m10 viritys (turbo)

[timpa]

Tosta mäntä jutusta on niin monta mielipidettä kun on tekijöitäkin.Itel 2002 porattu 90.5 ja kuplan männät ja aikasemmin ahdettu 1.2 bar ja nyt tarkotus kasvattaa ahtoja reilusti.Ei ne sula eikä ne omatkaan männät hajoo jos se ei pääse laihaille.Tiedän yhen 8 renun jolla kiihdytellään tosissaan ja kone 1.6 talbotin 15e kpl hintasil männil ja otettu voimaa yli 500 heppaa.

[Muumi]

Tosta mäntä jutusta on niin monta mielipidettä .

Kuten aikaisemmin sanoin, kyllähän ne kestää kunhan kaikki muut osa-alueet ovat kunnossa.Mutta miksi ne tapit taipuu?

[arto 1984]

elikkä näist asioista on niin monta mielipidettä kun on tekijääkin. ja tohon tehotavoitteeseen on paha sanoo. olis kiva kuulla et mitä muut on saanut samanlaisella kokoonpanolla ni tietäis osviittaa. onpahan tää vaan tollanen harrastusjuttu et en oo tekemässä mitää nitrodragsteria. yli 200hp pitäis saaha. niinku varmaan edellä olen jo sanonutkin. mut mikäs siinä jos saa vaik 500hp samalla vaivalla. et niin pali otetaan tolla kokoonpanolla ku se vaan kestää.

[arto 1984]

Kuten aikaisemmin sanoin, kyllähän ne kestää kunhan kaikki muut osa-alueet ovat kunnossa.Mutta miksi ne tapit taipuu?

eiks niihin sit voi jättää bemarin tapit jos ne kerran kestää. vai sopiiko olee paikalla. hiukka eroo jos kuplan männät kestää siel ja ne maksaa 150e sarja ko et ostais turhan takia n200e kpl hintaan jotai mäntii mist ei sit loppujenlopuks oo hyötyy.

[Matti_83]

Kuplan männistä semmoinen pieni huomio, niitäkin on erilaisia omassa koneessa on tuommoiset

http://www.hotcars.net/Prod/prod1154.ASP

Sitten on taas niitä kuplan orkkismallin mäntiä mitkä, huomattavasti heikompia.

[arto 1984]

Kuplan männistä semmoinen pieni huomio, niitäkin on erilaisia omassa koneessa on tuommoiset

http://www.hotcars.net/Prod/prod1154.ASP

jeps tollaset olis

[janke]

Up..
Tässä tullut näitä ajatuksia tuon m10b18-kaasari koneen osalta ja yksi vaihtoehto olisi turbottaa kaasarin kanssa vai onko turbosta sama hyöty kun esim. tupla-kaasareista tuollaisessa vakio motissa? Tarkoitus hakea maltillista viritystä ja en oikein näistä tiedä mitään, siksi koitan tässä näistä kysellä ja hakea vaihtoehtoja. Eli, pitääkö kaasari olla jokin paineistettu malli? Polttoainepumppu pitäisi vaihtaa tehokkaampaan ja jokin kunnon paineensäädin? Tarviiko vaihtaa kanteen osia/männät uusiin? Kertokaa suurinpiirtein mitä tarvii koko hommaan?

[Vauhtivaunu]

Up..
yksi vaihtoehto olisi turbottaa kaasarin kanssa

Kaasuttimen pitää tosiaan olla ns. paineistettu malli. Weberin 32/32 DAT on ehkä tunnetuin mutta muistaakseni kaikki vaakamallin DCOE:t on "paineistettuja". Dellortolla oli erikseen merkitty onko kaasari turbomalli. Strömbergin muuttuvakurkkuisista on helppo tehdä paineistettu malli ja niitä löytyy myös valmiina. Tosin väljä muuttuvakurkkuinen ei ole hyvä lähtökohta ahtokäyttöön.


Sitten tarvitaan ruiskukoneen bensapumppu ja kaasuttimille turbokäyttöön tehty paineensäädin. Kaasuttimille tarkoitetut pumput ei jaksa tehdä tarvittavaa bensanpainetta joka on ahtopaine+kaasuttimen vaatima normaali bensanpaine (yleensä 0,2-0,3 bar). Tai on olemassa mekaanisia kaasutinmallin bensapumppuja joissa ahtopaine "summataan" perusbensanpaineeseen mutta en ole varma löytyykö bemariin tällaista. Itse sellaisen tekeminen on erittäin vaikeaa.


Ruiskumallin paineensäädin ei yleensä käy koska sitä ei saa säädettyä tarpeeksi pienelle peruspaineelle ja tämä aiheuttaa kaasuttimen tulvimisen.


Sitten virranjakajaan täytyy tehdä muutoksia jos haluaa saada moottorin toimimaan nakuttamatta. Alipainesäätäjä täytyy vaihtaa kahteen suuntaan liikkuvaksi ali/ylipainesäätimeksi että ennakko pienenee ahtopaineella. Mahdollisesti jakajan jousia ja painoja joutuu muuttamaan että ennakkokäyrä soveltuu paremmin ahtokäyttöön. Tässä voisi olla mahdollista etsiä turbomallin M10 jakaja (=2002 turbo?) tai sen ennakkokäyrä ja muokata vakiojakajasta vastaavalla varustettu.


Tai sitten laittaa ohjelmoitavan sytytyksen mutta siihen laittaa jo samalla vaivalla ruiskunkin joten kannattaa tarkaan miettiä lähteekö tekemään alunperinkään kaasutinturboa.


Pienillä ahtopaineilla kone kyllä kestää sellaisenaan kunhan se ei pääse nakuttamaan. Nakutus tappaa sen koneen ja kaasuttimien kanssa säätäminen on sitten tarkkuutta vaativa prosessi. Laajakaistalambda on hyvä varuste aina kun turbokonetta ollaan tekemässä.


Siinäpä joitakin mietteitä kun yhden kaasariturbokoneen olen kasannut ja hajottanutkin

Ps. Luonnollisesti välijäähdytin on hyvä olla olipahan kaasuttimet tai ruisku turbon kaverina.

[janke]

Kaasuttimen pitää tosiaan olla ns. paineistettu malli. Weberin 32/32 DAT on ehkä tunnetuin mutta muistaakseni kaikki vaakamallin DCOE:t on "paineistettuja". Dellortolla oli erikseen merkitty onko kaasari turbomalli. Strömbergin muuttuvakurkkuisista on helppo tehdä paineistettu malli ja niitä löytyy myös valmiina. Tosin väljä muuttuvakurkkuinen ei ole hyvä lähtökohta ahtokäyttöön.


Sitten tarvitaan ruiskukoneen bensapumppu ja kaasuttimille turbokäyttöön tehty paineensäädin. Kaasuttimille tarkoitetut pumput ei jaksa tehdä tarvittavaa bensanpainetta joka on ahtopaine+kaasuttimen vaatima normaali bensanpaine (yleensä 0,2-0,3 bar). Tai on olemassa mekaanisia kaasutinmallin bensapumppuja joissa ahtopaine "summataan" perusbensanpaineeseen mutta en ole varma löytyykö bemariin tällaista. Itse sellaisen tekeminen on erittäin vaikeaa.


Ruiskumallin paineensäädin ei yleensä käy koska sitä ei saa säädettyä tarpeeksi pienelle peruspaineelle ja tämä aiheuttaa kaasuttimen tulvimisen.


Sitten virranjakajaan täytyy tehdä muutoksia jos haluaa saada moottorin toimimaan nakuttamatta. Alipainesäätäjä täytyy vaihtaa kahteen suuntaan liikkuvaksi ali/ylipainesäätimeksi että ennakko pienenee ahtopaineella. Mahdollisesti jakajan jousia ja painoja joutuu muuttamaan että ennakkokäyrä soveltuu paremmin ahtokäyttöön. Tässä voisi olla mahdollista etsiä turbomallin M10 jakaja (=2002 turbo?) tai sen ennakkokäyrä ja muokata vakiojakajasta vastaavalla varustettu.


Tai sitten laittaa ohjelmoitavan sytytyksen mutta siihen laittaa jo samalla vaivalla ruiskunkin joten kannattaa tarkaan miettiä lähteekö tekemään alunperinkään kaasutinturboa.


Pienillä ahtopaineilla kone kyllä kestää sellaisenaan kunhan se ei pääse nakuttamaan. Nakutus tappaa sen koneen ja kaasuttimien kanssa säätäminen on sitten tarkkuutta vaativa prosessi. Laajakaistalambda on hyvä varuste aina kun turbokonetta ollaan tekemässä.


Siinäpä joitakin mietteitä kun yhden kaasariturbokoneen olen kasannut ja hajottanutkin

Ps. Luonnollisesti välijäähdytin on hyvä olla olipahan kaasuttimet tai ruisku turbon kaverina.

Kiitos kattavasta ohjeistuksesta.
Joo, eli jos nyt hankkii ruiskun, niin pitääkö kansi vaihtaa ruisku malliseen? Minkälainen turbo olisi hyvä tai minkä kokoinen olisi sopiva?
Kuinka paljon tollasesta koneesta saisi tehoja irti siinä määrin, että kestää normaalia ajoa(ei tarvi radalla revitellä)? Tarkoitan, että ei sisuskalut kovin sulaisi? Löytyiskö jostain kuvia kaasarin kanssa turbotetuista e30:stä?

[Vauhtivaunu]

Kiitos kattavasta ohjeistuksesta.
Joo, eli jos nyt hankkii ruiskun, niin pitääkö kansi vaihtaa ruisku malliseen? Minkälainen turbo olisi hyvä tai minkä kokoinen olisi sopiva?
Kuinka paljon tollasesta koneesta saisi tehoja irti siinä määrin, että kestää normaalia ajoa(ei tarvi radalla revitellä)? Tarkoitan, että ei sisuskalut kovin sulaisi? Löytyiskö jostain kuvia kaasarin kanssa turbotetuista e30:stä?

Ei se täysin välttämätöntä ole hankkia ruiskun kantta mutta M10:pin ruiskuimusarjan sovitus kaasarikanteen on aika tarkkaa. Joissakin kohti menee tiivistepinta aika ohueksi. Foorumilla kuitenkin on projekti jossa näin on tehty ja ainakaan kertomuksessa ei mainittu että olisi vuotanut. Toinen vaihtoehto on laittaa suuttimenpaikat kaasari-imusarjaan tai tehdä kokonaan se imusarja. Yksi budjettivaihtoehto olisi laittaa yksi tai kaksi isoa suutinta sopivaan kaasuläppäkoteloon jonka liittää kaasarin paikalle siihen imusarjaan. Ikäänkuin yksipisteruiskuna. Toimii se ihan yhtä hyvin kuin se DAT-weeberi.


Turbon on oltava käyttöalueeseen sopiva. Tarkoittaa että on turha laittaa mörkö-holsettia jos ajo pääsääntöisesti on kadulla ja ns. normaaliliikenteessä tapahtuvaa. Garretin T25 ja TO3 kokoluokkaa kannattaa katsella. Tai Mitsun TD04-sarjalaisia joita löytyy Suomesta aika paljon irrotettuna turbo-Saabeista ja -Volvoista. Riittävät sinne parinsadan hevosen luokkaan.


Ja tehoja noista on vakiosisuksilla otettu siinä parin-kolmensadan väliin mitä olen kotimaan ja ulkomaan foorumeja seurannu. Luonnollisesti suuremmat tehot tarkoittaa lyhyempää elinikää koneelle mutta tuskin näillä enää satojatuhansia kilometrejä muutenkaan rullataan.


tuossa yksi näkemys tuplilla+turbolla:

http://i3.photobucket.com/albums/y83/lisaotis/DVC00018.jpg

[Joma]

Minkäslaisilla ennakoilla uskaltaa ajaa? Lumenition sytkäkamat löytyy konehuoneesta. Eli mikäli nyt oiken boksin sielunelämää ymmärsin niin tuossa täysin kiinteät ennakot? Eli lampulla laitetaan kohilleen vaan kohilleen?

Paljonko pitäis laittaa et uskaltaa kaasareita ruveta säätämään?

[stalinthecat]

Kohteena M10B18 Ruiskumoottori
Kysymyksenä sama kuin Jomalla, eli minkälaisen ratkaisun teen sytkäennakon kanssa? Kiinteenä? Proboostin lisärikastimella erillisillä suuttimilla.

[aisi316]

Kohteena M10B18 Ruiskumoottori
Kysymyksenä sama kuin Jomalla, eli minkälaisen ratkaisun teen sytkäennakon kanssa? Kiinteenä? Proboostin lisärikastimella erillisillä suuttimilla.

Itselle laitoin m10b20 ahdettuun tune123 ohjelmoitavan jakajan , voi olla että halvemmalla saa rakennettua vaikka megasta mutta mielenkiinnosta kokeilin, oldschool miehiä kun olen

[GOOFY]

Itselle laitoin m10b20 ahdettuun tune123 ohjelmoitavan jakajan , voi olla että halvemmalla saa rakennettua vaikka megasta mutta mielenkiinnosta kokeilin, oldschool miehiä kun olen

Onko toi 123 vastapäivään pyörivä? Linkki?

[aisi316]

Onko toi 123 vastapäivään pyörivä? Linkki?

http://www.leenapk.nl/123TUNE4RVBMW.html?category_id=92 Tune malli toimii vasta ja myötäpäivään . automecan kautta hommasin