Plasma sytytystulpat

[böntti]

Aikanaan kun noi HotWires konkka tulpanjohdot tuli markkinoille niin olisikohan ollu ACS messuilla tms oli kaasutinexpertillä testipenkki noille jossa oli ihan tavallisia puolia ja sitten niihin sai tökkiä kiini sekä tavallisia tulpanjohtoja sekä noita HotWires konkka johtoja.
Ja kyllä siinä testissä noilla HotWires johdoilla kipinä oli niin kertakaikkisen voimakas, että luulisi siinä jo sytytystulpan palavan lpppuun melko nopeesti.

Sitten oli myös sellainen läpinäkyvä muoviputki jolla demonstroitiin tuota pyörrekiihdytintä, pohjassa oli joku laitetuuletin tms, ja siellä putkessa leijui jotakin tavaraa ja kun siihen pisti paikoilleen tuon pyörrekiiihdyttimen niin virtaus voimistui selkeästi kovemmaksi kun ilma kulki putkessa kierteellä. Sama efekti kuin kaataa pullosta juomaa niin se tulee "klunsseissa" ulos, mutta kun pyöräyttää pulloon kierteen niin lorahtaa hetkessä tyhjäksi.

Mutta en minä silti tämmöisiin usko sen enempää, mikäli olisivat edes jollakin tavalla hyödyllisiä niin kyllähän auton valmistajat jo noita käyttäisivät.

Kyllähän sopivalla tarkoitushakuisella testijärjestelyllä tosiaan saadaan vaikka minkä näköisiä tuloksia aikaan
Pullo kyllä tyhjenee nopeampaa kierteellä mutta siinä juju onkin saada korvausilma pulloon jatkuvalla virralla

Ja mitä tulee blueorangen kommenttiin niin tuommoset kierresäätöviisastelut voit heittää pois. Kyllä se kärkivälin tarkastus rakotulkilla on aivan normaali toimenpide, kestää noin minuutin. Lisäksi jos on olemassa sytytystulppa joka nostaa tehoa ja samalla tietenkin laskee päästöjä noin 2% niin kyllä jokainen valmistaja ottais sen käyttöön välittömästi. Kyllä Münchenissä laitetaa jatkuvasti käsittämättömiä summia päästöjen pienentämiseen: Start/stop järjestelmä, tehokkaammin ja monipuolisemmin säädettävät moottorin komponentit, useampivaihteiset automaatit, lootan sailing, aerodynamiikka esim air curtain ja syylärin läpät yms, lista on loputon. Tuossa ei paljoa tulpat paina jos niistä olis jotain hyötyä.

[Spetke]

Kyllähän sopivalla tarkoitushakuisella testijärjestelyllä tosiaan saadaan vaikka minkä näköisiä tuloksia aikaan

No joo tämä on kyllä ihan totta, mutta siinä se pointti oli kun osat oli irto tavaroita ja niistä pystyi vaihteleen johtoja ja puolia, tulppia keskenään miten halusi jolla todistettiin nimen omaan,
että tuolla konkka johdolla tulee se voimakas kipinä eikä puolilla tai tulpilla. Tulppina oli ihan jotain normaali tulppia. (Ja en nyt enään ulkoa muista tarkkaan kun aikaa on kulunut varmaan jo kymmen vuotta tai sinne päin)

Se onkin toinen tarina, että tekeekö sillä kymmenen kertaa voimakkaammalla kipinällä mitään. Tai onko kipinä enään voimakkaampi paineen alla? -Ehkäpä jossakin ahdetussa voisi olla tarvetta tuhdimpaan kipinään... :think

[böntti]

No joo tämä on kyllä ihan totta, mutta siinä se pointti oli kun osat oli irto tavaroita ja niistä pystyi vaihteleen johtoja ja puolia, tulppia keskenään miten halusi jolla todistettiin nimen omaan,
että tuolla konkka johdolla tulee se voimakas kipinä eikä puolilla tai tulpilla. Tulppina oli ihan jotain normaali tulppia. (Ja en nyt enään ulkoa muista tarkkaan kun aikaa on kulunut varmaan jo kymmen vuotta tai sinne päin)

Se onkin toinen tarina, että tekeekö sillä kymmenen kertaa voimakkaammalla kipinällä mitään. Tai onko kipinä enään voimakkaampi paineen alla? -Ehkäpä jossakin ahdetussa voisi olla tarvetta tuhdimpaan kipinään... :think

Nimen omaan se irtotulpan kipinän voimakkuus ei kerro muuta kuin että se kipinä on voimakkaampi

[jr66]

Ja mitä tulee blueorangen kommenttiin niin tuommoset kierresäätöviisastelut voit heittää pois.

Start/stop järjestelmä

Esim. brp-konsernin ruisku 2-tahtiperämoottoreissa (etec) täytyy sivuelektrodi, se 1 ainoa, saada asettumaan 180 ast. alueelle jonka ohjekirja määrää, jos ei onnistu niin kokeillaan toista tulppaa. Tosin omasta mielestä naurettavaa pelleilyä.

Pelleilyä myös tuo start/stop.

[naukkis]

Esim. brp-konsernin ruisku 2-tahtiperämoottoreissa (etec) täytyy sivuelektrodi, se 1 ainoa, saada asettumaan 180 ast. alueelle jonka ohjekirja määrää, jos ei onnistu niin kokeillaan toista tulppaa. Tosin omasta mielestä naurettavaa pelleilyä.

High quench speed 2-tahtarissa jos sivuelektrodi tulee paljevirtauksen tielle sopivasti moottori ei välttämättä käy joillain kierroksilla ollenkaan. Eli pelleilyä tosiaankin jos sivuelektrodin väärällä paikalla teho laskee 100% tai mäntään palaa reikä.

[naukkis]

Edelleen huudan oikean asennuksen eli kärkivälin tarkastamisen merkityksen perään. Myöskin tuo "helposti 5%" sai aikaan naurua vaikka sun teksti teoriassa totta oliskin. Ja kyllä tuommonen parin prosentin tehoero riittävällä datan keräämisellä ja sitten analysoinnilla saadaan helposti esiin. Mitä luulisit tämän päivän autotehtaiden päästöhelvetissä, olisko jokaisessa sarjavalmisteissa autossa tuommoset briskit jos niillä sais vaikkapa todellisuudessa 2% parannuksen tilanteeseen? Mun mielestä olis.

Kaksi prosenttia tehoa ei tunnu käyttäjälle millään tavalla. Päästöihin ei vaikuta koska aavistuksen epäedullisempaan paikkaan jäävä kipinä voidaan kompensoida moottorinohjauksessa lisäämällä ennakkoa joka ei maksa mitään.

Siellä missä 2 prosenttia vaikuttaa eli kilpailutoiminnassa se tulppa pistetään juuri niin että kipinä tulee just eikä melkein haluttuun kohtaan.

[kalevik]

Aikanaan kun noi HotWires konkka tulpanjohdot tuli markkinoille niin olisikohan ollu ACS messuilla tms oli kaasutinexpertillä testipenkki noille jossa oli ihan tavallisia puolia ja sitten niihin sai tökkiä kiini sekä tavallisia tulpanjohtoja sekä noita HotWires konkka johtoja. Ja kyllä siinä testissä noilla HotWires johdoilla kipinä oli niin kertakaikkisen voimakas, että luulisi siinä jo sytytystulpan palavan lpppuun melko nopeesti.

Kipinän energia tulee vain ja ainoastaan sytytyspuolasta, sitä ei voi lisätä millään ihmejohdolla.

Tuollainen lisäkapasitanssi johdossa kyllä muuttaa puolan toimintaa, lähinnä tekee siitä jonkinlaisen teslanmuuntajan.

Julkaisen juuri tekemäni vastaavan 'lisäenergiakeksinnön' tässä, vaikka varmaan silläkin hyvät rahat saisi:

Tehokardaani kumista

Kyllä tapahtuu, kun tuohon on ensin muutama kierros varattu energiaa. Auto suorastaan pomppaa 'viivalta', eikä moottorille tehty mitään.
Onko tämä siis lisätehoa ilmaiseksi

[böntti]

Esim. brp-konsernin ruisku 2-tahtiperämoottoreissa (etec) täytyy sivuelektrodi, se 1 ainoa, saada asettumaan 180 ast. alueelle jonka ohjekirja määrää, jos ei onnistu niin kokeillaan toista tulppaa. Tosin omasta mielestä naurettavaa pelleilyä.

Pelleilyä myös tuo start/stop.

Minä puhuin kannen yläpuolisilla venttiileillä varustetusta nelitahtikoneesta.

Star-stop on kyllä suolesta, ei oo ollu päällä sen jälkeen kun laturi hajos 85000km kohdalla.

[Dani]

Kipinän energia tulee vain ja ainoastaan sytytyspuolasta, sitä ei voi lisätä millään ihmejohdolla.

..mutta energiaa voi jarruttaa paskoilla johtimilla, eli jos nyt leikisti leikitään ja kuvitellaan että piuhat sisältää terässäikeitä niin miltä kipinä näyttää toisessä päässä?
Entäs jos säikeet onkin 100% puhdasta hopeaa, miltä kipinä silloin näyttää?

Ei puolasta nyt tietenkään voida lisää saada ulos, mutta jarruttamaan kylläkin.

[böntti]

Kipinän energia tulee vain ja ainoastaan sytytyspuolasta, sitä ei voi lisätä millään ihmejohdolla.

Tuollainen lisäkapasitanssi johdossa kyllä muuttaa puolan toimintaa, lähinnä tekee siitä jonkinlaisen teslanmuuntajan.

Julkaisen juuri tekemäni vastaavan 'lisäenergiakeksinnön' tässä, vaikka varmaan silläkin hyvät rahat saisi:

Tehokardaani kumista

Kyllä tapahtuu, kun tuohon on ensin muutama kierros varattu energiaa. Auto suorastaan pomppaa 'viivalta', eikä moottorille tehty mitään.
Onko tämä siis lisätehoa ilmaiseksi

No nyt! Tuolla lyö kyllä varmasti rahoiksi kun tuntuu muukin romu menevän kaupaksi ilman mitään todellista näyttöä tehosta. Tämä olis siitä poikkeuksellinen että vaikutus olis jopa helppo osoittaa.

[böntti]

..mutta energiaa voi jarruttaa paskoilla johtimilla, eli jos nyt leikisti leikitään ja kuvitellaan että piuhat sisältää terässäikeitä niin miltä kipinä näyttää toisessä päässä?
Entäs jos säikeet onkin 100% puhdasta hopeaa, miltä kipinä silloin näyttää?

Ei puolasta nyt tietenkään voida lisää saada ulos, mutta jarruttamaan kylläkin.

Mitäs väliä sillä kipinän ulkonäöllä on jos se on riittävä? Toki risoilla johdoilla homma ei toimi mutta ehjillä tehdasjohdoilla seos kyllä syttyy joka ikinen kerta. Onhan se aivan ilmiselvää että esim noissa hotwireissä olevat lisäpuolat nostaa jännitteen ja kipinän isommaksi mutta edelleen, onko sillä mitään väliä? Miksi täällä jotku kuvittelee että isompi kipinä tarkoittaa isompaa tehoa moottorista?

[Dani]

Minä en ole puhunut mistään tehoista, koska itse en tähän teoriaan usko.
Annoin leikkimielisen teoriapohjaisen kuvitelman siitä, että miten energiaa ei voida piuhalla tuottaa, vaan toisinpäin eli jarruttamaan.

Kipinän visuaalinen ulkonäkö nyt oli ihan täys läpändeerus, vaikka onhan valokaaren ajallisella pituudella väliä vielä kun pakokanavat ovat aukeamassa..

[naukkis]

..mutta energiaa voi jarruttaa paskoilla johtimilla, eli jos nyt leikisti leikitään ja kuvitellaan että piuhat sisältää terässäikeitä niin miltä kipinä näyttää toisessä päässä?
Entäs jos säikeet onkin 100% puhdasta hopeaa, miltä kipinä silloin näyttää?

Ei puolasta nyt tietenkään voida lisää saada ulos, mutta jarruttamaan kylläkin.

Väärinpäin menee. Eli virran katketessa puolan ensiöpuolella toisiopuolen jännite lähtee kasvamaan ja se kasvaa siihen asti että se lyö tulpassa läpi. Mitä paremmin johtavat piuhat sitä alhaisemmaksi jännite nousee ennen läpilyöntiä. Siksipä kaikki spesiaali tulpanjohtoviritykset perustuvat resistanssin kasvattamiseen, yksi perinteinen keino on lisätä yksi ilmaväli tulpanjohtoon - halvin ja helpoin keino on nostaa tulpanhattu puoliksi irti tulpan päältä. Monesti paskan tulpan kanssa auttava pikahoito pimenneeseen sylinteriiin ja homman toimiminen perustuu siis puolan toisiojännitteen nostamiseen. Aikanaan oli spesiaali palikoita tuohon väliin jotka siis pitivät pienen ilmavälin johtimessa. Normaalimpi vakiona käytetty tapa toisiojännitteen nostamiseen oli käyttää korkeavastuksisia hiilijohtimia tulpanjohtoina mutta ilmaväli nostaa vielä kertaluokan läpilyöntijännitettä.

Suorasytkäpuolat ovat sitten luku erikseen ja itse puola on tehty kehittämään nopeammin nouseva jännite.