Ahtamisen teoriaa+kätevä laskuri

[wj]

Nyt pannaan foorumilaisten turbotekniikan tietämys koetukselle.

Löysin tosi hyvän laskurin noihin liittyen:
http://www.turbofast.com.au/software/bin/turbocalc.zip
Ja
http://www.turbofast.com.au/software/bin/engineve.zip

Noillahan saa suuntaa antavia tietoja.

Epäselvää on:
VE?
Volumetric Efficiency
tilavuushyötysuhde?
Eli litrateho vai?

Tolla tokan linkin laskurilla sain 114% mutta eihän se ole mahollista vaparissa?

Miten lasketaan kompurapuolen hyötysuhe?

Miten lasketaan cuulerin hyötysuhde?

Mikä on hyvä seossuhde ahdetussa koneessa?

Tässä nyt alkuun

[Suutari]

VE=(p1*T0)/(T1*p0)

jossa p1 = ilman/seoksen paine puristustahdin alussa
T1 = ilman/seoksen lämpötila puristustahdin alussa

T0 = ulkoilman lämpötila normaaliolosuhteissa
p0= ulkoilman paine normaali olosuhteissa

tuolla toisella tarkotat varmaan tuottosuhdetta missä ainoa ero on:
T0 = ulkoilman lämpötila
p0= ulkoilman paine

nuillahan vain tarkoitetaan sitä et kuinka suuri täytös teoreettisesta täytöksestä saadaan koneeseen sisälle puristustahdin alkuun..

Moottorissa on tietysti vielä muitakin hyötysuhteita jotka otetaan huomioon laskettaessa kokonaishyötysuhdetta. eli lähinnä indikoitu-/mekaaninenhyötysuhde..

Turboahdetuissa moottoreissa puristustahdin alkupaineen arvon voidan olettaa olevan ahtopaineen suuruinen. Vapareissa siihen vaikuttaa enemmän kanavistojen virtaukset jne.

periaatteessa nuo loputkin hyötysuhteet menee noin, mut ahtimessa yleensä käsitellään kokonaissysteemiä eli myös turbiini puoli käsitellään kun lasketaan koneen hyötysuhteita.

jos tiedetään ulkoilman paine ja lämpötila, sekä kompressoripyörän jälkeen vallitseva lämpötila ja paine niin ollaan jo pitkällä ...
pV=mRT

seossuhteesta sen verran et hiukka rikkaalla seoksella saadaan paras teho..katalysaattoriautoissa se ei tietty oo kovin kiva tapa säätää konetta ...polttoainetalouden kannalta paras on hiukka laiha seos osakaasulla.

eli palamisen ilmakerroin = L/L0

L= polttoaineen ilmantarve
L0= polttoaineen teoreettiinen ilmantarve (14-15kg/kg hiilivedyillä) käytännössä 14.6kg/kg

tai toisaalta V/V0 jossa tilavuuksien suhteena m3ilmaa/m3 kaasua sama asia.

[wj]

No siitäpä tuli jo hienosti tietoa Pelkäsin jo että jengillä menee sormi suuhun kun teoriasta puhutaan.

Mutta mutta..

Tosta VE:n laskemisesta vielä?
Mikäs ton toisen linkin laskurin idea on sitten jos se kertoo kahdella arvolla sen?
Ja tohon ekan linkin laskuriin VE pitäs saada suht hyvin oikein että näkee suuntaa antavia arvoja.

Ja toi ohjelma laskee myös tarvittavan suuttimen tuoton. Mutta onko haluttu seossuhde 12.5:1 tai 14.5:1 on suuttimen riittävyys vähän eriluokkaa.
Eli sitä hain mikä on laihin turvallinen seos mitä voi ahdetussa koneessa käyttää?

Kun noista tän hetkisistä suuttimista saa 230cc@4bar
Ja ton laskurin mukaan suht laihalla 14.5:1 seossuhteella noi riittää teoriassa 330hp asti
Mutta taas turvallisella 12.5:1 seossuhteella noi riittää 280hp asti
Mutta yleisen käsityksen mukaan noi 528 suuttimet riittää käytännössä 250hp asti

Mutta miten noi toimii ahdetussa. Vaparissa voi käyttää kyllä 14.5:1 seosuhdetta


Kyllähän sitä koneen sais tehtyä ilman teoriaakin mutta eipähän sitten mennä niin pahasti perse edellä puuhun kun näistä ottaa ensin hieman selvää

Ja jos jotakuta kiinnostaa niin lataas toi laskuri ja katso miten pitää paikkansa ton antamat arvot kun vertaat turbo koneeseen minkä olet itse tehnyt

[Suutari]

no kyllähän tuotantoautoissa jo katinkin takia tuo seos pidetään suhteellisen lähellä tuota 14.5-14.7kg/kg suhdetta eli lambda on n. yksi. Tuolla taulukoissa oli katillisille turboille sanottu lambdan arvot 0.9-1 ja ei katillisille turboille 0.8-1.0 eli eiköhän siinä ole aika hyvä lähtökohta .

eli jostain 12.0:1 ylöspäin katittomassa ja laihalle ei ainakaan yläkierroksilla kannata säätää..osakaasulla voi ajella lievästi laihemmallakin jos koneen speksit antaa myöten nakuttamatta yms.

suuttimethan kantsii mitottaa tietty niin että kestää huipputehojen kohilla ajella hiukka rikkaammallakin jos tarttee nakutuksen yms. seikkojen takia sitä seosta rikastaa ..eli mitota suosiolla ne suuttimet vähän yli et ei ihan heti lopu pelivara säätäessä. laskee ne suuttimet vaikka hiukka pienemmillä paineilla tai duty cyclellä..

PS: netistä löytyy noita lambda kaavioitaa joissa menee viivat taloudellisuuden,bensankulutuksen ja tehon mukaan. Voi olla aika mukavasti apuja ...sieltä näkee suunnilleen millä lambdan arvoilla yleensä saavutetaan kyseisissä asioissa myönteisimmät vaikutukset...

[Sag]

Mazaa lainaten:

"Ei ole tarvetta epäilyyn.. mä penkitin 188cc suuttimilla 330hv/433nm @ 0.9bar. Eriasia sitten mitä lambda olisi kertonut tuolla hetkellä. Käytännössä tiellä suuttimet riittivät ~0.5bar (~250hv) sen jälkeen alkoi pata tirisemään.."

Eli kyllähän sieltä penkissä voi ton verran saada, mutta käytännössä jos haluat että pata pysyy nipussa, niin täytyy tehotavoitteista tinkiä noilla suuttimilla.

Tälläisissä tee-se-itse turbokoneissa säätäisin itse seokset suht rikkaalle vedätettäessä (jopa n. 10-11:1), on halpa henkivakuutus männille kun rikas seos jäähdyttää. Polttoainetaloudelle voi sitten hakea parannusta kun säätää osakaasulla seokset laihalle.

[wj]

PS: netistä löytyy noita lambda kaavioitaa joissa menee viivat taloudellisuuden,bensankulutuksen ja tehon mukaan. Voi olla aika mukavasti apuja ...sieltä näkee suunnilleen millä lambdan arvoilla yleensä saavutetaan kyseisissä asioissa myönteisimmät vaikutukset...

Toi on selvä juttu
Seosmittareiden yhdeydessä tuli noita taulukoita katsottua.
Mutta ihan käytännön kokemuksia tosta seossesta hain.
Itse ajelen nyt 12.5-13.5 välillä. Ja hienosti toimii