330d Touring 2003 saksantuonti-ruostesuojaus?

[aragon]

samaa mieltä, kantotervat kuluu kirkkoveneisiin.

mutta mitä tarkoittaa käytännössä hitsattavat pohjavärit?

[arsi]

Eli tämän luettuani jätän ainakin oman -00 vuoden e39 n viemättä mihinkään sotkettavaksi. Täytyy tarkkailla miten tilanne alustassa kehittyy talvien aikana.

[Tommix]

Aikoinaan kyselin alustasuojausta uudehkoon 1989 malliseen Mersuun Veholta. Sanoivat jo tuolloin että vie massaukseen vaan ja takuut loppuu siihen. Ei saa massata...

[gRt]

Ensinnäkin. Nykyään ei voida puhua enään mistään alustojen "suojauksista", koska nykyiset menetelmät ovat rakenteellisia. Nykyiset autokoritekniikat eivät enään saa menettää kolariturvallisuuttaan koko niiden elinkaaren aikana käytännössä lainkaan(laskennallinen +25-vuotta). Eli rakenteita pehmittävää korroosiota ei nykyisin saa EU:n alueella olevissa autoissa tapahtua lainkaan, tai koko automalli voidaan laittaa käyttökieltoon. Tällaista "mainontaa" ei yhdenkään automerkin imago kestäisi, joten nykyautot ovat käytännössä kantavien korirakenteidensa osalta täysin ruostumattomia. Kaikki muu on pelkkää spekulaatiota ja suoraan sanottuna puhdasta paskapudhetta/probagandaa.

Mielenkiintoista...

Työkaverin 01 vuoden Fiat Bravan alusta alkoi näyttämään sellaisia elkeitä että fiatin kilometrihuollossa kehottivat vakavasti harkitsemaan pohjan massausta. Autolla ajettu noin 56 000 km säännöllisesti pesty jne.

Jos pokkana ajais tuolla se 25vuotta tekemättä autolle mitään (josta enään se 16 vuotta) niin uskoisin että ruoste on levinnyt laajemminkin, joskin leviääkö se kantaviin rakenteisiin ja näinollen heikentää koria?

Varma on tosin se ettei autolla jossa ei ole pohjaa on vähä nihkeä ajaa...

Tiedän, Fiba ei ole Bemu mutta samat säännöt pitävät kai Fiiattiinki kuin muihin automerkkeihin... Eikä tarkoitus ollu sen suuremmin olla erimieltä tai spekuloidaa, kunhan tuli tätä lukiessa mieleen

[Hemi]

Eli tämän luettuani jätän ainakin oman -00 vuoden e39 n viemättä mihinkään sotkettavaksi. Täytyy tarkkailla miten tilanne alustassa kehittyy talvien aikana.

Lupaan pyhästi että se tilanne alustassa ei muutu yhtään mihinkään.

[ritariässä]

Jotkut automallit/merkit tarvitsevat tehtaan jäljiltä toimenpiteitä ja toiset ei.

Esim vaikkapa vuoden 2002 fordeja kattelee, oli sitten Focus tai Mondeo, on etypyöräkaaret monissa jo ruosteessa, samoin helmoista löytyy ruostetta. Moni on nähnyt muutaman vuoden ikäisiä 6 mazdoja, sukulaisen uutena ostamaan piti tehdä takuuseen suojausta/maalausta.

Ei ne kaikki nykyautot ole ruosteelle immuuneja. Esim fiiuihin tulee kosmeettisia jälkia jos ei ole eturoiskeläppiä jne...

Mersun ruosteongelmat ympäri autoa tuntenevat kaikki. Mikään ei varmaan vituta enempää kuin uutena +50t€ maksavaa autoa pitää alkaa maalaamaan ja tuloksena on huonolla tuurilla kaksivärinen auto joka vielä kukkii uudestaan parin vuoden päästä. Silloin ei lohduta vaikka ne kynnys ym kolarityrvalliset palkit kestäisivätkin sen +25 vuotta lujina kun muualta happanee sieltä sun täältä.

Täytyy väliin todeta ettei bemari ole nopea ruostumaan, joten tämän merkin kohdalla ei tosiaan tartte hätäillä suojausten kanssa.

Monesti näihin ruostejuttuihin vaikuttaa miten auto hoidettu, eli missä ja miten ajetaan, lentääkö renkaista kuivaa asfalttipölyä vai ajetaan sorateillä. Samoin miten pestään/vahataan autoa. Ei riitä kun päältä pyyhkäsee, kuinka moni pesee ovien ja luukkujen raot ja reunat taustapuoleltakin eli sieltä missä juuri ne monen automerkin ongelmalliset saumakitit menee. Miten pestään pyöräkotelot ja niiden reunat, onko niissä +5 vuoden kura/suolakasautumat koskemattomina. Kaikki nämä vaikuttavat miten auto(si) säilyy

Sitten kun vahataan ( sitä puhdasta pintaa ) niin laitetaan sitä vahaa niiden luukkujen/ovien reunoille ja ei se vaha tee pahaa jos vaikka joskus vahaa sen konepellin sisäpuoliset saumat/kolot ym hankalat ja yleensä likaantuvat paikat. Sama koskee huolellista pyöräkoteloiden reunojen pesua/vahausta. Näiden jälkimmäisten kohdalla kun on paljon merkki/mallikohtaisia eroja miten aika/kilometrit alkaa mahdollisesti mekaanisesti syömään maalia/sinkkiä/peltiä.

Mitä itse teksin topicin aloittaneen autonsa kohdalla olis nimenomaan huolellinen pesu niin päältä kuin reunoista/taitoksista ja mahdollisesti auton altakin jos mahdollista painepesurilla. Puhtaalta pinnalta, oli se sitten pintamaalia, tehtaan pohjamaalausta/massausta tai lokasuojien muovipintoja niin pääsee näkemään onko ehjää pintaa vai rikkinäistä. Jos ei löydy mitään ihmeellisiä kivikkoon ajamisen jälkiä tms epänormaalia, vahaa pintaan sinne minne maalia riittää ja hoitoa.

[Hemi]

samaa mieltä, kantotervat kuluu kirkkoveneisiin.

mutta mitä tarkoittaa käytännössä hitsattavat pohjavärit?

Hitsattavat pohjavärit tarkoittavat sitä, että kaikki rakenteelliset komponentit pohjamaalipinnoitetaan ENNEN kokoonpanoa ja siis ennen niiden yhteen liittämistä. Eli rakenteiden pistehitsaus onnistuu vaikka ne ovat ennen hitsausta pohjamaalikäsitellyt.
Tämä "pohjamaali" on tietenkin hieman harhaanjohtava käsite, koska kyseessä on täydellisesti happea läpäisemätön maalikerros, joka pistehitsattaessa muodostaa sulaessaan tiiviin kalvon myös hitsipisteen ympärille(=ei siis hitsattaessa, pala, vaan sulaa ja näin tiivistää liitettävän sauman muokkausalueelta).
Ennen ns.uuden koritekniikan aikakautta rakenneosathan liitettiin teräspintaisina ensin isommiksi kokonaisuuksiksi, jonka jälkeen ne huonolla menestyksellä vasta yritettiin suojata. Käytännössä mm.koteloiden sisärakenteet olivat puhdasta suojaamatonta korkearikkistä peltiä joka tietenkin mätäni silmissä ilman kotelosuojausta.
Nykyiset erittäin korkealaatuisesta teräksestä valmistetut kotelorakenteethan ovat tietenkin sinkkipinnoitetut vahvemmin kuin auton mikään muu osa ja käsitelty juuri näillä sulkevilla/hitsattavilla "pohjamaali"=lakkapinnoituksin, jonka jälkeen valmiit rakenteet on vahapinnoitettu kaikki saumat ilmatiiviiksi pitävillä pölyä keräämättömillä vahoilla.
Nykyisinhän mm.helmakotelorakenteet sisältävät alumiinijäykisteitä(=alumiinista ratakiskoa), muovihunajakennoja, uretaanitäytteitä ym.ym. joita ei todellakaan ole suunniteltu toimivan minkään muun kuin tehtaan inssien suunnittelemien suojausjärjestelmien kanssa.
Ihan samoin on tietenkin ihan pohjan pintaosien pinnoitusten laita.
Eli kaikki jotka hiemankaan ovat joutuneet poistamaan nykyautosta esim.pohjan paksua PU-suojausta/pinnoitusta, tietävät kyllä että nyt ollaan ihan eri galaksissa kuin mitä olivat nämä suojatervat menneiltä ajoilta, jotka toki olivat ihan toimivia systeemejä noihin aikoihin ja niihin silloisiin sinkkaamattomiin+suojaamattomiin rakenteisiin.
Nykypäivän suojausmenetelmät yhdistettynä sinkittyyn korirakenteeseen TAKAAVAT käytännössä täydellisen ruostumattomuuden.
Eli jotta ruostuminen olisi mitenkään edes mahdollista, pitää sinkin ENSIN luopua lähes koko korikehikosta. Jos=kun näin ei ole missään päin maailmaa tapahtunut, on kaikki muut "spekulaatiot" puhdasta "urbaanilegendaa".
Siis vielä siinäkään tilanteessa kun pohjasta on kulunut tämä erittäin kovaa kiinni oleva 2K Pu-pinnoitus ja sen alta eri pohjakalvot, ei odotettavissa ole rakenteita pehmittävää ja siis terästä syövää korroosiota, koska pohjalta löytyy atomitasolla teräkseen liitetty sinkkipinta.
Vaikka tämä sinkkipintakin saataisiin kulumaan pois pohjan sisäpinnasta, on sinkkiä joka tapauksessa vielä teräspeltirakenteiden toisella puolella.
Tätä sinkkiähän ei tarvitse olla jokaisella neliömillimetrillä, vaan riittää että
tämä galvaaninen reaktio vielä toimii kehikossa samoin kun esim.merivesissä kyntävissä laivoissa.
Niissäkään sinkkiä ei tarvita jokaiselle neliömetrille, vaan riittää että sinkkiharkkoja on tasaisin välimatkoin runkoon kiinnitettynä.
Nämä erilaiset muovi/ployuretaanipinnoitukset alustarakenteissa onkin vain puhtaasti mekaanista kulumista ja äänieristyksellisistä syistä, ei itse korroosiosuojana.
Kuten näemme, sinkatut teräksiset sähköpylväät, sinkatut aaltopellikatot, sinkkiämpärit mökkien kaivoissa,jne,jne eivät tarvitse sinkkipinnalleen mitään erillistä maali tai massasuojauskerrosta pysyäkseen vuosikymmeniä/satoja täysin virheettöminä.
Jopa se mökin kaivonrenkaiden kulutuksessa oleva ja happamassa kaivovedessä jatkuvasti uiva sinkkiämpäri pysyy kuin uutena sen +50-vuotta ja jotta se syöpyisi puhki asti, pitää sukupolvia mennä enemmän kuin pari.

[Hemi]

Jotkut automallit/merkit tarvitsevat tehtaan jäljiltä toimenpiteitä ja toiset ei.

Esim vaikkapa vuoden 2002 fordeja kattelee, oli sitten Focus tai Mondeo, on etypyöräkaaret monissa jo ruosteessa, samoin helmoista löytyy ruostetta. Moni on nähnyt muutaman vuoden ikäisiä 6 mazdoja, sukulaisen uutena ostamaan piti tehdä takuuseen suojausta/maalausta.

Ei ne kaikki nykyautot ole ruosteelle immuuneja. Esim fiiuihin tulee kosmeettisia jälkia jos ei ole eturoiskeläppiä jne...

Mersun ruosteongelmat ympäri autoa tuntenevat kaikki. Mikään ei varmaan vituta enempää kuin uutena +50t€ maksavaa autoa pitää alkaa maalaamaan ja tuloksena on huonolla tuurilla kaksivärinen auto joka vielä kukkii uudestaan parin vuoden päästä. Silloin ei lohduta vaikka ne kynnys ym kolarityrvalliset palkit kestäisivätkin sen +25 vuotta lujina kun muualta happanee sieltä sun täältä.

Täytyy väliin todeta ettei bemari ole nopea ruostumaan, joten tämän merkin kohdalla ei tosiaan tartte hätäillä suojausten kanssa.

Monesti näihin ruostejuttuihin vaikuttaa miten auto hoidettu, eli missä ja miten ajetaan, lentääkö renkaista kuivaa asfalttipölyä vai ajetaan sorateillä. Samoin miten pestään/vahataan autoa. Ei riitä kun päältä pyyhkäsee, kuinka moni pesee ovien ja luukkujen raot ja reunat taustapuoleltakin eli sieltä missä juuri ne monen automerkin ongelmalliset saumakitit menee. Miten pestään pyöräkotelot ja niiden reunat, onko niissä +5 vuoden kura/suolakasautumat koskemattomina. Kaikki nämä vaikuttavat miten auto(si) säilyy

Sitten kun vahataan ( sitä puhdasta pintaa ) niin laitetaan sitä vahaa niiden luukkujen/ovien reunoille ja ei se vaha tee pahaa jos vaikka joskus vahaa sen konepellin sisäpuoliset saumat/kolot ym hankalat ja yleensä likaantuvat paikat. Sama koskee huolellista pyöräkoteloiden reunojen pesua/vahausta. Näiden jälkimmäisten kohdalla kun on paljon merkki/mallikohtaisia eroja miten aika/kilometrit alkaa mahdollisesti mekaanisesti syömään maalia/sinkkiä/peltiä.

Mitä itse teksin topicin aloittaneen autonsa kohdalla olis nimenomaan huolellinen pesu niin päältä kuin reunoista/taitoksista ja mahdollisesti auton altakin jos mahdollista painepesurilla. Puhtaalta pinnalta, oli se sitten pintamaalia, tehtaan pohjamaalausta/massausta tai lokasuojien muovipintoja niin pääsee näkemään onko ehjää pintaa vai rikkinäistä. Jos ei löydy mitään ihmeellisiä kivikkoon ajamisen jälkiä tms epänormaalia, vahaa pintaan sinne minne maalia riittää ja hoitoa.

Niin....kuitenkaan näissä Focuksissa, Mazdoissa eikä mersuissakaan ole teknisesti kysymys "RUOSTE tai ruostumisongemlasta", vaan laadullisesta kokoonpano ja pintakäsittelyongelmista.
Eli nämä bemujen, Fordien tai Mazdojen luukkuongelmat EI johdu klassisesta ruostumisesta, vaikka meille niin kiusallisen usein varsinkin median taholta yritetään uskotella.
Eli nämä ovet+luukkut ova rakenteellisesti tehty niin että itse oven runko-osa ei ole missään kiinteässä yhteydessä oven pintapeltiin.
Pintapelti on siis kiinnitetty ovirunkoon ainoastaan puristesaumalla, joka on tiivistetty liikkumisen mahdollistavalla elastisella liimasaumalla.
Näin on tehtävä jotta laajojen pintaosien lämpötilavaihteluista johtuva eläminen olisi mahdollista elman pintaosien "lommahtamista".
Nykyiselle kiivastahtiselle alihankintatyölle tästä muodostuukin sitten usein haaste josta ihan kaikki eivät selviydy(kyllä, ne luukutkin kootaan alihankintana).
Eli ovien ja luukkujen pinta ja sisäosien kokoonpanon jälkeinen pinnoitus+huuhteluprosessi on viety liian nopeasti läpi, jolloin täydellista puristesaumojen huuhtelua ja/tai kuivumista ei ole ehtinyt tapahtua ennen tuon elastisen ja saunan sulkevan liimasaumauksen tekoa.
Saumaan jääneet pesuliemet sitten reagoivat sinkin kanssa turvottaen ko.puristesaumaa auki, jolloin tiivistesaumat repeävät auki, päästäen ovien reunoista ja sisältä tulevan veden sisälleen.
Nytkään ei ole kysymys "ruostumisesta", vaan sinkin reagoimisesta ilman hapen kanssa luopuessaan ennen rautaa.
Maallikon ja varsinkin toimittajin silmin lopputulos on "ruostumista", mutta näin ei ole siitäkään huolimatta että lopputulos toki samalta näyttääkin.
Kuluttajan kannalta tällä ei juuri ole muuta merkitystä kuin se että nytkin saa menna ainakin vuosikymmen jos ei kaksi, ennen kuin se klassinen ruostuminen alkaa ja rakenteet alkavat pehmitä.
Esteettinen haitta on siis se ainoa käytännön haitta, mutta se toki riittää.
Pointti on kuitenkin siinä, että ruiskuttamalla ko.lukkuihin vanhan kansan kotelosuojamömmöt, ainoa hyöty on se että näin ovet saadaan lisäksi täyteen vettä 4-5-vuoden kuluttua.
Itse "ruosteongelmaan" sillä EI ole mitään merkitystä, koska se ei edes hidasta ko.saumassa sinkin luopumisprosessia.
Toinen ongelma on sitten siinä että nykyisin kun tiedetään että korirankenteet itsessään ovat 100% turvassa, mennään korin maalikäsittelyssä helposti siitä mistä aita on matalin, eli tartuntavärien puuttumiseen ja erittäin ohuisiin pintavärivalvoihin jotka sitten ovat mekaaniselle rasitukselle erityisesti terävissä nurkissa alttiit.
Näissäkään tapauksissa nähtävä ongelma EI ole ruostumista, vaan maalin irrotessa alta paljastuva sinkkipinta oksidoituu lasinkovaksi ruskeaksi pinnaksi, estäen itse teräkseen kohdistuvan korroosion. Taas lopputulos toki näyttää "ruosteelta" ja ruostumiselta, mutta siitä ei ole kyse.
Ko.rakenne kestää puhkiruostumatta vuosikymmeniä, joten ongelma tässäkin on vain esteettinen.
Koska nämä eivät ole kolariturvallisuuteen vaikuttavia rakenteellisia ongelmia, ei autotehtailla ole mitään pakottavaa tarvetta keskittyä ko.ongelmien täydelliseen poistamiseen, vaan raha ratkaisee.

[Hemi]

Totuus noiden muovilevyjen suojaamista peltipinnoista paljastuu vasta 10-20 vuoden kuluttua....

Palataanpa nyt vielä hieman tähän väitteeseen.
Eli niin minä kuin kukaan muukaan tuntemani autopeltiseppä joka näitä korirakenteita joutuu päivittäin avaamaan, ei pysty tätä väitettä allekirjoittamaan missään määrin.
Se "totuus" mikä näiden rakenteiden sisältä löytyy 10-20-vuoden kuluttua siitä kun ko.auto on Suomeen rekisteröity, näyttää ja on aina näyttänyt tismalleen tältä:

....eli tässä jo aiemmin tänne postaamassani kuvassa on kylkikolaroitu 340tkm ajettu -99 320d e46 pääkaupunkiseudun "suojaamaton" Suomifarkku, josta kovimmalle korroosiorasitukselle joutuva helmakotelon takaosa on avattu.
Näkymä on tismalleen samanlainen kuin sadoissa aiemminkin avaamassani rakenteissa viimeisen 15-vuoden aikana, täysin riiippumatta siitä missa kilometrisuorite on tullut, tai missä se on tullut.
Aivan sama näkymä kohtaa 100% varmuudella avataanko 500tkm ajetun Suomitaxin kotelo, vai Italian tuonnin kotelo, mikäli kukaan "automies" ei vain ole Suomessa omaansa pilannut kotelosuojauksella.
Eli rakenteet ovat selkeästi hyvin tuulettuneet ja näin pysyneet täysin kuivina ankarasta kondessiorasituksesta huolimatta. niin sinkki kuin sitä peittävä pohjamaali+lakka ovat täysin virheettömiä, sekä kotelon pinnoilla+sauman tiivistävä vahapinta.
Kun samoja e46:n koteloita joku avaa vielä vuonna 2019, eli 20-vuoden elinkaaren jälkeen, on kotelo vieläkin tismalleen saman näköinen kuin nyt 10-vuoden jälkeen, mikäli kukaan ei ole langennut kristalliparantamiseen vastaavaan lain sallimaan huijaukseen, eli lähtenyt "alustasuojaamaan" ko.koteloa.
Nämä systeemit OIKEASTI toimii ja kestää paljon, paljon pitenpään Suomessakin olevia tyyppiolosuhteita kuin mikään autolle laskettavissa oleva elinkaari.
Siinä vaiheessa kun ko.kotelo avataan "suojatusta" autosta ja sisältä lirahtaa litra-pari vettä, on peli pelattu ja minun mielestäni auto pitäisi laittaa homeongelman vuoksi käyttökieltoon.
Nykyiset autojen homeongelmat, jotka syntyvät kotelorakenteiden ilmanvaihdon sulkemisesta sekä ovien vedenpoistoreikien tukkeutumisesta, ovat ja tulevat tulevaisuudessa olemaan oikeasti kuluttajankin näkökulmasta auton lähes tuhoava ongelma, vaikka nyt sitä ei kovin moni tullu lainkaan ymmärtävän.

[ritariässä]

Puhut kyllä asiaa Hemi, mutta tarkoitatko keston kohdalla pelkästään Bemareita vai kaikkia automerkkejä? Tiedossasi on varmaan miten esim vuosituhannen vaihteen Nissanin Almeroista on hitsailtu helmakoteloiden takapäiti, siitä takaoven alla olevan pystysauman takaa jne...

Monet autot mitkä kuluttaneet maalit etupyöräkoteloiden takaa ja samalla helmapeltien etuosista pintapuolelta eivät kyllä ole mitään kauniita näkyjä esim Fordeissa. Jos ne on jo noin 5-6 vuotiaana vahvassa pintaruosteessa, niin en usko niiden millään kestävän 500tkm/20v ajosuoritetta ilman läpisyöpymistä mikä näissä tapauksissa tapahtuu ulkopuolelta. Silloin ei sisäpuoliset suojaukset auta.

Esim noista 6 Mazdoista on helmapellit kukkineet, kuten myös esim takapyöräkaaret. En ole sen tarkemmin päässyt mittaamaan onko kyseisten kohtien maalaus vajavaista/liian ohutta vai tehtaalla ryssitty sinkityksissä ym korin kastajaisissa.

Oma mielipiteeni on että joidenkin automallien kohdalla jonkinlaisesta jälki/lisäsuojauksesta on hyötyä juuri oikeisiin paikkoihin tehtynä. Tahtoo vaan näiden kohteiden löytyminen viedä sen verran aikaa että se on jo myöhäistä. Monissa takuukorjauksissa/maalauksissa ei saavuteta enää putipuhdasta peltipintaa täydellisesti ja tavoitella kestoltaan täydellistä maalausta keston suhteen. Tuloksena on sitten samojen paikkojen kukkiminen muutaman vuoden viiveellä.

Toki hyvällä korihoidolla omistajat/haltijat tekee ihmeitä.

Ajossa ittelläni on monien muiden autojen lisäksi yksi sukukaulleus joka ostettu melkein 20 vuotta sitten perheeseen. Ajettukin lähes 400tkm. Historia siis pilkulleen/mutterilleen tiedossa.

Koria ei ole jälkikäsitelty koskaan, eikä myöskään hitsattu. Pohja on hyvä, joistain kohdin pohjamassaus ( VAG-konsernin tuote ) on mekaanisen kulumisen vuoksi mennyt puhki ja ne paikat vahvassa ruosteessa. Korissa on muutamassa kohdin ollut jo uudehkosta lähtien ns jotain pinta/mmalivirhettä ja niistä paikoin lähtenyt maali pois ja oikeastaan alta on heti löytynyt ruostetta eli osoittaa ettei noi kuumavahajututkaan ole olleet virheettömiä vaikka antoivat aikaan yhden markkinoiden parhaimmista suojista.

Sinällään hassua kun vertaa joihinkin helposti ruostuviin merkkeihin/malleihin ja otetaan heidän joukostaan vaikka noin 10 vuotta uudemmat yksilöt, ovat puolet vähäisemmällä ajomäärällä ns kuluneempiä ruosteisempia ns reuna/piilopaikoista.

Oma ymmärrykseni mukaan erot hyvin ruostetta torjuvissa ja helposti ruostuvissa ovat jo alle 10-vuotiaissa autoissa suuret ja muutenkin miten autoa pesee/hoitaa/vahaa lisää vaan merkitystään vuosien varella kun auto vanhenee.

[Hemi]

Puhut kyllä asiaa Hemi, mutta tarkoitatko keston kohdalla pelkästään Bemareita vai kaikkia automerkkejä? Tiedossasi on varmaan miten esim vuosituhannen vaihteen Nissanin Almeroista on hitsailtu helmakoteloiden takapäiti, siitä takaoven alla olevan pystysauman takaa jne...

Monet autot mitkä kuluttaneet maalit etupyöräkoteloiden takaa ja samalla helmapeltien etuosista pintapuolelta eivät kyllä ole mitään kauniita näkyjä esim Fordeissa. Jos ne on jo noin 5-6 vuotiaana vahvassa pintaruosteessa, niin en usko niiden millään kestävän 500tkm/20v ajosuoritetta ilman läpisyöpymistä mikä näissä tapauksissa tapahtuu ulkopuolelta. Silloin ei sisäpuoliset suojaukset auta.

Esim noista 6 Mazdoista on helmapellit kukkineet, kuten myös esim takapyöräkaaret. En ole sen tarkemmin päässyt mittaamaan onko kyseisten kohtien maalaus vajavaista/liian ohutta vai tehtaalla ryssitty sinkityksissä ym korin kastajaisissa.

Oma mielipiteeni on että joidenkin automallien kohdalla jonkinlaisesta jälki/lisäsuojauksesta on hyötyä juuri oikeisiin paikkoihin tehtynä. Tahtoo vaan näiden kohteiden löytyminen viedä sen verran aikaa että se on jo myöhäistä. Monissa takuukorjauksissa/maalauksissa ei saavuteta enää putipuhdasta peltipintaa täydellisesti ja tavoitella kestoltaan täydellistä maalausta keston suhteen. Tuloksena on sitten samojen paikkojen kukkiminen muutaman vuoden viiveellä.

Toki hyvällä korihoidolla omistajat/haltijat tekee ihmeitä.

Ajossa ittelläni on monien muiden autojen lisäksi yksi sukukaulleus joka ostettu melkein 20 vuotta sitten perheeseen. Ajettukin lähes 400tkm. Historia siis pilkulleen/mutterilleen tiedossa.

Koria ei ole jälkikäsitelty koskaan, eikä myöskään hitsattu. Pohja on hyvä, joistain kohdin pohjamassaus ( VAG-konsernin tuote ) on mekaanisen kulumisen vuoksi mennyt puhki ja ne paikat vahvassa ruosteessa. Korissa on muutamassa kohdin ollut jo uudehkosta lähtien ns jotain pinta/mmalivirhettä ja niistä paikoin lähtenyt maali pois ja oikeastaan alta on heti löytynyt ruostetta eli osoittaa ettei noi kuumavahajututkaan ole olleet virheettömiä vaikka antoivat aikaan yhden markkinoiden parhaimmista suojista.

Sinällään hassua kun vertaa joihinkin helposti ruostuviin merkkeihin/malleihin ja otetaan heidän joukostaan vaikka noin 10 vuotta uudemmat yksilöt, ovat puolet vähäisemmällä ajomäärällä ns kuluneempiä ruosteisempia ns reuna/piilopaikoista.

Oma ymmärrykseni mukaan erot hyvin ruostetta torjuvissa ja helposti ruostuvissa ovat jo alle 10-vuotiaissa autoissa suuret ja muutenkin miten autoa pesee/hoitaa/vahaa lisää vaan merkitystään vuosien varella kun auto vanhenee.

Tsekkaappa ihan vaikka 90-luvun puolenvälin kuumasinkattuja citikan xantioita, joista etulokasuojien etureunoista on maali lähtenyt jo alle 2-vuoden ajolla(TM:n kestotestissä alle 50tkm:n ajossa).
Niitä näkyy vielä silloin tällöin liikenteessä orggismaalipinnoilla ja joista maalista paljastunutta aluetta ei ole koskaan yritettykään paikata.
Alue on toki ruman näköinen ruskea läiskä, mutta tasan yhtä kovaa ja samalla ainevahvuudella kuin tehtaalta lähtiessään(toki pinnastahan tämä oksidoitunut alue on lasinkovaa).
Edelleen muistutan siitä, että mikäli sinkkiä on, raudan ruostumista EI VOI TAPAHTUA.
Jos tapahtuu, pitää yhtälöä päästä tarkastelemaan siitä ainoasta lähtökohdasta että sinkkiä ko.rakenteessa ei voi olla!
Fysiikan lakejahan me emme varmaankaan tässä nyt lähde kumoamaan?

[ritariässä]

Äskettäin tzekattu yksi citikan xsara jolla kymmenessä vuodessa ajettu melkein 450tkm ja maali on puhki etulokarin takaa ja ei ole läheskään samanlailla ruostunut kuten esim foordit ja fiiut. Allekirjoitan ja tiedostan erot mitä merkkien korirakentamisessa on. Ranskalaisissa muutenkin hyvät maalipaksuudet oli sitikka tai joku patonki. Tosin näissäkin näkyy välillä "virheitä".

Sinkki ei pelasta jos sitä on vähän ja kuluu puhki, hidastaa toki ruosteen laajenemista kun kulumareunakohdassa tuleekin maalin lisäksi sitä suojaavaa sinkkiä vastaan.

Mutta kuten sanottu, esim foodreissa, 2000-luvunkaan toi nykyaikainen korirakenne/menetelmät ei toimi läheskään niin kuin pitäisi.

Kolari ym runkorakenne voi olla edelleen timantinkovaa, mutta kosmeettisesti rapistuu ikävän näköiseksi.

[creative 22]

Tämä on ihan puhdasta BS:ää.
Bemarissa kuten kaikissa muissakin nykyautoissa on sinkkikori, joten niin kauan kun sinkkiä korirakenteissa on, sen alla oleva rauta EI VOI RUOSTUA(se mersun palkkiongelma ei ole korirakenneongelma).
Jos sinkattu korirakenne ruostuu, niin fysiikan lait ovat tätä kirjoittaessa kirjoitettu täysin uusiksi.
Eli niin kjauan kun korissa on sinkkiä, se luopuu ENNEN rautaa....PISTE.
Lisäksi tuo sinkitty korikehikko on pinnoitettu erilaisin sulkevin hitsattavin pohjamaalikerroksin, jonka jälkeen se on muovipinnoitettu lakkakalvolla+ PU-pinnoituksella.
Eli tähän kun mennään sitten sutaisemaan maaöljypohjaisia tervoja, ollaan aivan täysin samassa tilanteessa kun joku lähtisi tervaamaan kattotervalla rannilan muovipinnoitetun+sinkatun peltikattonsa.
Näin toki saadaan koritakuut katkaistua, koteloihin 3-4-vuoden kuluttua ainainen kosteusongelma joka sitten poikii autoon lasien huurtumisongelman ja homeongelman.
Niiden suojamuovien alta löytyy rakenne joka on vielä 50-vuoden kuluttua uutta vastaava, mikäli sinne ei sotketa 30-vuotta vanhemman tekniikan suojausmenetelmiä.
Tämän voi ihan kukin "automies" käydä lähimmällä romiksella toteamassa miten nämä sinkatut+muovitetut korirakenteet oikein "ruostuvat"?
Käy katsomassa vaikka vm.88-90 405 pösöjen alustoja/korirakenteita joissa käyttään otettiin tuolloin nykyisen kaltaiset suojaus+sinkkauskäsittelyt.
Korit ovat ruosteen osalta vieläkin kuin uusia.
VAIN SINKITÖN KORIRAKENNE VOI RUOSTUA!!!!!!

Jaa, tässä sitten näitä "ruostumattomia" korirakenteita.Esimerkkiauto on Peugeot 405 mi 16 vuosimalli -89.Ajettu 316tkm.Ei ruostesuojausta tehty jälkeenpäin, alkuperäinen ajossa ollut auto.Ruostevauriot on sittemmin tästä korjattu ja kotelot tämän jälkeen suojattu.Jokainen arvioikoon itse, olisiko ajoissa tehty suojaus estänyt/hidastanut ruostumista sisältäpäin.

[Lallevihtinen]

Jaa, tässä sitten näitä "ruostumattomia" korirakenteita.Esimerkkiauto on Peugeot 405 mi 16 vuosimalli -89.Ajettu 316tkm.Ei ruostesuojausta tehty jälkeenpäin, alkuperäinen ajossa ollut auto.Ruostevauriot on sittemmin tästä korjattu ja kotelot tämän jälkeen suojattu.Jokainen arvioikoon itse, olisiko ajoissa tehty suojaus estänyt/hidastanut ruostumista sisältäpäin.

Yhdyn kyllä Hemin puheisiin että nyky korit ovat käytännössä ruostumattomia elinikänsä, mutta pösön tapauksessa en usko että 90-luvun alkupuolella olisi vielä ranskassa tehty ruostumattomia autoja. Kuvatkin hyvin puhuvat puolestaan. Ei taida olla mitään suoja aineita koteloissa.

[SledgeHammer82]

Niin siis sinkkikin toki korrosoituu ja tiukentuvat ympäristömääräykset (elektrolyysin päästöjen tarkkailu) ajavat tehtaat käyttämään ohuempia sinkkikerroksia. Esim. pääkaupunkiseudulla mitattu sinkin korroosionopeus on n. 1 um vuodessa (0,8-1,5). Sähkösinkityissä peltiosissa kuten esim. Bemarin luukut, sinkkikerroksen paksuus on luokkaa 10-15 um. Ilman maalausta, pk-seudulla sähkösinkityt osat alkavat siis ruostumaan n. 10-15 vuoden käytön jälkeen. Kuumasinkityksellä sitten saataisiinkiin niin paksu kerros, että oikeasti n. 50 vuoden käyttöikä on helppo nakki.

"Tervaamista" järkevämpi vaihtoehto on kuitenkin maalipinnan puhtaanapito ja kiveniskujen korjaus samoiten kun alustassa puhtaanapito ja pinnoituksen vaurioiden (esim. mökkitieosumien) korjaus.