bmw lukkoperät ja niiden prosenttien merkitys?

[|parsakaali|]

Olen monesti miettinyt että millainen lukkoperä bemareissa on? Jos se on joku kitkalukko niin miten se toimii kun on näitä 25% lukkoja jne... mitä nuo prosentit tarkoittavat?

[eeki]

Eikös se niin mene että prosenttiluku kertoo kuinka paljon vääntöä menee minimissään toiselle pyörälle.

[hawkki]

Eikös se niin mene että prosenttiluku kertoo kuinka paljon vääntöä menee minimissään toiselle pyörälle.

juuri näin. (kuinka paljon vääntöä menee minimissään vähemmän pitävälle pyörälle.)

[sqxo]

Eikös se niin mene että prosenttiluku kertoo kuinka paljon vääntöä menee minimissään toiselle pyörälle.

Hmm... Ite ajattelin samaa mut mietin sit että eikös 50% olis sillon maksimi mitä vois olla kun on 2 vetävää pyörää?

Mites sitten tolla tavalla selittää 75% perän?

Vai onko se niin että toiselle pyörälle menee koko ajan vähintään prosenttiluvun osoittama määrä kokonaisväännön puolikkaasta?

Kertokaa tyhmälle joka tekee asioista vaikeita..

[Gonzalez]

toiselle pyörälle menee koko ajan vähintään prosenttiluvun osoittama määrä kokonaisväännön puolikkaasta?

Kertokaa tyhmälle joka tekee asioista vaikeita..

Ainakin kuullostaisi järkevältä. Tuolla toisella tavalla ajateltunahan 50 prosenttinen lukko olisi käytännössä 100 prosenttinen eli koko ajan saman verran vääntöä molemmille pyörille ("kemppilukko" )...

[herja]

Vähemmän pitävälle renkaalle menee vähintään 25% enemmän pitävän renkaan väännöstä.

[Kyytsis]

Vähemmän pitävälle renkaalle menee vähintään 25% enemmän pitävän renkaan väännöstä.

Jep, eli prosentit ovat suhteellisia osuuksia pitävämmän renkaan osuudesta, ei "koko kakusta".

[hopeanuoli]

Vähemmän pitävälle renkaalle menee vähintään 25% enemmän pitävän renkaan väännöstä.

Kerro, miten vähemmän pitävälle renkaalle muka voi taata yhtään vääntöä, jos se pyörä ei pidä...?? Periaatteessahan ideaalinen tasauspyörästö ILMAN LUKKOA takaa tasan saman vedon molemmille pyörille, eli vähemmän pitävälle renkaalle menee 100% sama vääntö kuin paremmin pitävälle

[Gonzalez]

Kerro, miten vähemmän pitävälle renkaalle muka voi taata yhtään vääntöä, jos se pyörä ei pidä...?? Periaatteessahan ideaalinen tasauspyörästö ILMAN LUKKOA takaa tasan saman vedon molemmille pyörille, eli vähemmän pitävälle renkaalle menee 100% sama vääntö kuin paremmin pitävälle

Ilman lukkoahan voima menee sille pyörälle joka helpommin pyörii. Kuvittele tilanne että olet kurakossa jumissa ja toinen pyörä ei pyöri ollenkaan ja toinen lennättää kuraa silmille niin sa#%anasti... Mistähän moinen johtuu??--->siitä että tasauspyörästössä ei ole minkäänlaista lukkoa. Jos tässä tapauksessa olisi perässä lukko, niin tälle pyörimättömälle pyörälle menisi myös osa voimasta ja pääsisit ylös kurakosta... Eli tasan saman vedon molemmille pyörille antaa 100% lukko.

[hopeanuoli]

Ilman lukkoahan voima menee sille pyörälle joka helpommin pyörii. Kuvittele tilanne että olet kurakossa jumissa ja toinen pyörä ei pyöri ollenkaan ja toinen lennättää kuraa silmille niin sa#%anasti... Mistähän moinen johtuu??--->siitä että tasauspyörästössä ei ole minkäänlaista lukkoa. Jos tässä tapauksessa olisi perässä lukko, niin tälle pyörimättömälle pyörälle menisi myös osa voimasta ja pääsisit ylös kurakosta... Eli tasan saman vedon molemmille pyörille antaa 100% lukko.

Joo, olen kyllä samaa mieltä että kurakosta pääsee paremmin pois lukkoperällä - mutta muusta sitten eri mieltä Tuossa kurakossa sudittaessa vääntömomentti on sama molemmilla pyörillä, jos kyseessä on tavallinen perä. Tavallinen perä siis antaa aina tasan saman vääntömomentin (tarkoitat varmaan "vedolla" juuri vääntömomenttia) molemmille pyörille. Lukkoperän idea taas on nimenomaan antaa pitävämmälle pyörälle _isompi_ vääntömomentti kuin lipsuvalle.

[Lese]

25% lukko tarkoittaa, että vasemman ja oikean pyörän vetovoimien erotus voi olla korkeintaan 25% pyörien vetovoimien summasta.

[Cell]

Lukkoperän idea taas on nimenomaan antaa pitävämmälle pyörälle _isompi_ vääntömomentti kuin lipsuvalle.

Niin, näin torsenissa. Kitkalukon tarkoitus on taata, ettei se voima karkaa kokonaan sen vähemmän pitävän pyörän kautta. Pelkkä tasauspyörästö (eli normiperä) jakaa pyörille välittyvän voiman tasan vain niin kauan, kun pyörät pyörivät samaa nopeutta, sekä molemmilla on yhtä paljon vastusta (eri vastuksella alkaa syntymään eroa pyörintänopeuksissa -> nopeammin pyörivälle aina vain enemmän voimaa ja kohta pyörii vain toinen, tapahtuu aika nopsaan).

[mietiskelyä]
Normiperä ei kestä pyörittelyä siksi, että pyörille menevien voimien eron suuruinen voima menee tasauspyörästön läpi, niin kauan kun molemmat pyörii, kaikki on hyvin. Sitten kun vain toinen pyörä pyörii (kaikki voima menee tasauspyörästön kautta) ja tietysti nappaa pitoa jossain vaiheessa (vaikka kun himmataan kaasua...) niin tasauspyörästön pikkurattaisiin kohdistuu sama voima kuin silloin kun rysäytettäisiin kytkin kerrasta ylös kovilla kierroksilla. Se vain, että jos sen kytkimen oikeasti päästää ylös kerralla, niin voima ei mene tasauspyörästön läpi, eikä paikat leviä :P.
[/mietiskelyä]

[hopeanuoli]

[QUOTE=Cell]Niin, näin torsenissa. Kitkalukon tarkoitus on taata, ettei se voima karkaa kokonaan sen vähemmän pitävän pyörän kautta. Pelkkä tasauspyörästö (eli normiperä) jakaa pyörille välittyvän voiman tasan vain niin kauan, kun pyörät pyörivät samaa nopeutta, sekä molemmilla on yhtä paljon vastusta (eri vastuksella alkaa syntymään eroa pyörintänopeuksissa -> nopeammin pyörivälle aina vain enemmän voimaa ja kohta pyörii vain toinen, tapahtuu aika nopsaan).

Kitkalukossa ihan samoin kuin torsenissakin, vaikka toimintaperiaate onkin noissa hieman erilainen. Tässä pitää nyt olla vähän tarkkana käsitteissä, voima (eli vääntömomentti) on aivan eri asia kuin teho. Eli otetaan vielä kerran ja kuvitellaan, että auto on jämähtänyt kiinni kun toinen pyörä sutii liukkaalla ja toinen pitävämmällä alustalla oleva pyörä ei pyöri ollenkaan. Jos kyseessä on normiperä, on pyöriin kohdistuva voima prikulleen sama, vaikka toinen pyörii ja toinen ei. Mutta kaikki _teho_ menee sutivalle pyörälle, koska teho = voima x pyörimisnopeus. Eli vielä kerran: Kun normiperä pyrkii kaikissa tilanteissa tasaamaan pyöriin kohdistuvan vääntömomentin, lukkoperä (oli sitten torsen tai kitkalukko tai kemppilukko...) pyrkii saamaan pitävämmälle pyörälle mahdollisimman paljon isomman vääntömomentin kuin sutivalle pyörälle. Se kuinka iso vääntömomenttiero on perällä mahdollista saada, kuvaa lukon "tiukkuutta": eli mitä isommat prosentit, sitä isompi vääntöero mahdollista.

[Cell]

Hmm, totta. Normiperällä sama vääntö kohdistuu molempiin, mutta sillä suurin tiehen saatava voima riippuu vähemmän pitävästä renkaasta. Ajatusvirhe. My bad.

[Velho]

Yleensä kun puhutaan lukon eli LSD:n prosenteista on kyseessä kitkalukko kun esim. torsen ja visko lukoissa ei voida yksi selitteisesti puhua prosenteista.
Tuo prosentti asia on helppo ymmärtää kun puhutaan pyörien pyörimisnopeuksista.
Eli jos autossa on esim. 25% lukkoperä niin tuo 25% tarkoittaa sitä, että toinen pyörä pyörii vähintään 25% nopeudella siitä mitä toinen pyörä pyörii eli tasauspyörästö hoitaa tuon pyörimisnopeus eron.
Eli kun tuolla lukottomalla perällä "suditetaan asfaltilla" niin yleensä sutii vain toinen pyörä eli toisen pyörän pyörimisnopeus on 100% ja toisen 0% eli tasauspyörästöstä ei löydy minkään prosentista luiston rajoitinta.

Tuo kitkalukon prosenttimäärä tuntuu olevan hyvinkin monelle vain sellainen ESSON baarissa kerrottava luku joka pitää olla mahdollisimman suuri.
Jos jollain on kokemusta 100% KEMPPI lukosta kadulla niin sitä voi kuvitella millainen ajettava on esim. 80% kitkalukko kadulla.

Jos katuautossa on 25% perä ja se on kunossa niin kyllä se vetää molemmilla pyörillä niin, että jää 2 raitaa katuun ja jos on 75% perä niin edelleenkin jää 2 raitaa katuun ja tuo 75% perällä varustettu auto on paljon huonompi käsiteltävä esim. ajettaessa lujaa mutkissa märällä kelillä.

Tietysti kun pyörien pyörimiserot ovat pienemmät eli prosenttimäärä isompi niin tasauspyörastö kestää suuremman tehon ja kovempaa rääkkäystä !