Ei todellakaan mitään ongelmaa 19" rengastuksen kanssa ja tällä tarkoitan nyt kuitenkin sitä että ei mitään ongelmaa 19" rengastuksella KÄYTTÖAUTOSSA. Itse en vielä 20"-kiekkoa jokapäiväiseen käyttöautoon toistaiseksi ole tähän vierintäkehään laittamassa, joten siksi 19".
235/35-19" ja 275/30-19" ovat halkaisijaltaan tismalleen samat kuin 205/65-15" Orggkiskoko(e39:ssä käytetään n.1970mm:n vierintäkehää), joten 40-profiilisuhteen käyttö ei ole käytännössä 19" vannehalkaisijassa enään mahdollista, koska renkaan halkaisija menee suuremmaksi kuin orggkis. Markkinoiden käytännössä kapeimmassa 19":ssa, eli 225/40-19" pyörässä on jo 2030mm:n vierintäkehä(jaat piillä niin saat halkaisijan).
Pari pointtia/reunaehtoa on kuitenkin hyvä pitää mielessä mikäli aikoo siirtyä yli 17" vannehalkaisijaan käyttöautossa: Eli alustan on OLTAVA välyksetön ja ehdottomasti suunnattu. Ilman näiden kahden pääehdon täyttymistä voi ko.rengastus olla oikeasti jopa vaarallinen.
Eli jo ennen vanne/rengassetin tilaamista(budjetin tarkastusta), on alustan välykset ja iskunvaimennus käytävä huolellisesti läpi.
Orgkkiskilkkeet käy, kunhan ne on kunnossa. Tämän jälkeen nelipyöräsuntaus sillä ajatuksella että kaikkia pyöränkulmia VOIDAAN SÄÄTÄÄ, ja ne myös pitää säätää ko.pudotus huomioonottaen.
Kun nämä kaksi vaatimusta on täytetty, voidaan tarkistaa mitä oikeasti jäi rengas/vannebudjettiin jäljelle.
Seuraava huomioitava seikka on vanteen laadukkuus ja sen paino.
Robikin on tainnut aiheesta jutella, ja se kyllä pitää 100% paikkansa. Eli mitä suurempi vannehalkaisija, sitä laadukkaampi valssi alle tarvittaisiin.
Jo tällaisen 19" rengassetin asennus/vääntö vanteelle, voi halpisvanteen saada helposti kieroksi ja siinä sitä sitten ollaan...tärinää, tutinaa ja rallatusta.
Toisaalta jos vanne vie autoa eikä auto vannetta, on vetely ja nuljuaminen senkin kautta tosiasia.
Kuitenkin vanteen ja sitä kautta jousittamattoman massan paino on hyvinkin merkityksellinen paitsi itse ajokäytökseen, myös juuri siihen miten ja miltä ajettavan alustan epätasaisuudet tuntuvat kabiinissa.
Siis miten alusta(iskunvaimennus+tuennat) pystyvät käsittelemään pyörien/akseliston massaa.
Mitä lähempänä orggista, sitä paremmin alusta pystyy nielemään häiriötekijät.
Itsellä siirtyminen Breytonin tuotteisiin oli pakollinen, siirryttäessä käyttörenkaissa 19" vannehalkaisijaan.
Viimeinen, vaan ei vähäisin aspekti on itse rengas.
Eli jo ennen rengaskaupoille lähtöä on ymmärrettävä pari seikkaa: Ensinnäkin se, että itse rengas on kulutushyödyke. Sillä on vain tietty optimi elinkaari joka on leveässä 19" rengaskoossa aivan jotain muuta kuin Suomessa käytössä oleva minimiurasyvyys. Toki vesiliirtovaaran vuoksi, mutta lähinnä juuri ajettavuuden vuoksi.
Merkistä riippumatta ja jo kun urasyvyys lähentelee puolta, ollaan tilanteessa jossa itse renkaan kumiseos on jo kovettunut, eikä pintakaan enään toimi kuten uutena. Yleensä tästä alkaa "Ollin oppivuodet", eli vetely, nuljuaminin ja äänet. Jotta kumit saadaan "kiertoon" ennen tätä, on renkaan hinnan oltava sellainen, jotta budjetti kestää vaihtaa uutta alle riittävän ajoissa. Jos on varaa vaihtaa joka kesä uudet 19" contisportit alle, niin onneksi olkoon...rahan puolesta.
Toinen huomioitava seikka on se, että mistä renkaan ominaisuuksista OIKEASTI on valmis maksamaan. Renkaan rakenne on jo käytännössä vuosia ollut kompromissien summa. Tämä tarkoittaa sitä että mikäli halutaan tehdä ns."testivoittajarengas", on sen ominaisuuksia painotettava testilehdistön pistepainotusksia silmälläpitäen. Tämä tarkoittaa sitä että vesiliirto-ominaisuuksissa menestyminen heikentää helposti renkaan ääniominaisuuksia. Keilarataominaisuudet puolestaan vaativat tiettyä jäykkyyttä, joka tarkoittaa vetelyä, jne.jne. Eli paras esimerkkihän tästä on nykyiset ylikokoiset contit joita ainakaan minun hermo ei kestä ajaa paitsi radalla ja/tai Virttaankankaan varalaskukentällä. Suomen uraisilla pääteillä nämä renkaat ovat hengenvaaralliset, niiden äänestä nyt puhumattakaan.
Minulle itselleni ei sattuneesta syystä sinällään ole merkitystä renkaan hinnalla,
mutta niin vaan pyörii alla Korealaiset huippurenkaat alla eli Kumhot.
Näitä kun ei voi ilman superlatiiveja kehua tässä vannehalkaisijassa niin olkoon.
Eli minulle mikään ahveniston ratakierrosaika ei mrkitse mitään vaan oikeasti mukava ja ennenkaikkea turvallinen ajokäytös. Tällä tarkoitan sitä että voin Suomessakin ohittaa ilman että täytyy pitää rystyset valkeana ratista, odottaen mihin suuntaa rengas kiesiä kuljettaa eikä päinvastoin. Toisaalta myös nuo ääniominaisuudet kesärenkaassa ovat minun pisteytyksessä vähintään 30%:n luokkaa, kun noita pidempiä euroopanreissuja näilläkin pyörillä ajetaan. Eli jos "testivoitto-ominaisuuksista" maksaa, niin niitä sitten saa. Itse erot turvallisuusnäkokohdissa on nykyisin kuitenkin lähinnä marginaalisia, vaikka testilehdistö nidettään myydäkseen toisin antaa palkistoillaan ymmärtää. Turvallisin rengas on kuitenkin aina se vähiten kulunut rengas ja jos rengaskierros maksaa x3 suhteessa johonkin toiseen, käy yleensä niin että "testivoittajat" ajelevat usein niillä huonoimmilla uraimureilla ja vesisuksilla.
235/35-19" ja 275/30-19" ovat halkaisijaltaan tismalleen samat kuin 205/65-15" Orggkiskoko(e39:ssä käytetään n.1970mm:n vierintäkehää), joten 40-profiilisuhteen käyttö ei ole käytännössä 19" vannehalkaisijassa enään mahdollista, koska renkaan halkaisija menee suuremmaksi kuin orggkis. Markkinoiden käytännössä kapeimmassa 19":ssa, eli 225/40-19" pyörässä on jo 2030mm:n vierintäkehä(jaat piillä niin saat halkaisijan).
Pari pointtia/reunaehtoa on kuitenkin hyvä pitää mielessä mikäli aikoo siirtyä yli 17" vannehalkaisijaan käyttöautossa: Eli alustan on OLTAVA välyksetön ja ehdottomasti suunnattu. Ilman näiden kahden pääehdon täyttymistä voi ko.rengastus olla oikeasti jopa vaarallinen.
Eli jo ennen vanne/rengassetin tilaamista(budjetin tarkastusta), on alustan välykset ja iskunvaimennus käytävä huolellisesti läpi.
Orgkkiskilkkeet käy, kunhan ne on kunnossa. Tämän jälkeen nelipyöräsuntaus sillä ajatuksella että kaikkia pyöränkulmia VOIDAAN SÄÄTÄÄ, ja ne myös pitää säätää ko.pudotus huomioonottaen.
Kun nämä kaksi vaatimusta on täytetty, voidaan tarkistaa mitä oikeasti jäi rengas/vannebudjettiin jäljelle.
Seuraava huomioitava seikka on vanteen laadukkuus ja sen paino.
Robikin on tainnut aiheesta jutella, ja se kyllä pitää 100% paikkansa. Eli mitä suurempi vannehalkaisija, sitä laadukkaampi valssi alle tarvittaisiin.
Jo tällaisen 19" rengassetin asennus/vääntö vanteelle, voi halpisvanteen saada helposti kieroksi ja siinä sitä sitten ollaan...tärinää, tutinaa ja rallatusta.
Toisaalta jos vanne vie autoa eikä auto vannetta, on vetely ja nuljuaminen senkin kautta tosiasia.
Kuitenkin vanteen ja sitä kautta jousittamattoman massan paino on hyvinkin merkityksellinen paitsi itse ajokäytökseen, myös juuri siihen miten ja miltä ajettavan alustan epätasaisuudet tuntuvat kabiinissa.
Siis miten alusta(iskunvaimennus+tuennat) pystyvät käsittelemään pyörien/akseliston massaa.
Mitä lähempänä orggista, sitä paremmin alusta pystyy nielemään häiriötekijät.
Itsellä siirtyminen Breytonin tuotteisiin oli pakollinen, siirryttäessä käyttörenkaissa 19" vannehalkaisijaan.
Viimeinen, vaan ei vähäisin aspekti on itse rengas.
Eli jo ennen rengaskaupoille lähtöä on ymmärrettävä pari seikkaa: Ensinnäkin se, että itse rengas on kulutushyödyke. Sillä on vain tietty optimi elinkaari joka on leveässä 19" rengaskoossa aivan jotain muuta kuin Suomessa käytössä oleva minimiurasyvyys. Toki vesiliirtovaaran vuoksi, mutta lähinnä juuri ajettavuuden vuoksi.
Merkistä riippumatta ja jo kun urasyvyys lähentelee puolta, ollaan tilanteessa jossa itse renkaan kumiseos on jo kovettunut, eikä pintakaan enään toimi kuten uutena. Yleensä tästä alkaa "Ollin oppivuodet", eli vetely, nuljuaminin ja äänet. Jotta kumit saadaan "kiertoon" ennen tätä, on renkaan hinnan oltava sellainen, jotta budjetti kestää vaihtaa uutta alle riittävän ajoissa. Jos on varaa vaihtaa joka kesä uudet 19" contisportit alle, niin onneksi olkoon...rahan puolesta.
Toinen huomioitava seikka on se, että mistä renkaan ominaisuuksista OIKEASTI on valmis maksamaan. Renkaan rakenne on jo käytännössä vuosia ollut kompromissien summa. Tämä tarkoittaa sitä että mikäli halutaan tehdä ns."testivoittajarengas", on sen ominaisuuksia painotettava testilehdistön pistepainotusksia silmälläpitäen. Tämä tarkoittaa sitä että vesiliirto-ominaisuuksissa menestyminen heikentää helposti renkaan ääniominaisuuksia. Keilarataominaisuudet puolestaan vaativat tiettyä jäykkyyttä, joka tarkoittaa vetelyä, jne.jne. Eli paras esimerkkihän tästä on nykyiset ylikokoiset contit joita ainakaan minun hermo ei kestä ajaa paitsi radalla ja/tai Virttaankankaan varalaskukentällä. Suomen uraisilla pääteillä nämä renkaat ovat hengenvaaralliset, niiden äänestä nyt puhumattakaan.
Minulle itselleni ei sattuneesta syystä sinällään ole merkitystä renkaan hinnalla,
mutta niin vaan pyörii alla Korealaiset huippurenkaat alla eli Kumhot.
Näitä kun ei voi ilman superlatiiveja kehua tässä vannehalkaisijassa niin olkoon.
Eli minulle mikään ahveniston ratakierrosaika ei mrkitse mitään vaan oikeasti mukava ja ennenkaikkea turvallinen ajokäytös. Tällä tarkoitan sitä että voin Suomessakin ohittaa ilman että täytyy pitää rystyset valkeana ratista, odottaen mihin suuntaa rengas kiesiä kuljettaa eikä päinvastoin. Toisaalta myös nuo ääniominaisuudet kesärenkaassa ovat minun pisteytyksessä vähintään 30%:n luokkaa, kun noita pidempiä euroopanreissuja näilläkin pyörillä ajetaan. Eli jos "testivoitto-ominaisuuksista" maksaa, niin niitä sitten saa. Itse erot turvallisuusnäkokohdissa on nykyisin kuitenkin lähinnä marginaalisia, vaikka testilehdistö nidettään myydäkseen toisin antaa palkistoillaan ymmärtää. Turvallisin rengas on kuitenkin aina se vähiten kulunut rengas ja jos rengaskierros maksaa x3 suhteessa johonkin toiseen, käy yleensä niin että "testivoittajat" ajelevat usein niillä huonoimmilla uraimureilla ja vesisuksilla.
Paljonko muuten maksoit tosta rengas-sarjasta? Sitä oon vähän itekin ajatellut, kun aika kalliiksi tosiaan tulee, jos haluaa jotkut testivoittajat ostaa... Ja tietenkin sitä haluaisi mahdollisimman hiljaiset kumit. Voisi olla aikamoinen pettymys, ostaa kalliit kumit ja huomata, että kuinka mukavat äänet kantautuu sisälle...
Comment