Väitöskirja: Automerkkifoorumien verkkokeskustelut ovat lupaava markkinatiedon lähde"

[9313juha]

Automerkkifoorumien verkkokeskustelut ovat lupaava markkinatiedon lähde (Väitös: KTM Petteri Ojala 20.8.2018, markkinointi)

Tutkimus keskittyy kahteen MB-foorumiin, mutta tutkijalle olivat hyvin tuttuja myös BMW-puolen kotimaiset forumit. Kannattaa perehtyä edes selailemalla sisällysluettelo. Kirjan kansikuvasta on linkki itse väikkäriin:

http://www.utupub.fi/handle/10024/145786

[j-a]

Selailin sisällysluettelon, johtopäätökset ja yhteenvedon. Tuttujen proffien nimiä muutama, muilta osin en onnistunut oikein mitään mielenkiintoista tuosta saamaan irti. :think

Onneksi en itse alkanut taannoin väikkäriin aikaani haaskaamaan.

[9313juha]

Tuttujen proffien nimiä muutama,

Oletko opiskellut Turussa? Kurssikaverini oli kustos ja muutkin esipuheessa mainitut enemmän tai vähemmän tuttuja entisiä ooettajiani 90-luvulta. Merkittävintä tuossa työssä on aihe: esim BTCF -foorumi sisältää valtavan aineiston vaikka. markkinoinnin tai sosiologian tutkijoille aineistoa oikein tulkitsevalle.

[JaniLap]

Tutustuin väitöskirjan aineistoon ja menetelmiin. Tunnustan heti, etten ymmärrä paljoakaan markkinoinnista tutkimusalana, mutta lähinnä työssä käytettyjen menetelmien kautta aihetta pohtien minulle jäi vaikutelma, ettei tutkimuksen tulosten toistettavuus ole tarjottujen tietojen perusteella kovin helposti toistettavissa, vaan tulokset perustuvat pitkälti tutkijan omaan tulkintaan. Työssä on käytetty hermeneuttista tarkastelutapaa ja aineistoa pyritty luokittelemaan mielekkäällä tavalla, mutta kuvaus on valitettavan yleisluontoinen jotta sen perusteella syntyisi täsmällisempi kuva aineiston luokittelun perusteellisuudesta.

Aineistoon valitut keskustelut tehtiin tuotettujen kirjoitusten määrän perusteella, mutta jälleen poiminta on tapahtunut puhtaasti väitöskirjan tekijän oman valinnan pohjalta. Työstä jäi kokonaisuutena kuva, että väitöskirjan tekijä on saanut suhteellisen vapaasti päättää aiheen, näkökulman ja valita lähinnä itseään kiinnostavien autofoorumien (MB) aiheet. Analyysit ja tulkinnat ovat pitkälti väittelijän omaa tulkintaa.

Itseäni jäi häiritsemään erityisesti tavoiteltujen johtopäätösten osalta tulosten yleistettävyys, koska tässä työssä ei tehty vertailua muiden automerkkien keskustelufoorumien samanlaisuudesta tai eroista. Eroja ei välttämättä ole tarpeellistakaan löytää, vaan aineistoja yhdistelemällä olisi mahdollista löytää tutkimusaiheen kannalta yleistettävämpiä päätelmiä?

Entä milllaista käyttäjäkuntaa työhön valitut MB-keskustelufoorumit edustajat autonomistajien keskuudessa? Onko tilanne vastaavalla tavalla karkeasti yleistettävissä kuin esim. BMW-henkisten joukossa nk. pappafoorumin ja BTCF:n välillä, jossa ensin mainitun foorumin keskutelijoilla on useammin uusi, tehtaalta itse tilattu ja mieleisillään varusteilla ruksittu ajopeli alla, kun taas jälkimmäisen foorumin keskusteluihin osallistuvilla ajokit ovat selvästi useammin enemmän tai vähemmän käytettyjä ja korjaamista vaativia. Tämä kun väistämättä vaikuttaa ainakin jonkin verran keskustelujen aiheiden painottumiseen. Ja edelleen tutkimusaiheen (markkinointi) kannalta voisi ajatella että esim. pappafoorumin väki olisi BMW-omistajien kohdalla potentiaalisempaa kohderyhmää vaikkapa uusien autojen markkinointikampanjoiden toteuttamista ajatellen.

Lopuksi mitenkään väitöstyön aiheeseen liittymättä huomasin että väitöskirjan asiatarkastajat toimivat myös väitöstilaisuuden vastaväittäjinä?

Ja väitöskirjan ohjaajia on vain yksi henkilö ja hän toimii myös väitöstilaisuuden kustoksena?

Aika montaa väitöstä olen itse ollut seuraamassa, eikä vastaavaa tilannetta keskeisten henkilöiden positioiden kohdalla ole aiemmin tullut vastaan. Ja ne muutamat kerrat kun olen itse toiminut väitöskirjan toisena ohjaajana, ei olisi tullut mieleenkään toimia myös sen tarkastajana. Ilmeisen pienet piirit Turussa, kun näin voidaan menetellä ilman "akateemisen" uskottavuuden ja objektiivisuuden kyseenalaistumista?

[nullzwei]

Lopuksi mitenkään väitöstyön aiheeseen liittymättä huomasin että väitöskirjan asiatarkastajat toimivat myös väitöstilaisuuden vastaväittäjinä?

Ja väitöskirjan ohjaajia on vain yksi henkilö ja hän toimii myös väitöstilaisuuden kustoksena?

Aika montaa väitöstä olen itse ollut seuraamassa, eikä vastaavaa tilannetta keskeisten henkilöiden positioiden kohdalla ole aiemmin tullut vastaan. Ja ne muutamat kerrat kun olen itse toiminut väitöskirjan toisena ohjaajana, ei olisi tullut mieleenkään toimia myös sen tarkastajana. Ilmeisen pienet piirit Turussa, kun näin voidaan menetellä ilman "akateemisen" uskottavuuden ja objektiivisuuden kyseenalaistumista?

Yksinkertainen "selitys" asialle: Muualta Suomesta-kaan ei löydy aihepiirissä riittävän laadukasta osaamista Totuus sattuu, yritän ymmärtää, itseänikin. Toki uskallan väittää että tieteellisen tutkimuksen taso on kansallisesti ja kansainvälisestikin romahtanut, kaikenmoista paskaa suolletaan luettavaksi eikä "tuloksilla", luonnollisesti subjektiivisesti arvioiden ole oikeastaan mitään muuta tekemistä tieteen kanssa kuin ulkokultaiset raamit. Mutta. Tutkimuksen sisältö vastasi odotuksia kyllä.

Onkohan aihepiirissä aiemmin toteutettu vastaavia töitä? Erilaisten merkkisidonnaisten keskustelupalstojen kulta-ajat taisivat tosin jo mennä, kaikenmoiset twitterit, instagramit, whatsappit sekä muu snapchatsälä on kyllästyttänyt somemarkkinan niin, että tulee helposti ähky, turhautuminen sekä lopulta jopa omaehtoinen somebanni. Jes!

Mitä taas tulee pohdintaan pappa- ja muista kerhoista niin olisiko kuviteltavissa tai miellettävissä johtopäätös että liian läheinen konteksti päämieheen saattaa jopa sopimusteknisistä syistä (en tiedä, arvelen) rajoittaa kaikinpuolista ajatuksen virtaa ja samalla virkamiesmäistää monipuolisemman foorumilla ja sen ympäristössä vellovan tiedonvaihdon, ajatusriiheilyn sekä muun keskustelun, kuten varsin luonnollisen älämölän, joka on yksi tapa vapautua (incoqnito) mutta myös yhdistää eri tavoin mutta samasta kohteesta kiinnostuneita persoonia, lähtöisin toisistaan poikkeavista yhteiskunnallisista "piireistä" sekä intresseistä?

Pappaklubin aktiviteetit kun ovat tunnetusti yhtä riehakkaita kuin on keskustelu klubin foorumillakin...

[j-a]

Oletko opiskellut Turussa? Kurssikaverini oli kustos ja muutkin esipuheessa mainitut enemmän tai vähemmän tuttuja entisiä ooettajiani 90-luvulta. Merkittävintä tuossa työssä on aihe: esim BTCF -foorumi sisältää valtavan aineiston vaikka. markkinoinnin tai sosiologian tutkijoille aineistoa oikein tulkitsevalle.

Oulussa, eräs noista nimistä vaikutti tuolloin täällä, ja vuosituhannen taitteessa kattojärjestön kansallisissa kuvioissa tuli tutustuttua porukkaan muualtakin.

Samaa mieltä olen tuosta merkittävimmästä sisällöstä; Aihe ehdottomasti on mielenkiintoinen, ja varmasti aineistosta olisi löydettävissä vaikka mitä, mutta sanoisin että tällaisten nettikeskusteluiden muuttaminen pelkästään ihmisvoimin yhden elämän aikana kvalitatiiviseksi tai kvantitatiiviseksi tutkimusaineistoksi jota oikeasti voisi hyödyntää ja josta jotain johtopäätöksiä voisi vetää, on vähintäänkin helvetin vaikeaa ellei mahdotonta. Itse en lähtisi edes yrittämään ilman jotakin deep learning tms AI-algoritmiä, enkä suoraan sanoen ole niihinkään niin paneutunut että osaisin sanoa saisiko sellaisenkaan avulla lähivuosikymmeninä mitään hyödyllistä irti.

Mutta semmievaansanon että jos vaikka jollakulla ihmiselläkin olisi loputtomasti aikaa, niin melko tarkan profiilin meistä kenestä tahansa yli tuhat viestiä postanneesta pystyy ihan viestien sisällön perusteella laatimaan. Näin ollen voidaan edelläolevasta johtaa että myös verrattain luotettavia demografisia ryhmittelyitä koko foorumin aineistosta voitaisiin ainakin teoriassa toteuttaa. Ja tästä taas voidaan ajatella että tiettyjen demografisten ryhmien kuluttajakäyttäytymistä ja siihen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä voidaan ennen pitkää profiloida myös, ja vieläpä automaattisesti ja reaaliajassa.

[JaniLap]

Yksinkertainen "selitys" asialle: Muualta Suomesta-kaan ei löydy aihepiirissä riittävän laadukasta osaamista Totuus sattuu, yritän ymmärtää, itseänikin. Toki uskallan väittää että tieteellisen tutkimuksen taso on kansallisesti ja kansainvälisestikin romahtanut, kaikenmoista paskaa suolletaan luettavaksi eikä "tuloksilla", luonnollisesti subjektiivisesti arvioiden ole oikeastaan mitään muuta tekemistä tieteen kanssa kuin ulkokultaiset raamit. Mutta. Tutkimuksen sisältö vastasi odotuksia kyllä.

Mitenkään sen kummemmin tiedepoliittista diskurssia tähän sotkematta mainitsen, että tieteen ja yliopiston laatu on sitä, mitä nk. akateeminen tiedeyhteisö pitää itse laadukkaana. Tämä ei ole kehämääritelmä, vaan toteamus siitä, että ei ole mitään tahoa tiedeyhteisön ulkopuolella, joka voi säätää tai määrätä tieteellisen laadun kriteereistä.

Suomessa vuonna 2010 toteutetun yliopistouudistuksen perimmäisenä tarkoituksena oli tutkimuksen ja opetuksen laadun kohottaminen. Huoli maamme tieteen tason lievästä notkahduksesta tuli esiin myös Suomen Akatemian viime vuonna toteuttamassa arvioinnissa, jossa aineistona olivat kansainväliset vertailutiedot julkaisujen määristä ja viittauksista.

Monografioissa (jota kyseinen väitöskirjaksi tarkoitettu opinnäyte edustaa) on eräällä tavalla sisäinen valuvika nykyistä laadunarviointia ajatellen, koska työtä ei tavallisesti altisteta laajemman tiedeyhteisön arvioinnille missän vaiheessa ennen lopullista hyväksymistä. Oma pulmansa on myös suomenkielellä julkaiseminen, koska se vähentää lukijamäärää ja aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita entisestään.

Haasteena onkin eri tieteenalojen julkaisukäytäntöjen vaihtelevuus ja julkaisukieli. Esimerkiksi kansalliset ja kansainväliset foorumit vaihtelevat suuresti, ja joillakin aloilla kansallisia julkaisuja voi olla vain muutama prosentti, toisilla taas jopa 80 %. Luonnontieteiden ja lääketieteen aloilla tärkeimmät tulokset julkaistaan tieteellisissä aikakausilehdissä eli journaaleissa, kun taas vaikkapa tietojenkäsittelytieteessä ja tekniikassa tieteelliset kongressiniteet ja kokoomateokset ovat tärkeämmässä asemassa.

Mitä taas tulee pohdintaan pappa- ja muista kerhoista niin olisiko kuviteltavissa tai miellettävissä johtopäätös että liian läheinen konteksti päämieheen saattaa jopa sopimusteknisistä syistä (en tiedä, arvelen) rajoittaa kaikinpuolista ajatuksen virtaa ja samalla virkamiesmäistää monipuolisemman foorumilla ja sen ympäristössä vellovan tiedonvaihdon, ajatusriiheilyn sekä muun keskustelun, kuten varsin luonnollisen älämölän, joka on yksi tapa vapautua (incoqnito) mutta myös yhdistää eri tavoin mutta samasta kohteesta kiinnostuneita persoonia, lähtöisin toisistaan poikkeavista yhteiskunnallisista "piireistä" sekä intresseistä?

Tulkintasi on looginen, ja ainakin itse arvostan foorumimme keskusteluiden monimuotoisuuden lisäksi niiden vapaamuotoisuutta rönsyineen ja itseilmaisuun liittyvine karkeuksineen. Huvia ja hyötyä sopivassa suhteessa.

[Laku]

Lopuksi mitenkään väitöstyön aiheeseen liittymättä huomasin että väitöskirjan asiatarkastajat toimivat myös väitöstilaisuuden vastaväittäjinä?

Ja väitöskirjan ohjaajia on vain yksi henkilö ja hän toimii myös väitöstilaisuuden kustoksena?

Ilmeisen pienet piirit Turussa, kun näin voidaan menetellä ilman "akateemisen" uskottavuuden ja objektiivisuuden kyseenalaistumista?

Ihmettelen tätä kyllä suuresti. "Turun tauti"?