täälläki on varmaan porukka tehny ruostumattomasta turbopakosarjan,niin miten on keston laita, onko repeilly..ferriittinen ruostumatonhan kyllä kestää,mut sitä ei oikein helposti saa, mites normaali austeniittinen rst lämpölaajeneminen on suuri--mutta kestääkö ilman repeilyä?
Announcement
Collapse
No announcement yet.
rst-turbopakosarja
Collapse
X
-
Ainakin itselläni on kestänyt kumpikin materiaali pakosarjoina ahtimen kanssa. Oletan että perus-HST vesijohtomutkat eivät ole ferriittistä. Yhdessä pakosarjassa yhdistelin surutta kahta eri HST:ia sekä yhtä RST:ia, eikä siinä ilmennyt mitään probleemaa vaikka pakosarja kantoi koko TO3-ahtimen painon. Toki seinämäpaksuus oli yli 2 mm.
Sittemmin hoksasin että mustasta tekemällä pääsee niin paljon vähemmällä työllä.. Rosteri oli sen verran kovaa työstää ja laipat joutui aina oikomaan hitsauksien jälkeen. Minulla on yleensä ollut pakosarjojen suojana Thermotec-tyyppistä sidettä, joten ulkonäkökään ei ole mustalla häirinnyt.
EDIT: Olen yleensä suorittanut hitsauksien jälkeen, ennen tasojen oikomista, jännityksenpoistohehkutuksen. Rosterisarjoissa se on ehkä tarpeellinen, ja rosterin väri muuttuu niin upeaksi, että se kannattaa jo senkin takiaLast edited by -Tapi; 16-01-2005, 11:25.---
-
-
Originally posted by -TapiOlen yleensä suorittanut hitsauksien jälkeen, ennen tasojen oikomista, jännityksenpoistohehkutuksen. Rosterisarjoissa se on ehkä tarpeellinen, ja rosterin väri muuttuu niin upeaksi, että se kannattaa jo senkin takia
Ja tarvitseeko rst saumat hapottaa ja mitä se hapotus pitää sisällään? eli millä aineella se tehdään ja miksi..
Comment
-
-
No rosterin lämpölaajeneminen on 50% suurempaa kuin tavallisen mustan teräksen lämpölaajeneminen. Lämpölaajeneminen on sekä austeniittisella että ferriittisellä samaa luokkaa. Austeniittisen ero on siinä, että siihen on seostettu kromin lisäksi (kallista) nikkeliä. Ferriittisessä on vain kromia. Teräkset erottaa siitä, että ferriittinen on magneettista. Haponkestävää terästä voi saada molempina laatuina. Erona rosterilaatuihin on n. 2% molybydeeni-pitoisuus. Olen ymmärtänyt, että austeennittinen on helpommin hitsattavaa ja siinä ei sinänsä tapahdu lämpötilan vaihdellessa faasimuutoksia.
Olen ymmärtänyt että rosterin hitsaaminen edellyttää suurempaa hitsaus-energiaa. Näin aineeseen tulee väistämättä suurempia sisäisiä jännityksiä kuin tavallisen mustan teräksen(S235, S355 jne) hitsaamisessa. Kun koko rosterisarja on valmis, niin saumat voi vaikka kaasulla lämmittää punahehkuiseksi. Päästämisen suorittamiseen on olemassa myös uuneja, jolloin koko kappale saadaan kide- ja hilarakenteeltaan samanlaiseksi.
Hitsatessahan teräksessä tapahtuu ns. faasimuutoksia, jälkikäsittelyllä pyritään pääsemään näistä eroon. Austeeniittiset teräkset ovat kyllä lujia, mutta ongelamana saattaa olla materiaalin kalleus. Valitaan ohuempi seinämävahvuus putkessa, koska materiaali on niin kallista. Austeniittisen teräksen etuna mustaan, on sen tavaton sitkeys. Materiaalin murtolujuus on korkeampi ja se kestää muodonmuutoksia paljon enemmän kuiin muut laadut.
Mitä tuohon hitsaamiseen tulee, niin austeniittisen teräksen hitsisauma tulee "peitata" jotta se on todellakin ruostumaton. Tässä prosessissa käytetään voimakkaita happoja(muistaakseni suolahappoa), mutta ylipäätänsä peittaamisesta ollaan luopumassa. Voimakkaat hapot kun eivät ole järin terveellisiä. Se miksi hitsisauma ei olekkaan enää ruostumaton johtuu kemiallisista ja fysikaalisista muutoksista teräksen rakenteessa kun sitä hitsataan. Korkeassa lämpötilassa kromi yhtyy tiettyihin teräksessä vääjäämättä oleviin aineisiin, eikä näin ole suojaamassa rautaa hapettumiselta.
Mielestäni rosterisauman ruostuminen ei ole mikään ongelma. Jos pakosarjaakin tekee, niin putken seinämävahvuuden on oltava sitä luokkaa että se ei ruostu puhki. Pakosarjahan muuten päästetään joka kerta kun annetaan kunnolla hanaa...
Comment
-
-
Kommentoin vielä edellistä (hyvin muuten kirjoitettu ) että jännitystenpoistohehkutuksessa kappaleen annetaan jäähtyä hitaasti, esim hiekkaan tai karhunvillaan peitettynä.
Peittausainetta saa purkeissa josta sen voi levittää siveltimellä. Tuossa lisätietoa peittauksesta kerppu.hut.fi/opiskelu/materiaali/ kurssimateriaali/mak85/mak85144/pintakas3-peittaus.PDF
Comment
-
-
Originally posted by f1zzJa tarvitseeko rst saumat hapottaa ja mitä se hapotus pitää sisällään? eli millä aineella se tehdään ja miksi..
eli:
Hapottamaton sauma
Hapotetut saumatBMW F32 435d
Comment
-
-
Originally posted by PlutoKannattaa saumat hapottaa, koska muuten ne ruostuu ja sehän ei ole hienon näköistä. Jakun se kaikenlisäksi on niin helppoa, peittaushappoa saumoihin, antaa olla jonkun tunnin tai yli siinä ja sitten pesee pois vaikka karhunkielellä hinkaten.
eli:
Hapottamaton sauma
Hapotetut saumat
Comment
-
-
Originally posted by PlutoKannattaa saumat hapottaa, koska muuten ne ruostuu ja sehän ei ole hienon näköistä. Jakun se kaikenlisäksi on niin helppoa, peittaushappoa saumoihin, antaa olla jonkun tunnin tai yli siinä ja sitten pesee pois vaikka karhunkielellä hinkaten.
Ja teenkö ton jälkihehkun hapotuksen jälkeen tai kiillotuksen jälkeen vai onko se ihan sama koska pakosarja tosiaan lämpee jostain syystä muutenkin..
Javielä mistä tota ainetta olette ostanut ja mistä sitä saa parhaimpaan hintaan?
Comment
-
-
Se hehkutus on tarpeen ennen kuin oikoo laippoja (koska todennäköisesti niitä kuitenkin joudut oikomaan). Sitten kun se on hehkutettu, joudut kiillottamaan sen uudelleen, koska pinta saa hienon oranssin/violetin/sinisen värin hehkutuksessa. Hapotuksen jälkeen kiillotus onnistuu siinä missä muuallakin. Meijeriputkestako teet? Se on valmiiksi pinnaltaan sileää ja sisältä peitattua (ja parhaana ominaisuutena jyrkät mutkat).
Tietysti jos tekisit vain esittelyautoa, niin laippojakaan ei tarvitsisi oikoa, pääasia että kiiltää.. Ja ne putketkin voisivat olla muovia, kevyempi työnnellä autoa trailerille ja näyttelyyn. Näitäkin olen nähnyt, ikävä kyllä.---
Comment
-
Comment