Mikä turvottaa jäähdyttimen alaosan?

[petterihi]

Vaihdoin omasta E39:stä pullahtaneen ja vuotamaan alkaneen jäähdyttimen ehjään.



Hakusanalla bowed radiator löytyy vastaavia kuvia. Mutta mikä tuon aiheuttaa loppujen lopuksi? 'Tyyppivika'-vastaus ei käy

[petrolhead]

No mä sanon että se alumiini väsyy tarpeeksi monesta kerrasta paineen nousua tai lämpölaajenemista. Kai sielä seinämävahvuuskin pienenee korroosion takia. Vedin ihan hatusta nämä. Toisaalta, vaihdettava se on joka tapauksessa joten mitä väliä?

[Bullitt]

Jos paine olisi syy, niin kai se sitten pullistuis koko jäähdytin, eikä pelkästään alaosa, niin kuin aina näistä.

Itse kehittelin sellaisen salaliittoteorian, että kun muu jäähdytin on lämmin ja jäähdyttäjän alaosa on kylmä, niin talvella ritilöiden väliin kertyy jäätä, ja se pikkuhiljaa vuorotellen jäätyessään ja sulaessaan pullistaa juuri tuon alaosan.

[Urpo_rotta]

Jos paine olisi syy, niin kai se sitten pullistuis koko jäähdytin, eikä pelkästään alaosa, niin kuin aina näistä.

Itse kehittelin sellaisen salaliittoteorian, että kun muu jäähdytin on lämmin ja jäähdyttäjän alaosa on kylmä, niin talvella ritilöiden väliin kertyy jäätä, ja se pikkuhiljaa vuorotellen jäätyessään ja sulaessaan pullistaa juuri tuon alaosan.

Tämähän se syyllinen taitaa olla.
Volvoista menee välijäähdytin samalla lailla rikki.

[fraatti]

Tämähän se syyllinen taitaa olla.
Volvoista menee välijäähdytin samalla lailla rikki.

Itse en usko tuohon ulkoiseen jäätymiseen.

Itse epäilen että syynä on liian laimet nesteet jotka laittaa prosessin liikkeelle pakkasella, kierto huonompi kuin muualla (kts alavesiletkun sijainti) sekä muutenkin alaosa on viileämpi kuin yläosa. Viileämmän nesteen viskositeetti tekee myös sen että kuuman nesteen on "helpompi" virrata. Toki myös kuuma neste nousee luontasestaan ylös ja viileä jää pohjalle. (kun kiertoa ei ole)

[BMW525Xda]

Jos paine olisi syy, niin kai se sitten pullistuis koko jäähdytin, eikä pelkästään alaosa, niin kuin aina näistä.

Itse kehittelin sellaisen salaliittoteorian, että kun muu jäähdytin on lämmin ja jäähdyttäjän alaosa on kylmä, niin talvella ritilöiden väliin kertyy jäätä, ja se pikkuhiljaa vuorotellen jäätyessään ja sulaessaan pullistaa juuri tuon alaosan.

Tämän kannalla myös. Tuo pullistunut kohta on suoraan ajoviiman kohdalla puskurin alaidassa, siihen kohdistuu ulkoista painettakin moottoritienopeuksissa reilusti.

[oinas]

Alla Hemin kommentti vuodelta 2015:

Kyse on jäätymisestä ja koskee kaikkia e39:jä.
ko.syyläreissä alavesiletkuhan ei ole alanurkassa vaan suhteellisen korkealla, jolloin jäähdytysveden virtaus alareunassa on suhteellisen heikkoa (eli huom.alavesiletkun sijoitus):

http://image.made-in-china.com/2f0j0...I-DL-B203-.jpg

Talvella kovassa pakkasessa kun termari pitää muutenkin kierron minimissä on ko.syylärin alareuna oikeasti kylmä.
Jos jäähdytysnesteen pakkaskestävyys ei ole Suomessa ihan maksimi, vetää nämä syylärit jäähän alareunasta oikein huolella.
Tämä kun toistuu riittävän usein, on kuvan kaltainen pullistuma varsinkin yleistä e39:ssä.

[Muurahainen]

En ota kantaa siihen miten jäähdytin menee tuohon kuntoon mutta osaako kukaan sanoa paljonko jäähdytysneste laajenee jäätyessään?

[fraatti]

En ota kantaa siihen miten jäähdytin menee tuohon kuntoon mutta osaako kukaan sanoa paljonko jäähdytysneste laajenee jäätyessään?

Kuulemani mukaan sekaan tulee aluksi jääsohjoa. Eli tuo ei muutu niin herkästi "yhdeksi puuksi" kuin pelkkä vesi. Lopulta toki glokolikin jäätyy. Ilmeisesti kuitenkaan ei laajene samalla tavalla kuin pelkkä vesi?

Also note that, as temperatures drop below the freezing point of a glycol solution, ice crystals begin to form. This causes the solution to expand and the slush to flow to available expansion volume. The lower the temperature is, the greater the expansion. This expansion volume should be used for expansion tank sizing.

However, when it becomes cold enough for glycol crystals to form, the volume of the solution will contract. At very low temperatures, the entire mass freezes and contracts.

https://dowac.custhelp.com/app/answers/detail/a_id/4786

Tässäkään ei ole mainittu kun veden tilavuuden muutos 9% kun se jäätyy ja lämpötilamuutosten takia se voi muuttua 3%, Glykoliseoksen 4%. Hankala löytää mistään faktaa..




Tälläinen tuli myös vastaan. Tuossa jäähdytinnesteputeli on jäätynyt umpikalikaksi ja ukko toteaa että pohja pullottaa ja se ei pysy pystyssä.
"No this stuff is froze like a chunk of ice even the bottom of the jug is ballooned out from expansion will not stand upright very well"

[Muurahainen]

Kuulemani mukaan sekaan tulee aluksi jääsohjoa. Eli tuo ei muutu niin herkästi "yhdeksi puuksi" kuin pelkkä vesi. Lopulta toki glokolikin jäätyy. Ilmeisesti kuitenkaan ei laajene samalla tavalla kuin pelkkä vesi?

Also note that, as temperatures drop below the freezing point of a glycol solution, ice crystals begin to form. This causes the solution to expand and the slush to flow to available expansion volume. The lower the temperature is, the greater the expansion. This expansion volume should be used for expansion tank sizing.

However, when it becomes cold enough for glycol crystals to form, the volume of the solution will contract. At very low temperatures, the entire mass freezes and contracts.

https://dowac.custhelp.com/app/answers/detail/a_id/4786

Tässäkään ei ole mainittu kun veden tilavuuden muutos 9% kun se jäätyy ja lämpötilamuutosten takia se voi muuttua 3%, Glykoliseoksen 4%. Hankala löytää mistään faktaa..




Tälläinen tuli myös vastaan. Tuossa jäähdytinnesteputeli on jäätynyt umpikalikaksi ja ukko toteaa että pohja pullottaa ja se ei pysy pystyssä.
"No this stuff is froze like a chunk of ice even the bottom of the jug is ballooned out from expansion will not stand upright very well"

Juurikin tuo faktan löytyminen on hankalaa.


Oman kokemuksen mukaan raaka glygoli on umpipalikka ~-20 lämmöissä. Tosin purkki ei ollut yhtään turvoksissa.
Myös niissä laitoksissa missä on ollut huonot nesteet sisällä on ollut sohjoa jäädyttimessä mutta eivät ole jäätyneet halki toisin kuin pelkkä vesi.

[fraatti]

Juurikin tuo faktan löytyminen on hankalaa.
Oman kokemuksen mukaan raaka glygoli on umpipalikka ~-20 lämmöissä. Tosin purkki ei ollut yhtään turvoksissa.
Myös niissä laitoksissa missä on ollut huonot nesteet sisällä on ollut sohjoa jäädyttimessä mutta eivät ole jäätyneet halki toisin kuin pelkkä vesi.

Jokatapauksessa se on mainittu että kun kiteitä alkaa muodostumaan tuonne sekaan niin tilavuus kasvaa. Jos se kasvaisi samanlailla kuin pelkällä vedellä niin tällöin syyläri olisi laakista halki. Samoin ongelmaksi muodostuisi toki vedella se että vesi ei enää kiertäisi ollekaan ja jonkinsortin sekasotku voi vielä kiertää.

Jos tilavuus kasvaa vaikka vain muutaman prosentin niin se voi saada aikaan sen että syylärin alapää tunkkaa itseään pikkuhiljaa enemmän ja enemmän turvoksiin. Eihän tuo yleensä yhdessä yössä synny?

Jonkun tarvisi mitata tuollaisesta laitteesta jäähdytinnesteen pakkasen kesto kun syyläri menee vaihtokuntoon. Toki eihän sekään kerro kuin sen hetkisen tilanteen. Aikaisemmin koneessa voi olla ollut vaikka minkämoiset liemet.

Yhdellä tutulla taas retkahti tuollainen syyläri nyt kesähelteillä X6:sta. Sinällään tämä on ymmärrettävää koska paine järjestelmässä on suurimmillaan kesällä ja jo heikentynyt kohta voi antaa periksi silloin. On tullut aikoinaan mitattua että järjestelmän painee on korkeimmillaan silloin kuin myös syyläri on täynnä kuumaa vettä.

[OVi]

Ei mikään yksistään syylarin sisäpuolelta vaikuttava voima saa taivutettua syylaria tuon näköiseksi. Ehkä yhdistelmä sisä- ja ulkopuolelta vaikuttavia voimia, mutta todennäköisin syy on ulkopuolinen jäätyminen.

[bemmeri]

Ei mikään yksistään syylarin sisäpuolelta vaikuttava voima saa taivutettua syylaria tuon näköiseksi. Ehkä yhdistelmä sisä- ja ulkopuolelta vaikuttavia voimia, mutta todennäköisin syy on ulkopuolinen jäätyminen.

Tämä kuullostaisi ihan järkeenkäyvälle. Jos ja kun syylärin alaosa on merkittävästi viileämpi pakkasilla syystä tai toisesta. Auton kun ajaa parkkiin, niin alaosa saattaa olla jo aika pian alle 0 asteen ja ylhäällä vielä lämpöä jonkin verran, ja kostealta kennolta vesi valuu jäätymään ripojen väliin. Kenno voi kastua vaikka lumisateessa ajellessa, tai lunta pöllyttää edessä ajavan perästä kovallakin pakkasella.
Eihän tuommoinen kerrasta tuommoiseksi mene, mutta kun toistuu jatkuvasti talven/talvien aikana, niin hiljalleen pullistuu.

Jos sisältä tuleva paine, tms. pullistaisi kennoa, niin kennon vesitila(vai mikä mikä se onkaan nimeltä joka on ripojen välissä jossa neste kulkee) pullistuisi. Kuvia katsellessa lähinnä nuo nestettä sisältävät kanaalit on irtaantunut toisistaan, eli se voima on tullut tuolta ripojen välistä.

[kalevik]

Jos sisältä tuleva paine, tms. pullistaisi kennoa, niin kennon vesitila(vai mikä mikä se onkaan nimeltä joka on ripojen välissä jossa neste kulkee) pullistuisi. Kuvia katsellessa lähinnä nuo nestettä sisältävät kanaalit on irtaantunut toisistaan, eli se voima on tullut tuolta ripojen välistä.

Itsellä meni kolmeysistä taannoin samalla tavalla syyläri. Muutaman kuvan löysin, niistä näkee kyllä selvästi että 'rikkova voima' on tullut sisältäpäin. Pari alimmaista putkea pullistuneet melko pyöreiksi.

[OVi]

Itsellä meni kolmeysistä taannoin samalla tavalla syyläri. Muutaman kuvan löysin, niistä näkee kyllä selvästi että 'rikkova voima' on tullut sisältäpäin. Pari alimmaista putkea pullistuneet melko pyöreiksi.

[ATTACH]151769[/ATTACH]

Olikos sulla aina 50% glykolia ja 50% vettä?