusissa Helsingin matalalattiaraitiovaunuissa pintapellit ovat ferriittistä ruostumatonta terästä? Myös linja-autoihin ja tulevaisuuden kalliimpiinkin autoihin on tulossa pintapeltienkin materiaaliksi ruostumaton teräs.

[Laxa]

Kyllähän se nyt on ihan varma nykyään että rautakangen saa rikki ja sinkityn auton ruostumaan, oli kyse sitten Audista, Uazista tai kaikista siltä väliltä, toiset enempi toisen vähempi. Tuntuu että myyntimiesten puheiden vuoksi jotkut ajattelevat ettei auto voi ruostua ja laiminlyövät pesut ja vahaukset. Käykääpä paikallisen supermarketin pihalla pyörimissä niin näkyy 80 % autoista jotka on niin yltäpäältä kurassa ovien ja kontin raot, että ei ihme että vähän oven reunat ja muut saumakohdat alkaa kukkimaan. Kerran viikossa peruspesu paikallisessa autopesussa kauppareissun yhteydessä á 8€, tekee vuodessa reilu ~400 €. Pieni kulu, suojelee autoa.

[Hemi]

Kyllähän se nyt on ihan varma nykyään että rautakangen saa rikki ja sinkityn auton ruostumaan, oli kyse sitten Audista, Uazista tai kaikista siltä väliltä, toiset enempi toisen vähempi. Tuntuu että myyntimiesten puheiden vuoksi jotkut ajattelevat ettei auto voi ruostua ja laiminlyövät pesut ja vahaukset. Käykääpä paikallisen supermarketin pihalla pyörimissä niin näkyy 80 % autoista jotka on niin yltäpäältä kurassa ovien ja kontin raot, että ei ihme että vähän oven reunat ja muut saumakohdat alkaa kukkimaan. Kerran viikossa peruspesu paikallisessa autopesussa kauppareissun yhteydessä á 8€, tekee vuodessa reilu ~400 €. Pieni kulu, suojelee autoa.

Se vain ei ole noin...ei todellakaan. Niillä pesuilla ja vahauksilla ei enään ole nykyauton korroosionsiedolle mitään vaikutusta. Toki ulkonäköön paljonkin.
Tällaisen perusperheauton elinkaari ei edes alkava museoikä huomioonottarn ole niin pitkä että korroosiosta muodostuisi minkäänlaista uhkaa auton rakenteelliselle lujuudelle ja käytännössä täysin pesusta/vahauksista huolimatta. Niin uskomattomalta kun se voi monesta kuulostaakkin, niin näin se vaan on. Tuo nyt reilu 15-vuotta purkuosa+autopeltisepäntyötä kyllä vahvistaa tämän 100%:sti. Nykyautoissa on toki tämän suhteen laadullisia heittoja kuten Fordeissa tai BMW:ssä(nyky Saksalainein laatu on myytti), mutta kyse on siis nimenomaan esteettisesti ikävästä ongelmasta joka koskee käytännössä ainoastaan luukkujen puriste+liimasaumoja joista nämä prosessiliemet eivät ole peseytyneet/huuhtoutuneet yhdessä sen kanssa että sähkösinkityksessä reunaosat eivät ole saaneet sinkkiä lainkaan. Upposinkatuissa VAG:ssa tai useimmissa japseissa tätä ongelmaa ei käytännössä ole.
Itse korirakenteet pysyvät täysin virheettöminä 25-30-vuotta jopa niin että kun nyt katsoo paalikasassa kenottavia Peugeot 405:ia tai Audi 80:iä, niin nuppineulan järjen kokoista oksidipistettä on todella vaikea löytää koko korikehikosta. Nämä ovat siis selkeästi jopa ylisuojattuja. Tästä ei ole mitään b-vaihtoehdon tulkintaa, vaan kaikki olettamukset päinvastaisesta ovat niiden "toisten markkinamiesten" probagandaa.

[Laxa]

korroosiosta muodostuisi minkäänlaista uhkaa auton rakenteelliselle lujuudelle ja käytännössä täysin pesusta/vahauksista huolimatta.

En ota mitään kantaa tuohon rakenteiden lujuuteen vaikuttavaan ruostumiseen, kuten korin ruostumiseen, vaan ainoastaan peltien pintapuoleiseen korroosioon.

Niillä pesuilla ja vahauksilla ei enään ole nykyauton korroosionsiedolle mitään vaikutusta. .

Eli siis kun et pese autoa ikinä niin ruostuu yhtä paljon vaikka pesisit kuinka? Ja tukkimalla takaovien ja kontin raot maantien kuralla ei lisää korroosioriskiä millään tavalla? Miten voit olla 100% varma koska ikinä ei voi tietää mitä kaikkea maatiellä luuraa? Eli esim. kiviä, soraa, kuraa, mikä on pakkautuneena takaluukun ja puskurin väliin (esim. e39 touring) ja kun avaat kontin niin ne siellä hieman sitten raapii pintaa pikkusen kerrallaan, niin tämäkään ei lisää kontin alakulmien ruostumisen riskiä, eihän.

Ja tässäkään en tarkoita korin ruostumista.

Minun työssäni ruostuu HST, RST, sinkitty yms. paitsi muovi.

Edit: typoja ja tarkennuksia

[SledgeHammer82]

Tässä nyt esimerkiksi -99 mallin Mersun jousen yläpään kiinnityskohta:



Tuossa vaiheessa viimeistään maalin ja sinkin suojausvaikutus on käytetty loppuun ja koorroosio etenee kosteuden ja tiesuolan kiihdyttämänä. Aikaa vielä tuplat lisää, niin jousen yläpää pääsee irtoamaan. Toivoa sopii, että tuolloin ei esimerkiksi ole moottoritievauhdissa vaihtamassa kaistaa. Ruostuminen nopeutuu, sillä ohentunut ainevahvuus aikaansaa suurempia jännityksiä ja sitä kautta suurempia potentiaalieroja.

Sinkkikerroksen paksuus autoissa on vain luokkaa 5-8 mikrometriä pääosin kustannussyistä, mutta myös siitä syystä, että sinkki muutoin sinkkikerros murtuisi kolhuista. Suurin hyöty sinkityksestä on sen antama galvaaninen suojaus paikalliselle vaurioille esim. kiveniskuissa. Vaikka peltikatot ja kaivonämpärit kestävätkin, niin autoissa pellit ovat alttiita mekaaniselle kulumiselle ja lisäksi tiesuola nopeuttaa huomattavasti korroosiota. Nyt jos maalamattomaan kohtaan liitetään nokihiukkasia ym. epäpuhtauksia, korroosionopeus kiihtyy entisestään. Tätä voidaan ehkäistä pesulla ja vahauksella. Pelkkä sinkki ei riitä suojaksi korroosiota vastaan, sillä jo pelkkä ilmastokorroosio syö sinkityksen pois esim. pääkaupunkiseudulla n. viidessä vuodessa (sisämaassa n. 10 vuodessa) jolloin teräs alkaa korrosoitumaan moninkertaisella nopeudella. Erilaisilla pinnotteilla ja maalauksella, jota pidetään kunnossa, voidaan teknistäkin elinikää jatkaa useisiin kymmeniin vuosiin tai jopa käytännössä poistaa ruostuminen.

Sinkkiämpäri kestää, sillä siinä sinkkikerroksen paksuus on aivan eri suuruusluokassa kun auton pelleissä.

[Ikuinen aloittelija]

Nämä kuvat ovat varmaakin sitten joidenkin mielestä provoja ja muuta feikkiä? Kummasti vaan jopa Audissa sinkki antaa myöden...

http://www.finikor.fi/Kuva-galleria.pbs

[Laxa]

Miten tämmöinen http://www.aamulehti.fi/teema/autot/jutut/105.shtml , jotkut sanoo että pelkkää paskaa ja jotkut ei, itsellä kun ei ole "alan ensikädentietoa" ei oikein voi tietää uskoisiko vaiko eikö. Elämä on.

[Hemi]

Siis jos näitä hirmuisia "ruostekuvia" haluaa oikein hakea, niin mistäpä muualta niitä löytääkään kuin elinkeinostaan taistelevan Finikorin sivuilta.
Täältäkö mm.ikuisen aloittelijan mielestä löytyy se objeltiivisin totuus.
Se on selvää että auto on kokonaisuutena niin monimutkainen kokonaisuus että tehtaan eri käsittelyprosessit eivät täydellisesti onnistu jokaisessa miljoonia kappaleita valmistettavissa tuotteissa.
MUTTA, koritakuu on on juuri annettu tuotteen kuluttajalle juuri sitä varten että mikäli ongelmia ilmenee, ne valmistajan puolesta myös korjataan.
Sen verran tuohon Finikorin probagandaan vielä puuttuisin, että suuri osa noista listatuista vaurioista on aivan luonnollisia pistemäisiä pintaoksidoituneita alueita joissa rakenne on toiminut juuri niinkuin sen kuuluukin toimia. Kyse ei suinkaan ole varsinaisesta rakennetta syövästä korroosiosta, vaikka näin toki kuluttajalle näytetään uskoteltavankin(ja siis aivan erityisesti tuon audikuvan kohdalla).
Eli tämä jo tehtaalla pohjakäsittely+pinnoitusvaiheessa tapahtunut laadullinen ongelma ei suinkaan missään vaiheessa ryöstäydy rakennetta syöväksi=pehmittäväksi korroosioksi, vaan se todellakin pysähtyy siihen.
Tämän tyyppinen "vaurio" voi tulla jo vuoden sisällä auton käyttöönotosta, mutta kun tuo sinkkirakenne toimii kuten sen kuuluukin toimia, ei tuon nyt ruosteeksi tulkitun oksidikerroksen rakentumisen jälkeen tilanne enään etene.
Lisäksi näistä probagandakuvista on ainakin jokusista selvästi nähtävissä epäonnistuneen kolarikorjauksen lievä pintaruostuminen.
Siitäkin muistutan vielä, että koska nämä nyt nähdyt luonnolliset tämän tyyppisen korirakenteen tapahtumat ovat aina käytännössä ns.sisäsyntyisiä, eli johtuvat valmistuksellista laatuhajonnasta, ei niihin todellakaan auta minkäänlaiset tervauskäsittelyt, vaan ko.prosessit tapahtuvat myös sen tervan alla.
Toki, siinä tapauksessa tämä pintaoksidointi pysyy piilossa ja kaikki on tyytyväisiä vaikka käytännön koritakuusta on samalla luovuttu.
Nämä Finikorin probagandakuvat ovat kuitenkin niin harvinaisia että niitä on Finikorinkin pitänyt etsiä vuositolkulla ympäri pohjolaa/pohjoiseurooppaa.
Itse en yli 15-vuotisen autopeltisepän+purkurin urani aikana ole nähnyt näissä ns.uusissa koritekniikoissa vielä kertaakaan rakennetta syövää korroosiota.
Minulla on myös suhteellisen laaja tämän ala ammattipiiri Suomessa+Ruotsissa ja kukaan...siis kukaan ei ole kuullut eikä nähnyt myöskään mitään sen suuntaistakaan kuin mitä Finikor tässä omassa probagandassaan koettaa kuluttajille mainostaa=uskotella.
Eli, mm.minä revin/poraan/sahaan/leikkaan käytännössä päivittäin näiden uuden koritekniikan rakenteita auki ja vieläkään ei vastaan ole tullut vastaan mitään sellaista mikä olisi vaatinut "tervakäsittelyä" jotta korroosiovaurioilta olisi tarvinnut välttyä.
Sen nyt saa tietenkin kukin punnita tykönään kuinka objektiivista tietoa Finikor aiheesta antaa ja kuinka objektiivista esim.Suomalaiset autopeltisepät. Näkemykset ovat kuitenkin täysin vastakkaiset jos/kun kyseessä on ns.uuden koritekniikan suojausmenetelmät.
Minulle puolestaan on kuitenkin sinällään ihan yksi ja hailee mihin kukakin autonsa huoltoon käytettävät omat euronsa laittavat, eikä se todellakaan vaikuta minun tai minun lähipiirini elinkeinoon, jolloin katson kuitenkin olevan hieman vähemmän jäävi tässä aiheessa kuin Finikor.
Minä saan kyllä, kun joku siitä maksaa, vaikka kymmeniä tuhansia täysin vastakkaisia valokuvia kuin mitä Finikor haluaa Pentti Peruskuluttajolle esittää... mutta täydellisen ruostumattomista rakenteista.
Väitän että pitää kuitenkin käydä tuhansia ajoneuvoja läpi jotta saa edes yhden tuon tyyppisen kuvan laatuhajonnasta, kuin mitä näille sivuille on poimittu.
Näin autopeltiseppänä/purkurina en kuitenkaan missään tapauksessa tule enään milloinkaan omia tai perheeni autoja "suojauttamaan". Näin ei tee myöskään yksikään kymmenistä muista tuntemistani Autopeltisepistä.
Voisi kuitenkin kuvitella että jos ongelmia olisi, me olisimme se kuluttajaryhmä jonka omat autot suojattaisiin ensimmäisenä?

[Hemi]

Tuolta puolestaan löytyy paljon faktaa Homeopatiasta:http://www.homeopaatit.org/
...mutta tarkoittaako se samalla sitä että kyseessä olisi absoluuttinen totuus?

Tuolta puolestaan saa oikein "ammattilaisten" suunnitteleman keittiön:http://php.parmakeittiot.com/24h_2/24h.html
...mutta se ei ikävä kyllä tarkoita maksimaalisen tehokasta+tarkoituksenmukaista kettiötä...vaan on tämän tuotteen myyjän oma näkemys "ammattimaisesta" keittiöstä?

[Laxa]

Siinähän se yksi ongelma piileekin että se Pertti Perusinsinööri, Leevi Laivankuljettaja ja Sirpa Sairaanhoitaja ei tajua hevon hemmettiä autonsa päälle. Joku heistä sattuu vain huomaamaan pienen ruostepilkun kartano-Volvonsa oven alalaidassa ja samalla hetkellä sitä ollaan jo viemässä korjaamolle ja siellä sitten suositelllaan että "kannattaa nyt ruostesuojata vielä kun on näin hyvässä kunnossa".

[Ikuinen aloittelija]

... näissä liimaongelmissa on syyllinen muualla. Käytetyt menetelmät ja materiaalit ei toimi oikein. Suojaamisella ei ole enää tuossa vaiheessa, kun syöpyminen on pitkällä, suurtakaan merkitystä. Uutena varmasti olisi ehkä saanut muutaman vuoden lisää kestoaikaa oikeilla aineilla.
Ehkä kaikille ei ole niin tähteellistä, missä kunnossa auto on, mutta niitäkin valitettavasti löytyy ketkä arvostavat muutakin laatua kuin ajo-ominaisuuksia.

[Hemi]

Siinähän se yksi ongelma piileekin että se Pertti Perusinsinööri, Leevi Laivankuljettaja ja Sirpa Sairaanhoitaja ei tajua hevon hemmettiä autonsa päälle. Joku heistä sattuu vain huomaamaan pienen ruostepilkun kartano-Volvonsa oven alalaidassa ja samalla hetkellä sitä ollaan jo viemässä korjaamolle ja siellä sitten suositelllaan että "kannattaa nyt ruostesuojata vielä kun on näin hyvässä kunnossa".

Näinhän se juuri menee...ikävä kyllä.
Seuraavaksi ihmetellään ihmeellisiä näppyjä/nyppyjä ja kroonista nuhaa perheen jäklikasvulla. Emäntäkin väittää saavansa pidemmillä reissuilla päänsärkyä ja silmien kuivumista,ym. kun homekasvusto ottaa kiesistä vallan.
Onneksi kuitenkin nuo oksidoituneet pistemmäiset alueet, ovat sitten hyvän maaöljyohenteisen pien alla poissa silmistä...poissa mielestä.

[SledgeHammer82]

Sinkityn rakenteen korroosiota on tutkittu paljon ja tuloksia on esitelty esimerkiksi julkaisussa Metallien ilmastollinen korroosio, VTT Tiedotteita 1582, Espoo 1994, kirjoittaja Kaunisto, T. Ilmaston rasitusluokat määritellään standardissa ISO 9223, jossa C1…C5, joista C1 vastaa erittäin lievää ja C5 erittäin ankaraa korroosiorasitusta. Kauniston esitettämien tutkimustulosten mukaan Helsingin rasittavuusluokka on C3-C4 ja sisämaassa yleensä C2-C3.

Sinkin korroosionopeuksia eri rasitusluokissa on tutkittu laajalti ja tulokset ovat seuraavanlaiset ensimmäisenä vuotena, ensimmäisen 10 vuoden aikana ja sen jälkeen:

Rasitusluokka r (1.vuosi) r (10 vuotta) r (vakio)
C2 0,1…0,7 um 0,1…0,5 um/a 0,05…0,5 um/a
C3 0,7…2,1 um 0,5…2 um/a 0,5…2 um/a
C4 2,1…4,2 um 2…4 um/a 2…4 um/a
(Lähde : Aki Vuolio, Teräsrakenteiden käyttöikämitoitus, TKK:n kurssilla Rak-43.J Rakennusten elinkaaritekniikka)

Vuolion tekstissä tutkittiin myös Rannilan Panel 150 R 150-julkisivuverhouselementin käyttöä. Paneelin tekninen käyttöikä on n. 60 vuotta, muovipinnoite pohjusteineen suojaa sinkkipinnoitetta ilmastorasituksilta 15-20 vuotta ja sinkkipinnoite (275 g/m2) terästä yo. taulukon mukaan.

Tässäkin tapauksessa kuten vaikka myös e46:sten luukkujen kanssa esteettinen käyttöikä voi olla paljon lyhyempi. Tähän vaikuttaa:
Esteettinen käyttöikä saadaan vastaamaan teknistä käyttöikää seuraavilla toimenpiteillä:
- Porausjätteen ruostuminen julkisivupinnalla estetään huolellisella puhdistuksella (esteettinen käyttöikä ilman toimenpiteitä 2–10 vuotta).
- Pinnan likaantuminen estetään säännöllisillä tarkastuksilla sekä puhdistuksilla (esteettinen käyttöikä ilman toimenpiteitä 15–20 vuotta).
- UV-säteilystä ja muusta säärasituksesta aiheutuvat värimuutokset estetään oikealla pinnoitteen tyypin ja värin valinnalla (esteettinen käyttöikä ilman toimenpiteitä 10-15 vuotta).
- Ohutlevyn reunan korroosio ja pinnan värjäytyminen estetään suojaamalla levyjen reunat erityisesti rannikon läheisyydessä (esteettinen käyttöikä ilman toimenpiteitä 40 vuotta).

Aivan samoin auton pintapeltien esteettiseen käyttöikään voi vaikuttaa suuressa määrin säännöllisellä puhdistuksella ja maalivaurioiden korjauksella. Sitten ainakin Mersu joutui mallivuodelle 2002 ohentamaan sinkkikerroksia ilmoituksensa mukaan sinkin ympäristörasitusten ja Saksan tiukan ympäristölainsäädännön takia. Tämän kertoi Singelfingenin tehtaan tuotaninsinörtti.

Edelleen, jos nykyisten autoissa käytettyjen pintapeltien esteettinenkin käyttöikä olisi lähellekään 30 vuotta, tuskin esim. Helsinigin uusissa ratikoissa käytettäisiin ferriittisestä ruostumattomasta teräksestä tehtyjä pintapeltejä, joiden hitsaus kolhujen jälkeen on kuitenkin paljon haastavampaa kuin autonpeltien. Esimerkiksi Tuulilasin kuukauden käytettynä esitelty kolme vuotta vanha Nissan Maxima oli ruosteessa luukun reunoista, eikä koteloissa ollut minkäänlaista ruostesuojausta. Myös monen uudehkon auton alustan saumoissa on ruostetta näkyvissä (esim. Tekniikan Maailman käyttötestien mukaan).

Itseäni ainakin ruostepisteet häiritsevät ja kovimmalla kulutuksella olevat paikat kuten pyöränkaaret käsittelenkin alustasuojalla. Alustaa en Bemarissa sotke, sillä siinähän suojaus jo löytyy. Koteloihin lisäsuojausta en ole tehnyt, pelätän tuuletuksen häiriintymistä. Nuo luukun saumojen korroosiotkin olen esim. e34 pystynyt estämään säännöllisellä pesulla ja vahauksella. Niissäkin kun monessa on esim. takareksiterikilven yläpuolella olevassa saumassa ruostepisteitä/kuplia. Autonhakumatkalla Saksassa tuli muuten nähtyä myös alustaltaan täysin ruostunut -95 328i. Siis oikein kunnolla kupassa pyöränkaaret ja kotelot. Eikä ollu varmasti tervattu.

EDIT: Ja kyllä. Aikamoista propagandaa noissa Tectylin ja Finicorin kuvissa. Superlähelle zoomattuja kuvia pintaruosteisista suodattimen klemmareista. Kamera vielä usein korostaa noita punaisen sävyjä.

[Ikuinen aloittelija]

Ihmiset nyt vaan sattuvat uskomaan erilaisiin asioihin : http://www.uskontojenuhrientuki.fi/

Emme ole yksi täällä pohjolassa tämän ongelman kanssa. Googleen kun tuuppaa " e46 rost problem " löytyy Saksan poikan juttuja.