Z3 versioista

[mgb]

Z3:n hankinta kypsyy mielessä. Mitä parannuksia malliin on tullut välillä 96-98, eli mikä näistä on "paras" vaihtoehto? Yleisesti, 2.8 saattaisi olla mielenkiintoisin, mutta taidan kuitenkin päätyä kustannusten takia 1.8 versioon.

Kuvat keskikonsolista kertovat siinäkin tapahtuneen muutoksia. Missä mallissa lämpösäätimien alla on vielä kolme analogista pikkumittaria?

Jossain jenkkipalstoilla törmäsin juttuun, jossa lähes koko taka-akselisto oli repeytynyt osaksi irti hitsauksistaan. Jutussa taidettiin puhua jopa tyyppiviasta, mutta miten tuon kanssa käytännössä on?

[Supra^]

Z3:n hankinta kypsyy mielessä. Mitä parannuksia malliin on tullut välillä 96-98, eli mikä näistä on "paras" vaihtoehto? Yleisesti, 2.8 saattaisi olla mielenkiintoisin, mutta taidan kuitenkin päätyä kustannusten takia 1.8 versioon.

Kuvat keskikonsolista kertovat siinäkin tapahtuneen muutoksia. Missä mallissa lämpösäätimien alla on vielä kolme analogista pikkumittaria?

Jossain jenkkipalstoilla törmäsin juttuun, jossa lähes koko taka-akselisto oli repeytynyt osaksi irti hitsauksistaan. Jutussa taidettiin puhua jopa tyyppiviasta, mutta miten tuon kanssa käytännössä on?

Ne kolme pikkumittaria löytyvät ainoastaan Z3M-malleista, oli vuosi mikä tahansa:





Muissa on ollut ennen vuotta 2000 tämännäköistä:





Ja viimeisissä malleissa näin:





Jos autoon on otettu lisävarusteena ajotietokone, on se tuon analogisen kellon kehyksissä digitaalisena:





Taka-akseliston repeytyminen on "tyyppivika", riippuu paljolti siitä miten paljon on saanut sikaa ja vähän tuuristakin. Mulla oli vm2002 3.0 coupe, eikä siinä ollut vielä minkäänlaisia indikaatioita että hitsaukset pettäisi. Tosin kilsojakin oli maltilliset 100tkm.


Noista alkupään pikkukoneisten eroista saa joku muu asiaan perehtynyt kertoa tarkemmin.

[Remotion]

Z3 Roadstereissa isoissa kutoskoneissa on 7cm/puoli pulleammat takalokarit kuin pikkukoneisissa. Vaikuttaa aika paljon ulkonäköön. Facelift malleissa taas kaikissa saman näköinen.

[Aadolf]

Tota taka-akselin apurungon repeytymistä puitiin vähän aikaa sitten Facebookin Z3-ryhmissä. Randy Forbes-niminen kaveri tekee "Forbes Kit"-nimistä settiä, jolla ongelmasta pääsee ikuisiksi ajoiksi eroon. Se vahvistaa apurungosta ne heikot paikat, mutta vaatii rälläköintiä, hitsaamista, ruostesuojausta ja maalausta. Sekä yhden E46 M3:sen perän takalevyn, koska siinä on kaksi kiinnikettä kun Z3:ssa on vain yksi.

Enihau, kaikki pelkäsivät ihan kauheasti sitä ongelmaa ja juoksivat kirjaimellisesti tarkastamaan autonsa. Yhdellä löytyi revennyt perä (no pun intended).

Sitten sitä asiaa lähdettiin oikein porukassa miettimään. Näitä autoja on tehty noin 300 000, ja Forbes sanoi että on myynyt ehkä 100 kappaletta niitä kittejä. Jos lasketaan että Randy on onnistunut myymään edes joka viidenteen hajoneeseen autoon oman pakettinsa (lopuista puolet ei tiedä että auto on rikki ja loppu puolet on korjauttaunut autonsa jotenkin muuten), niin aika pienestä ongelmasta lopulta on kyse.

Mulla on ollut 1.8 Roadster ja 2.8 Coupé, kummassakaan ei ole ollut mitään merkkiäkään ongelmista. Sen sijaan yksi Suomessa reilu vuosi sitten myynnissä ollut musta Coupe oli revennyt tavaratilan lattiasta. Pahinta oli että sitä oli yritetty peitellä liimaamalla joku rosterilevy sikafleksillä siihen päälle.

[Remotion]

Olen hieman eri mieltä, olen nyt seurannut tämän topikin alusta asti asiaa.

http://forums.bimmerforums.com/forum/showthread.php?402183-The-definitive-subframe-strategy-thread

Randy Forbes on korjannut varmaankin lähes kaikkien tuon forumin käyttäjien autot. Osa on korjattu BMW:llä takuuseen samanlaisilla palikoilla kuin se on rakennettu ja yleensä vika on uusiutunut nopeasti.
Osaavammat kav

Suomessa esimerkiksi Komulla repesi M Coupesta nuo mutta sattuivat sikäli onnekkaasti että autoa piti muutenkin perustavanlaatuisesti rempata tuohon aikaan eikä siitä sen enempää.
Odotan edelleen joka päivä että koska tapahtuu omalle kohdalle vai onko jo prosessi meneillään salakavalasti ja huomaamatta.

[Z3M setä]

Moro,

Z3:sta ei kannata jättää ostamatta sen takia että "perä saattaa revetä irti".

Ongelma on kylläkin mahdollinen mutta ei kovin todennäköinen ja sen todennäköisyyttä on mahdollista pienentää aika helpoinkin konstein.

Tässä kuvia omasta Z3M:stäni ja siihen viime talvena tekemästäni perän tuennan vahvistuksista : https://plus.google.com/photos/11351...LXkmuWj46W42wE

Tuolta blogistakin löytyy haulla jotain höpinää perähommeleista : http://v2tre.wordpress.com/

Ensinnäkin ongelma on potentiaalisin isokoneisissa zetoissa ja lievenee merkittävästi kohti pienempiä neloskoneita. Tämä yksinkertaisesti siksi että isommissa perään kohdistuu isompia voimia.

Harrastamalla paikaltaan tehtyjä sudittavia lähtöjä ongelmaa voi houkutella esiin. Vielä parempi jos alla on pitävät renkaat. Tällöin rasitus alustaan on maksimissaan. Z3M leveillä takarenkailla ja pitävällä kitkalukolla on tässä suhteessa luonnollisesti kuningas.

Itse tulin siihen tulokseen että ongelman alkusyy & seuraukset menee suurinpiirtein seuraavasti : taka-akseliston auton runkoon kiinnittävät kumiset isot puslat ovat ainakin M-sarjalaisessa aivan liian löysät jolloin kovissa vedoissa (tai moottorijarrutuksissa) taka-akselisto kokonaisuudessaan pääsee liikkumaan vähän kaikissa suunnissa ja iso osa näistä voimista kohdistuu differentiaaliperän korvakkeen kautta peräkontin pohjassa poikittaispalkissa olevaan korvakkeeseen. Korvake itsessään ei ole kovin jämerää tekoa.

Varsinkin jos nuo kumipuslat alkavat olemaan finito, niin tuo perän korvake saa aikamoista kiskomista osakseen. Pikkuhiljaa sitten korvake ja/tai peräkontin pohjaan pistehitsattu palkki antaa periksi. Joissain tapauksissa itse peräkontin pohjalevy (joka on yllättävän ohutta peltiä) antaa periksi joko irroten kokonaan tai niin että pistehitsit korkkaavat pohjalevystä läpi. Tätä edesauttaa se että se poikittaispalkki on vahvempaa peltiä kuin se pohjalevy. Kun vahvempi palkki ja heikompi pohjalevy pistehitsataan yhteen, niin siitä ei tule hyvä juttu alunperinkään. Niinpä sinne on lisättävä jotenkin lisää materiaalia.

Itse vahvistin paikkoja seuraavasti, vaikka autossani (n. 100 tkm) ei vielä näkynytkään mitään merkkejä varsinaisista vaurioista :

1) Ne taka-akseliston etummaiset isot puslat vaihdoin polyuretaaniin mikä mer_kit_tä_väs_ti vähentää koko taka-akselin holtittomia liikkeitä ja samalla pienentää huomattavasti sinne takimmaiseen korvakkeeseen kohdistuvia voimia.

2) Differentiaaliperän kumipuslan säilytin originaalisena kumisena, koska tässä kovempi pusla turhaan repii sitä korvaketta. Kumipusla antaa enemmän liikkumavaraa sekä ylös- alas että kiertosuunnissa eikä myöskään siirrä mökää siihen pohjapeltiin.

3) Pulttasin rosterista vahvikkeet korvaketta kannattelevan palkin reunojen läpi tukemaan palkkia ylä- ja alapuolelta. Tämä pitää varmuudella ne pistehitsit kunnossa. En lähtenyt hitsailemaan noita uusiksi koska pelti on todella ohutta ja uusi hitsaus karkaisee ne pistehitsit jollon repeäisivät vain siitä vierestä. Nyt pohjapelti on tuettu laajemmilta alueilta ja tukeutuu yläpuolelta myös rungon sivupalkkeihin custom made palikoiden avulla

Tuon jälkeen auton perä tuntuu aikas napakalta ja perän "eläminen" on paljon vähäisempää kuin orkkispuslilla.

Autollani ajetaan myös radalla ja ongelmia ei ole ollut eikä tarvitse koko ajan miettiä että pysyykö se perä matkassa vai ei. Tästäkään huolimatta en harrasta turhia paikaltaan lähtöjä sutien. Sen sijaan kaarreajossa voi painaa minkä uskaltaa. Se sivusuuntainen rasitus ei kyllä sitä takakorvaketta paljonkaan kisko.

Autossani on vähän muutakin säätöä tehty tuonne alustaan mutta noita perähuolet eivät ole olleet enää mielessä. Tuo viimetalvinen hommeli oli varmaan vähän overkill tuohon potentiaaliseen ongelmaan, mutta talvi oli pitkä ...

Jos olisin ostamassa pikkukoneista tai vaikkapa 2.8 koneista maantiekäyttöön niin en olisi tuosta perän repeämisestä kovin huolissani. Jos kuitenkin aikoo harrastaa driftingiä niin puslien vaihdoilla yms. pikkujutuilla voi kestävyyttä helpohkosti parantaa.

Ja jos perälle tekee sitten Randy Forbesit niin eiköhän se perä pysy matkassa vaikka olisi ratakäyttöön tehty alusta ja semislicksit alla. Randy tykkää jotenkin mahdottomasti hitsaamisesta, mikä on minun mielestäni jotenkin perusbrutaalia hommaa Jos olisi sopivat vehkeet niin hienointa tuo perän vahvistus olisi tehdä niittaamalla lentokonetyyliin se palkki kiinni sinne pohjapeltiin.

T: JuhaV

PS. Katsastusmies oli aika otettu tuosta autoni pohjasta kun katseli palkin kiinnityksiä viime keväänä

[Aadolf]

No juu, mutta internet on vähän niinkuin pimeä yö. Molemmissa ongelmat tuppaavat kasvamaan. Tuossa jenkkifoorumin topicissakin ovat äänessä ne joiden auto on rikkoutunut, eikä ne joiden auto ei ole rikkoutunut eikä välttämättä koskaan rikkoudukaan.

Ongelma on oikeasti olemassa, mutta se on pikkuriikkisen pieni, ei lähelläkään muovimoottorit/N47/TSI/DSG/IMS/RMS-tyyppistä ongelmaa. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Osta Z3, hienoimpia autoja mitä luokassa on.

[böntti]

No juu, mutta internet on vähän niinkuin pimeä yö. Molemmissa ongelmat tuppaavat kasvamaan. Tuossa jenkkifoorumin topicissakin ovat äänessä ne joiden auto on rikkoutunut, eikä ne joiden auto ei ole rikkoutunut eikä välttämättä koskaan rikkoudukaan.

Ongelma on oikeasti olemassa, mutta se on pikkuriikkisen pieni, ei lähelläkään muovimoottorit/N47/TSI/DSG/IMS/RMS-tyyppistä ongelmaa. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Osta Z3, hienoimpia autoja mitä luokassa on.

Just näin

[mgb]

Eli, tuo repeytymisilmiö on siis tosissaan olemassa, ja siksi kohde pitäisi tarkastaa tavallistakin huolellisemmin. Paha vaan, että yleensä autoa ei kuitenkaan saa pukeille siinä katsomistilanteessa.

Mites muuten Z3:ssa on ruostumisherkkyys? Keväällä katseltiin pojalle 90-luvun alkupuolen Bemareita (316-318), mutta ruosteetonta näytti olevan lähes mahdotonta löytää, ja vaihdettiin sitten merkkiä.

[Aadolf]

Mä olen siinä käsityksessä että se hajoaminen alkaa sieltä heikoimmasta kohdasta, eli just tavaratilan lattiasta, eikä sen tarkastamiseen tarvita nosturia. Pitää vaan nostaa tavaratilan lattiasta matto pois (ja Coupéssa myös ruuvata se edempi levy irti, kaksi ristipääruuvia). Tarkastuksen tekee noin minuutissa kaikkine ihmettelyineen.

[böntti]

Oon samassa käsityksessä. Ne pistehitsit pettää ja sen kyllä huomaa, itsekkin yhdessä cäbissä näin tuon repeämän.

[mgb]

Entäs sitten vuosimallierot? Onko syytä päätyä uudempaan kuin -96? Jossain mainittiin ainakin turvakaarten kiinnityspaikkojen tulo vakiovarusteeksi -97 jälkeen, mutta onko muuta eroa? Esim. työn laadussa? Saako nuo kaaret kuitenkin lisättyä myös 96-malliseen?

[Puksuttaja]

-96 vuoden malleissa on turvakaarien tilalla semmoiset piilotetut tangot jotka pompahtaa ylös kun auto menee ympäri. Kaaret saa kyllä lisättyä jälkikäteen (ei orkkis) mutta oon siinä käsityksessä että kaikki aftermarketit on aika kauheen näkösiä, tai no mielipidekysymys tietenkin. Eikä näissä ole luistonestoa. Hyvin on itellä ainakin pelannut enkä ole mitään ihmeempiä laatuongelmia huomannut.

[Remotion]

Mä olen siinä käsityksessä että se hajoaminen alkaa sieltä heikoimmasta kohdasta, eli just tavaratilan lattiasta, eikä sen tarkastamiseen tarvita nosturia. Pitää vaan nostaa tavaratilan lattiasta matto pois (ja Coupéssa myös ruuvata se edempi levy irti, kaksi ristipääruuvia). Tarkastuksen tekee noin minuutissa kaikkine ihmettelyineen.

Mikä levy sieltä pitää irrottaa? voisin tsekkailla minäkin.

[mgb]

Ajatus oli tuottaa auto Saksasta kun aika koittaa, mutta näyttää Suomessakin olevan tarjokkaita 5-6000 € hintaluokassa. Ihan huippuyksilöä ei ole tarkoituskaan hankkia, vaan perusterve ja siisti kulkine vähäisehköön (kesä-)käyttöön, mutta saako tuolla rahalla soivan pelin vai ikuisen riesan?