Turbo pakosarjan paineet

[vpernu]

mut se vinssin hyötysuhde on 10.000%

[Jimt]

Jos paine pakosarjassa on korkeampi kuin ahtopaine sisään niin....
huomatte kyllä aika pian

[Sami951]

Jos paine pakosarjassa on korkeampi kuin ahtopaine sisään niin....
huomatte kyllä aika pian

Sehän on aika yleistä. Toki on hienoa jos saa pakosarjaan vähemmän painetta kuin imupuolelle, mutta siinä vaiheessa yleensä puhutaan sen verran väljästä turbiinista että viive voi olla aikamoinen. Muistelisin että Corky Bellin kirjassa "Maximum Boost" väitetään pakosarjan paineen olevan vielä varsin hyvä, jos se on luokkaa 1,2x imusarjan paineesta... ja monissa katuautoissa se on varmaan enemmänkin. Mun kesäautossa vakioföönillä pakosarjan paine on jopa 2-3x imusarjan paineesta, eikä vehje sitten jaksakaan oikein yläkierroksilla enää potkia.

Pahin ongelma vissiin esiintyy jos nokka-akseli on sen verran äreä, että imu- ja pakoventtiilit ovat (vapaastihengittävään verrattuna) tarpeettoman pitkään auki yhtäaikaa. Tällöin pakosarjan suurempi paine pääsee puhaltamaan vastaan, haitaten sylinterin täyttöä. Vastaavasti jos pakosarjaan saa vähemmän painetta kuin imusarjaan, voi käyttää aika sairaita nokkia, ja sitä kautta tuottaa kivasti hanaa. Tuohonhan ne 80-luvun turbo-F1:tkin perustuivat.

[Tzeimi]

Omassa M10:ssä n. 300 ast. nokalla, max ahdot 2 bar. Pakopaineet seuraa koko ajan 0.4 - 0.5 bar alle ahtojen.

Ei mitään mieltä painaa kaasua sen jälkeen kun ahtop = pakop.
mun 2 cnt:iä

[Saku]

Ei mitään mieltä painaa kaasua sen jälkeen kun ahtop = pakop. mun 2 cnt:iä

Ääni tälle, muotoilisin että koneet, jotka kestävät tulpan pakoputkessa soveltuvat korkeintaan ruokakassin lyhytaikaiseen siirtoon.

Toinen puoli totuutta on kyllä kompromissi tehon, heräämiseen ja käyttöominaisuuksien välillä. Tämän voi suomentaa niin että älä turbota pikkukoneita auton painoon nähden.

Yhden topicin mukaisen mittaustuloksen voisi laittaa, eli:
0
~0
0.3
0.5

Kahdella suurella *ahtimella*. Teho reilu 400hv/500Nm. Koeversio n, hylätty pari vuotta sitten.

[hill-tun]

Lainataanpa vähän topikkia.

Nyt kun kerran noista pakopaineista on ollut keskustelua, niin minkäslaista luokkaa nuo pakolämmöt saisi olla? Ja missä kohtaa on paras paikka anturille? Ennen vai jälkeen ahtimen? Ja minkälaista anturia olette käyttäneet?
Itsellä on tällä hetkellä VPV:ltä ostettu K-tyypin termoparianturi (mitä sitten ikinä tarkoittaakaan )
Linkki ko anturiin Ylimmäinen anturi.

[Muumi]

Lainataanpa vähän topikkia.

Nyt kun kerran noista pakopaineista on ollut keskustelua, niin minkäslaista luokkaa nuo pakolämmöt saisi olla? Ja missä kohtaa on paras paikka anturille? Ennen vai jälkeen ahtimen? Ja minkälaista anturia olette käyttäneet?
Itsellä on tällä hetkellä VPV:ltä ostettu K-tyypin termoparianturi (mitä sitten ikinä tarkoittaakaan )
Linkki ko anturiin Ylimmäinen anturi.

Lämmöt alta 900 astetta.
Anturi pakosarjaan ennen ahdinta.
K-tyyppi taitaa olla käytetyin ja paras vaihtoehto.

[tuikku]

.
Mulla on kokemusta vaan diiseleistä.
Hukkaportillisilla ahtimilla on ahdot helpompi saada pakopaineita suuremmiksi.
VNT - ahtimissa on niiden rakenne ja toiminta tehty vakiona sellaiseksi, että pakopaine olisi lähes koko ajan ahtoja suurempi, pakokaasujen kierrätyksen takia.
Uusissa suorasuihkareissa ei se pakopaine ole niin suuri peikko, kun kammiokoneissa. Moottorinvalmistaja on sen huomioinut.
Moottorin toiminnan kannalta olisi kuitenkin parempi, jos ahdot olisivat pakopaineita suuremmat.

Jos alkuperäisestä ilmaylimäärästä poiketaan ja sitä otetaan käyttöön lisääntyneen tehon muodossa, ja samalla ruiskutusaikaa jatketaan, nousevat pakokaasujen lämmöt jyrkästi.
Nilkka suorana kun vaan puskettaa minuutinkin tai pari menemään, niin aika lähelle tuhatta jo saa pakokaasujen lämmöt nousemaan jo ihan vakiosuuttimillakin.

600 - 800 astetta näkyy kestävän pidemmässäkin rasituksessa.

Tuossa on yksi sovellutus pakopaineiden ja -lämpöjen mittaukseen.
Reijät ja läpiviennit on tehty ahtimen laippaan.
Jos ei halua pakosarjaa turmella, tai on ahdasta.

[Tzeimi]

Nyt kun kerran noista pakopaineista on ollut keskustelua, niin minkäslaista luokkaa nuo pakolämmöt saisi olla? Ja missä kohtaa on paras paikka anturille? Ennen vai jälkeen ahtimen?

Yksi anturi: kollektoriin ennen ahdinta
Tai sitten jos tiedonkeruussa riittää kapasiteetti niin anturi/pakokanava. Virtalan Ristolla oli joskus 1/kanava ja heti siinä sarjan alussa.

[Pluto]

Itsellä oli pt100, mikä ei tosin ole noin kuumiin tarkoitettu, mutta toimii se jonkunaikaa kunnes hapettuu ja tulee hitaaksi/näyttää väärin. Joku max lämpö tais josain rataolosukteissa olla jopa 950 pikkuturbolla. K-tyypin termoparia kannattaa kyllä käyttää, kestää tuon lämmön hienosti ja ylikin.