Kesäkuussa voimaan tulleet kuluttajasuojalain säännökset toivat autokauppiaille entistä tarkemmat ohjeet tiedonannosta etä- ja kotimyyntitilanteissa.
Käytännössä laki on niin vahva, ettei ostajan tarvitse edes tarkistaa autoa ennakkoon, vaan hänen pitää voida luottaa liikkeen myyjän antamiin tietoihin.
Oma-aloitteisuutta voi kuitenkin suositella, koska sellaiseen seikkaan ei jälkikäteen voi vedota virheenä, joka vaikkapa silmämääräisesti olisi pitänyt tehdyssä tarkastuksessa havaita.
Autoliikkeissä myyjän on kerrottava ostajalle kaikki tiedot, joilla voi olla merkitystä ostopäätöksen tai auton arvoon.
Lähtökohta on, että kaupantekohetkellä myös kaikki maksuun erääntyneet viranomaismaksut on maksettu ja auto on kaikin puolin viranomaisten määräysten mukaisessa kunnossa, ellei myyjä ole muuta kertonut.
Myyjää sitoo kaikki kerrottu ja markkinoinnissa ilmoitettu ja myös se, mitä mahdollisesti on jäänyt kertomatta.
Myyjä vastaa jopa sellaisista seikoista, joita ei kaupanteon hetkellä välttämättä ollut tiedossa. Näin, jos auto on niiden perusteella huonommassa kunnossa kuin kuluttajalla on ollut ostaessaan perusteltua aihetta olettaa.
Nykyisin yhä useampi asiakas myös nauhoittaa sopimusneuvotteluja, koska monilla älypuhelimilla se käy kätevästi. Esimerkiksi jos kaikki sovitut takuuasiat eivät ole kirjautuneet paperille, ne voi tarkistaa nauhoituksesta.
Kuluttajalle on kerrottava
1. Jos auto on tuotu käytettynä maahan. Kaikki autoliikkeet eivät välttämättä ota vaihdossa tuontiautoja, koska niiden huoltohistoria voi olla vaikea selvittää eivätkä esimerkiksi kilometrilukemat pidä välttämättä paikkaansa.
2. Jos auto on ollut kolarissa ja siihen on tehty isoja korjauksia. Sitä ei tarvitse kertoa, missä korjaukset on tehty, myyjä ei niistä välttämättä edes tiedä. Pienestä kolarista ei myöskään tarvitse kertoa, jos korjaukset on tehty asianmukaisesti eivätkä ne alenna auton arvoa.
3. Jos auto on lunastettu ja se on tullut korjausten jälkeen uudelleen myyntiin. Lunastuksesta on kerrottava erikseen, vaikka se näkyisi myös papereista.
4. Auton aiempi käyttötarkoitus, jos auto on esimerkiksi aiemmin ollut taksina tai vuokrakäytössä.
5. Jos autosta puuttuu netissä mainittuja luvattuja varusteita.
6. Kaikesta muustakin poikkeuksellisesta, mitä kuluttaja ei itsestään selvästi huomaa.
Käytännössä laki on niin vahva, ettei ostajan tarvitse edes tarkistaa autoa ennakkoon, vaan hänen pitää voida luottaa liikkeen myyjän antamiin tietoihin.
Oma-aloitteisuutta voi kuitenkin suositella, koska sellaiseen seikkaan ei jälkikäteen voi vedota virheenä, joka vaikkapa silmämääräisesti olisi pitänyt tehdyssä tarkastuksessa havaita.
Autoliikkeissä myyjän on kerrottava ostajalle kaikki tiedot, joilla voi olla merkitystä ostopäätöksen tai auton arvoon.
Lähtökohta on, että kaupantekohetkellä myös kaikki maksuun erääntyneet viranomaismaksut on maksettu ja auto on kaikin puolin viranomaisten määräysten mukaisessa kunnossa, ellei myyjä ole muuta kertonut.
Myyjää sitoo kaikki kerrottu ja markkinoinnissa ilmoitettu ja myös se, mitä mahdollisesti on jäänyt kertomatta.
Myyjä vastaa jopa sellaisista seikoista, joita ei kaupanteon hetkellä välttämättä ollut tiedossa. Näin, jos auto on niiden perusteella huonommassa kunnossa kuin kuluttajalla on ollut ostaessaan perusteltua aihetta olettaa.
Nykyisin yhä useampi asiakas myös nauhoittaa sopimusneuvotteluja, koska monilla älypuhelimilla se käy kätevästi. Esimerkiksi jos kaikki sovitut takuuasiat eivät ole kirjautuneet paperille, ne voi tarkistaa nauhoituksesta.
Kuluttajalle on kerrottava
1. Jos auto on tuotu käytettynä maahan. Kaikki autoliikkeet eivät välttämättä ota vaihdossa tuontiautoja, koska niiden huoltohistoria voi olla vaikea selvittää eivätkä esimerkiksi kilometrilukemat pidä välttämättä paikkaansa.
2. Jos auto on ollut kolarissa ja siihen on tehty isoja korjauksia. Sitä ei tarvitse kertoa, missä korjaukset on tehty, myyjä ei niistä välttämättä edes tiedä. Pienestä kolarista ei myöskään tarvitse kertoa, jos korjaukset on tehty asianmukaisesti eivätkä ne alenna auton arvoa.
3. Jos auto on lunastettu ja se on tullut korjausten jälkeen uudelleen myyntiin. Lunastuksesta on kerrottava erikseen, vaikka se näkyisi myös papereista.
4. Auton aiempi käyttötarkoitus, jos auto on esimerkiksi aiemmin ollut taksina tai vuokrakäytössä.
5. Jos autosta puuttuu netissä mainittuja luvattuja varusteita.
6. Kaikesta muustakin poikkeuksellisesta, mitä kuluttaja ei itsestään selvästi huomaa.
Comment