No ei sillä nyt ihan varsinaisesti sutimista ajeta takaa. Kavitaatiolla meinataan sitä kun vesi alkaa alipaineen vaikutuksesta kiehumaan, tarpeeks kovalla alipaineella siis reilusti alle ton 100astetta C. Roottorin lavat kun kehittää liikkuessaan alipaineen taakseen, niin tarpeeks kovilla nopeuksilla vesi alkaa kavitoimaan -> tehot menee aivan muuhun ku on tarkotus ja potkurit tms kuluu kavitaatiokuplien toimesta. Näistä kuplista myös voi johtua aika mielenkiintosia ääniä suljetussa järjestelmässä. Jäähdytysjärjestelmässä kiehuva vesi ei luonnollisesti oo kovin toivottavaa, oli se lämpötila sitten mikä tahansa.
Liian raakaa pakkasnestettä?
Collapse
X
-
Joo, näinhän se. Kieli poskessa kirjoittelin. Mutta kuitenkin, ei se vesi kiehu.
Mun veneen potkurit kavitoi niin perkeleesti. Noususta laskettu teoreettinen huippunopeus +300kmt. Ei mee kuin 86 solmua. Tiedä sitten jos koittais ajaa suoraan.
Taitaa mennä liian pahasti ot:ksi, joten anteeksi.E70, koska siihen piti olla helppo istua. Astinlaudat.
Comment
-
Pumpun siiven tai potkurin lavan pinnassa neste alkaa kiehumaan ja pinta alkaa syöpymään. Tämä on siis äärimmilleen pelkistetty selitys.Originally posted by Jupex View Post
Mikä tuota tuo kavitointi oikein on? Oon kuullu siitä puhuttavan monissakin yhteyksissä, mutta jääny vielä askarruttamaan mitä se tarkottaa.
:think
Hieman kummastuttaa tuo -50 astetta kestävä pakkasnesteseos. Olen aina luullut ettei vesi-glygoliseoksella päästä yli -40 asteen. Enkä myöskään ole eläissäni kokenut moista pakkasta :thinkHyvin suunniteltu on yhä kokonaan tekemättä.
Comment
-
Joskus asiakkaat tulevat kertomaan, että onhan teillä poikkeuksellisen paskaa jäähdytysnestettä, kun raaka neste menee hileeksi takakontissa -15c pakkasessa...Originally posted by Risto113 View PostItse asiassa hauska kysymys, koska jos pakkasneste on liian raakaa, laskee jäätymispiste, tosin 100% glykolillakin se taisi olla -20 luokkaa...
On aika hankala uskoa, kun selitää kiltisti, että laitappa vettä sekaan niin ei jäädy enää, kokeile vaikka jos et usko.Olli.
Comment
-
Me myytiin tossa viime kesänä Polariksen valmiiks sekotettua jäähdytysnestettä, jolle ne lupas pakkasen kestoa vaatimattomat -83C. Pitihän sitä sitte kokeilla, jäähdytysnestettä purkkiin ja nestemäistä typpeä niskaan. Ihan ei ameriikan poikien arviot pitäny paikkaansa, -78C alko neste muistuttaan enempi kiinteetä ku juoksevaa. Meikäläisten oloihin kuitenkin ihan riittävän notkeeta tavaraa.Originally posted by Vee-eit View PostPumpun siiven tai potkurin lavan pinnassa neste alkaa kiehumaan ja pinta alkaa syöpymään. Tämä on siis äärimmilleen pelkistetty selitys.
Hieman kummastuttaa tuo -50 astetta kestävä pakkasnesteseos. Olen aina luullut ettei vesi-glygoliseoksella päästä yli -40 asteen. Enkä myöskään ole eläissäni kokenut moista pakkasta :think
Last edited by eldrin; 04-03-2008, 21:30.e60 530iA -04 Olivine Grün
e34 525i touring -94 Calypsorot///ex
e28 518 -83 Tikkurila-optik///ex
e36 328CiA -96 Aegaeisch Blau ///ex
e34 540iA -94 Arktissilber///ex
Comment
-
Originally posted by Vee-eit View PostPumpun siiven tai potkurin lavan pinnassa neste alkaa kiehumaan ja pinta alkaa syöpymään."Kiehuminen" on aika huono kuvaus, se kun ei vielä sinällään riko mitään. Kaasukuplan muodostuminen nesteeseen jossain höyrynpaineessa on ensimmäinen vaihe. Toinen ja myös se olennaisin juttu kavitaatiossa on sen samaisen kuplan romahtaminen paineen nousun seurauksena. Kuplan romahtaminen nesteessä ei vielä sinällään ole vahingollista, mutta kun se romahtaa kappaleen pinnalla, on seurauksena paineisku, joka rikkoo kaikki maailman tunnetut materiaalit. Paineiskun voimakkuuteen vaikuttaa ainakin kuplan koko, muoto ja sen romahtamisnopeus. Käytännössä kappaleen pintaan muodostuu kavitoinnin seurauksena pieni kolo. Ja jos kavitointi jatkuu, niin jostain kumman syystä hyvin suurella todennäköisyydellä joku uusista kuplista romahtaa siinä samaisessa kolossa kasvattaen vauriota edelleen. Rasitetussa kappaleessa, kuten juoksupyörässä, siitä voi sitten ydintyä vaikka mitä kivaa.Originally posted by eldrin View PostKavitaatiolla meinataan sitä kun vesi alkaa alipaineen vaikutuksesta kiehumaan, tarpeeks kovalla alipaineella siis reilusti alle ton 100astetta C.
Pelkästä kiehumisesta tulee lähinnä mieleen perunoiden keittäminen... Kavitoinnin tärkein pointti on mun mielestä ihan muualla.
Last edited by Erich; 05-03-2008, 02:09.6 - E24 635
7 - E38 740
8 - E31 850
Comment
-
OT: minkälainen vene kyseesssä?Originally posted by TFV View PostJoo, näinhän se. Kieli poskessa kirjoittelin. Mutta kuitenkin, ei se vesi kiehu.
Mun veneen potkurit kavitoi niin perkeleesti. Noususta laskettu teoreettinen huippunopeus +300kmt. Ei mee kuin 86 solmua. Tiedä sitten jos koittais ajaa suoraan.
Taitaa mennä liian pahasti ot:ksi, joten anteeksi.
Comment
-
Hmm, onko noin? Joskus tuota miettiny, kilpaheput tykkää ajella usein pelkällä vedellä + mahdollisesti lämmönjohtokykyä lisääviä lisäaineita seassa, mutta toisaalta olen käsittäny että pieni määrä glykolia nostaa kiehumispistettä jne?Originally posted by x-men View Postihan puhdas vesihän se kaikista parhaiten jäähdyttää, mutta eipä tuolla ole tavan menossa mitään merkitystä vaikka onkin pakkasnestettä -50 asti.
Nyt kun tuli puheeksi, niin varmistetaas tuoki miete - onko siis tosiaan näin että glykoli myös pieninä määrinä heikentää jäähdytyskykyä teoriassa?**********
& E60 530D '04 & Yamaha FZ1N '06
(*Muun merkkisiä pelejä + pärriä välissä)
(ex. E90 320Si M-Tech '07)
(ex. E60 530Da '04)
(ex. E39 M5 Facelift '99)
(ex. E39 540i '98)
*
Comment
-
Lämmönsiirto on suurelta osin kiinni siitä kuinka väliaineet "koskettavat" tässä tapauksessa rautaa. Eli lämmönsiirto koneen ulkopuolella on heikkoa koska siellä on ilmaa, siitä syystä pinta-alaa on enemmän (=syyläri). Sisäpuolella lämmön siirto on tehokasta (suuri lämmönsiirtokerroin) koska neste "koskettaa" rautaa paremmin. Lämmönsiirto nesteessä riippuu sen ominaisuuksista ja muun muassa virtauksesta (=nopeus, turbulenssi).
Veden lämmönjohtavuus = 0,58 W/m*C (riippuen lämhteestä + lämpötilasta)
Glykolilla noin 0,25 W/m*C.
http://www.dow.com/ethyleneglycol/about/properties.htm
G30 520d xDrive
EX: F10 520d, Passat 3BG, E34 520i -91
Comment
-
Arvasin, että joku leppäkerttumies takertuu tähän. Siksi lisäsin " tämä on siis äärimmilleen pelkistetty selitys ". Kuitenkin kiehuminen on kansan syville riveille helpoimmin ymmärrettävä selitys kyseiselle ilmiölle. Nyt kuitenkin saimme tarkan selvityksen asiasta, kiitos siitä.Originally posted by Erich View Post"Kiehuminen" on aika huono kuvaus ...
Hyvin suunniteltu on yhä kokonaan tekemättä.
Comment
-
Ei se vesipumppu bemarissa pahemmin mitään painetta sinne järjestelmään synnytä, vaan sen tehtävä on vain pitää neste kierrossa. Paine syntyy pääosin ihan itsestään lämpölaajenemisen seurauksena. Eli tuskin alkaa BMW:ssä vesipumppu kavitoimaan vaikka vähän kovempaa kierrättäisikin.Originally posted by Erich View PostToki ihan normilitkuillakin saa vesipumpun kavitoimaan, jos kierrättää paljon yli speksin, muuttamatta välityksiä. Mutta se on taas toinen juttu se...
Comment
-
Sorry nyt vaan, mutta jos selitys on harhaanjohtava, niin se on huono. Mutta kiitos tittelistä kuitenkin.Originally posted by Vee-eit View PostArvasin, että joku leppäkerttumies takertuu tähän.
Onko joku näin väittänyt? Ei se ylipaine mitään ongelmia aiheutakaan, vaan alipaine. Paineen aleneminen voi tapahtua aivan jokaisen pumpun IMUlinjassa, jos mitoitus kusee, oli se sitten syrjäytys- tai keskipakopumppu.Originally posted by SledgeHammer82 View PostEi se vesipumppu bemarissa pahemmin mitään painetta sinne järjestelmään synnytä
Joo, tuskin alkaakaan. Tosin tätäkään ei kukaan väittänyt. Ajatus oli yleisellä tasolla esitetty ja seurausta siitä, kun aiemmin topikissa spekuloitiin viskositeetin vaikutusta nesteen kiertoon. Ja viskositeetti (jälleen, yleisellä tasolla, ottamatta millään tavalla kantaa siihen, paljonko se oikeastaan muuttuu pakkasnesteen eri sekoitussuhteilla...) taas vaikuttaa pumpattavuuteen ja imulinjan häviöihin.Originally posted by SledgeHammer82 View PostEli tuskin alkaa BMW:ssä vesipumppu kavitoimaan vaikka vähän kovempaa kierrättäisikin.
Kai spekulointitopikissa saa spekuloida?
6 - E24 635
7 - E38 740
8 - E31 850
Comment
-
Olet oikeilla jäljillä. Puhtaalla vedellähän ei kannata ajaa sen takia, koska se aiheuttaa korroosiota vesikanavien seinämiin. Ikinä ei kannata pitää alle 30% vesi-pakkasneste seosta, koska muuten korroosiosuoja on jo liian heikko.Originally posted by _Dexi View PostHmm, onko noin? Joskus tuota miettiny, kilpaheput tykkää ajella usein pelkällä vedellä + mahdollisesti lämmönjohtokykyä lisääviä lisäaineita seassa, mutta toisaalta olen käsittäny että pieni määrä glykolia nostaa kiehumispistettä jne?
Nyt kun tuli puheeksi, niin varmistetaas tuoki miete - onko siis tosiaan näin että glykoli myös pieninä määrinä heikentää jäähdytyskykyä teoriassa?
Sellainenkin asia kannattaa pitää mielessä, että yli 60% pakkasnestepitoisuus huonontaa sekä nesteen pakkaskestävyyttä että lämmönjohtokykyä.Last edited by x-men; 05-03-2008, 23:58.E34 535 -91
ex.
E28 520 -84
Comment
-
Tuossa on perää, koska ennenmuinoinhan oli käytössä myös metanolipohjaisia pakkasnesteitä. Nykyisin sitä ei enää käytetä, koska sen kiehumispiste on huomattavasti glykolia alhaisempi. Kyseinen litku myös syövyttää pikkuhiljaa juurikin vesiletkuja ja mm.vesipumpun tiivisteitä, ja turhan "raaka" seos vauhdittaa syöpymistä.Originally posted by Tenox View PostJoskus joku vanha mekaanikko väitti, että liian "raaka" neste saattaa aiheuttaa laitteiden rikkoutumisia ja vuotoja. En tiedä onko väitteellä mitään perää. Itse olen tähdännyt nesteet sinne -35 tasolle. Ainakin etelässä tuo riittää varsin mainiosti.E34 535 -91
ex.
E28 520 -84
Comment
Comment