Miks rakastuin Bimmereihin?

[tsbmw]

Kokemuksia ja muistoja, "Miksi maksaa laadusta joka ei näy?"
Kuvia tai videoita kanssa vaikka linkkeinä!

Vertailuna mulla ajossa Fordeja, Citikka, Volkkareita, Volvoja.
Ainoa yhtä kiva on MgbGtV8, muttei sovi perheautoksi ympäri vuoden, niin ja "Kupla" oli mukava hiekkateillä.

Koukkuun jäin kerralla apparinpaikalla Keimolassa E120 kyydissä kostealla radalla Kleberit alla.
Alku varikolta ei kummemmin eikä pääsuora, mutta 180 oikealle pääsuoran päässä repien kuin kiskoilla.
Ja aika kiva isomoottorinen 3-sarjalainenkin oli Ringillä, vaikka vaan kyydissä.

Bimmerin tuntuma on nytkin sama: tiukka runko, tunnen reaktiot, menee minne käsken ja heti,
"Kuin hanska kädessä!", näin vielä mun E28, 22v. - koko mallisarja läpi.

[cba]

Rakastumisesta en niin tiedä, mutta merkki näköjään vaihtui bemariin aikalailla pysyväisluonteisesti :think

Olin hävittämässä silloista V40 t4 Volvoa suoralla myynnillä, tarkoitus oli ostaa sitten v70 tilalle. No yksi ostajaehdokas tarjosi vaihdossa -89 e34 520i:ä. Päätin tehdä kaupat, olipahan joku millä ajaa ennen kuin seiskakymppinen löytyisi.
Mutta niinhän siinä kävi että kutosen pörinä vei mennessään, pikkuviat korjattuani bemariin jäi vain yksi vika: manuaaliloota. Asia on sittemmin korjaantunut, 5 perättäistä käyttöautoa ollut nyt bemareita

[Henkka21]

En tiiä rakastumisesta mutta laadukas, viaton (jos huoltaa hyvin), takaveto ja 3-sarja osuu omaan käteen kooltaan juuri passelisti. Ja hyvän näkösiä, 6syl on se mihin ihastuu ja sit rakastuu.

[jones69]

Jaa, tämäpä mielenkiintoista...
Itselläni oli autot ennen bemareita lähinnä opeleita. Vanhempia ja takavetoisia, oikeastaan vihasin bemareita ja bemaristeja. Monzani oli menossa talviseisontaan ja talvipommia olin vailla. Kaverini ilmoitti että olisinko kiinnostunut kun jostain liikkeestä sai 3kpl -90 e30 316i:tä 900€... Kysyin että mitäpä minä kolmella mutta siihen hän sanoi että kahdelle olisi halukkaat, mutta tarvitsivat yhden ostajan vielä että saisivat kaikki 3 ostettua kimppahintaan!
Annoin rahat kaverilleni ja ostin ns. sian säkissä! viikon päästä mentiin autoja liikkeestä ostamaan ja mulle vaan ilmoitettiin että tuo musta olisi mun. Auto oli aikalailla hyvässä ryhdissä ja täysin alkuperäisessä kunnossa pullonkorkkivanteita myöden. Neliovisuuden takia minä sain tämän muita paremmassa kunnossa olevan, joka ei minua paljoa haitannut. Leima oli loppu kuten myös nokka, vaikka autolla olikin ajettu vasta 230tkm. Autolla oli ollut vain 2 omistajaa ennen minua! Nokka-akselin ja nostajien vaihdettua ajelin leimalle mistä leima saatiin kehujen kera! Sitten autolle oli vuorossa myllytys ja jokapaikan puunaus! Johan kiilsi, ja nyt kehtasi ajella! No pakkohan se oli myöntää ettei tälläinen pikku neloskoneinen laiska 316i oikein lämmittänyt, olihan monzassa sentään 3 litranen 6-kone, peltisarjalla ja putkistolla .
Ajattelin että jospa sitä laittaisi ihan huumorimielessä auton myyntiin nettiautoon hinnalla 2500€. Kahden viikon päästä tuli autoa ostamaan isi ja poika, maksoivat autosta 2300€ ja lähtivät pois ... Nyt oli 2300€ kädessä, seisoin ulkona lumisateessa ja mietin että prkl! Miten tässä nyt näin pääsi käymään! Ulkona n.10´C pakkasta ja lunta reippaasti maassa, eikä mulla ollu enään edes kulkuneuvoa millä päästä töihin :think ... Nettiauto taas auki ja miettimään et mitäs sitä nyt talviautoksi katsoisi! Etusivulla oli vihreä(hyi, iljettävä väri), mutta siistin näköinen e34 520i 17" M5 vanteilla! Availin linkin ja auto oli tampereella, hintana 2000€ autossa oli jopa lukkoperä!
Ei muuta kun puhelin käteen ja soittelemaan, samaisena iltana löysin itseni tampereelta ajelemassa 520i:llä kotia päin ihmetellen että mikä hitto se tämä on! Oli nimittäin niin tasainen ja hiljainen kyyti, se oli jo rakkautta koeajolla!
Tästä on siis jo aika monta vuotta aikaa, tämän jälkeen ei ole enään ollut kun yksi opeli ja tämäkin vain hetken aikaa kun päädyin mielummin ajamaan vanhalla bemarilla kun lähes uudella opelilla, olihan se kyyti nyt niin mukavaa!
Tämän jälkeen on bemareita ollut seuraavanlaisesti, on tosin autoja muitakin merkkejä välissä käynyt muttei kuitenkaan mitään pysyvämpää...

1 x e23

5 x e28

4 x e30

5 x e34

2 x e32

2 x e36 (tämä muuttuu ehkä ensi viikolla 3:een)

1 x e38

4 x e39

1 x e61

Eikä nämä tähän tule loppumaan

[Micce///M]

Niin no, en mä ainakaan varsinaisesti rakastu mihinkään merkkiin tai malliin. PL E30M3.

Mutta ensimmäisen bemarin hankinnan syy oli oikeastaan se, että hinta/laatusuhde on kohdallaan. Eli lähinnä järkevä varustetaso, ajettavuus ja laatuvaikutelma yhdistettynä oikealla vetotavalla. Jos puhutaan n.5t€ e34:sta, mikä on kunnoltaan, varusteiltaan ja ajettavuudeltaan uskomattoman hyvä hintaluokassaan niin näillä kriteereillä on melko vaikea löytää vastaavaa. Tosin tänäpäivänä ei välttämättä niin vaikeaa enään, mutta kun puhutaan aikakaudesta milloin teinicoupeista pyydettiin luokkaa 10t€.


Bemari ei mielestäni millään tavalla ole merkkinä yli muiden, tai jos joku niin uskottelee itselleen niin ehkä voidaan puhua jo merkkirakkaudesta ja onko se enään kuinka tervettä.

Mutta taas bemarilla on hyvinkin monta erikoisempaa mallia, joihin voi hyvinkin rakastua pysyvästi. Mutta omalla kohdallani ne on melkeimpä -80 ja -90 luvuilta.

[|auri]

Ensi autoa olin kattelemassa ja marraskuussa kun kortin saisin niin takavetolintta piti saada. Budjettiin sopivat Mersut olivat aivan saatanan rumia, Volvot ei oikein sytyttänyt joten katseet käänty Bemariin (E30/E34/E36). No juuri ennen inssiä kävikin niin, että faijan duunikaveri vaihtoi firmaa ja sai uudesta firmasta työsuhdeauton. E46 328 jäi hänelle ylimääräseksi ja sehän saatiin sitten hyvään hintaan pois.

E46 tykkäsin ihan helvetisti, mutta prätkäkuume vei keväällä voiton niin se lähti uudelle omistajalle. Prätkän rinnalle rupesin sitten kattelemaan halpaa käyttistä ja taas Nettiauto selailun päätteeksi oli joku Bemarinpaska näytöllä kun ei muut kiinnostanut. T3 laittoi sitten juuri sopivasti Bavarian myyntiin ja sehän oli pakko hakea pois. Pärrästä laukes Juhannuksena vaihdeloota ja osia odoteltiin koko loppu kesä Italiasta niin "joutui" Bavarialla ajella lähes koko kesän. No nyt on Mitsubishi alla, mistä omalla tapaa tykkään, mutta kyllä ikävä on Bemareiden hiljaisuutta, tasaisuutta ja sisustan laatua. Mitsu on hyvä niin kauan kun pitää kaasun pohjassa, muuten aivan paska.

[MikeDry]

Itse tyykkään E30 ulkomuodoista, suht. yksinkertainen, helppo huoltaa, suht. halvat varaosat/saatavuus, ajaminen suhteelisen hyvä tuntuista jne......

[veku]

No ajelin about 12 vuotta kortin saamisesta opeleilla(3x gsi kadettia,2000 16v 4x4 vectra,ja viimeinen dti farkku vectra).
Farmari piti ottaa tässä vaiheessa elämää köyttöön kun on koiria ja perhettä rupesi tulemaan..
No viimeisen painos oli jotenkin maanantai ,3 -vuoden ikäinen diesel vectra jolla oli 100 tkm ajettu ostohetkellä..rupesi oikeastaan tympäseen sen viat,ruostuminen ja se että se ei tarjonnut mitään sportti fiilistä mitä aiemmat opelit tarjos..
Laitoin tehoboxin tuohon jotta ois edes vähän liikkunut mutta ei muista että 127 hp siinä oli ja vääntöä joku vajaa 300 nm..

No silloinen työkaveri sanoi että hänen veljen autolliikkessä olisi auto minulle.
No autohan oli E39 530 da farkku vm 99 aj 220 tkm ,auto oli päivän kokeilla ja päätös oli selvä se jäi taloon ja opel meni vaihdossa .
Tässä on ollut nyt sen jälkeen kymmenen erilaista bmw:tä (E34 525 x2,E36 318,E36 325,E39 528,E39 530DAT,E46 328,E61 530DA ja nyt E61 535D ja E39 M5)

Opelin jälkeen ykkösauto ollut aina bmw ja todennäköisesti tulee olemaankin.
Kävinkin femmaa tänään käyttämässä talvisäilössä ja ah olipas se vaan mukavan kuuloinen että ois kuunnelut pitempään mutta perhe meinas että riittää jo...
Tämä M5 piti nyt viimemmäksi saada vaikka alunperin oli avo mielessä kesäpeliksi, mutta perhe on mahduttava kyytiin kesälläkin joten tämä oli valinta eikä kaduta

[BeamR]

Ei näihin rakastua kannata, malmikasoihin. Ja kyllä välillä pukkaa melkoista vihaakin näitä Baijerin mosseja kohtaan. Nyt vaan on käynyt niin, että näitä kun on tullut oltua jo useampi putkeen ja "jonnin verran" seuraillut aihetta niin on turvallisempi tunne mennä ostamaan beemeri kuin joku muu merkki: sitä osaa ainakin KUVITELLA ne potentiaaliset heikot kohdat. Lisäksi osaa suurin piirtein suodattaa myyjien myyntipuheista bullshitit pois (kuten esim yhden liikkeen väitteet että E61 pikkunavi olisikin muka professional, ja että viereinen perusfarkku olisi ollut individual).

Viitisen vuotta tullut näillä sahattua, lähtien siittä kun 2006 piti hankkia työsuhdeauto, ja silloin paras tarjous oli E90:stä. Sen jälkeen sitten alkoi vanha E30 cabrio -kuume vaivaamaan. Ja sen jälkeen onkin sitten ollut pelkkää alamäkeä.

[bmw323it]

Pienena poikana olimme usein kesaa viettamassa mummolassa Kontiolahden Romppalan kylassa. Eraan kerran muistan istuneeni lastauslaiturilla jaateloa syomassa ja isani oli tekemassa sisalla kaupassa muita ostoksia, kun ohi ajoi kiiltava punainen 02, josta pakoputki oli vedetty sivusta ulos. Hirmuinen porina, ja ensimmainen BMW Wow -tunne.

Melkein kymmenen vuotta myohemmin seurasin TV:sta sarjaa nimelta Kovaa pelia Bostinissa, jossa seikkaili paahenkilon rinnalla tummaihoinen atleetti nimelta Hawk. Tama Hawk ajoi valkoisella 635:lla, joka jo tuolloin oli mielestani jumalaisen kaunis auto. Toinen BMW Wow!

Aikanaan ajokortin hankinnan aika lahestyi ja auton piti saada. Kaverin naapurissa oli myytavana kerman varinen 6-cyl e21 320, jota kuolasin pitkaan. Kilometreja vaan oli paljon, ja oljyakin se kulutti, joten paadyin ostamaan saastoillani viitisen vuotta vanhan Cherryn. Hyvin sekin kuljetti, mutta BMW jai viela kaivelemaan. Katselin autokuvastoja ja hinnastoja, seka tietysti luin TM:n artikkeleja, ja tuolloin unelmieni kohteeksi muodostui e34 M5, joka noihin aikoihin oli nopein neliovinen ja nopein markkinoilla oleva BMW. Lahes miljoonan markan hintaisena se luonnollisesti oli taysin mahdoton hankittava lukiolaiselle, ja taisi olla harvan herkkua Suomessa keskella pahinta lamaa kenellekaan toissa kayvallekaan. Tuolloin kuitenkin jai mieleen, etta tuollaisen viela joskus omistan...

Monenlaista autoa tuli sitten ajettua kunnes '95 tulin ostaneeksi kaksiovisen zinnoberrot e30 316:n. Olin myyty. Yksilo oli nahnyt maailmaa ja kovaa ajoa, mutta siita huolimatta hiljaisuus, ajo-ominaisuudet ja ajamisen herkkyys tekivat vaikutuksen. Sen jalkeen perheessa onkin aina vahintaan yksi BMW. Sekin e34 M5 tuli omistettua jonkin aikaa kunnes ulkomaille muuton vuoksi tulin myyneeksi sen pois.

BMW:n rinnalla meilla on ollut aina myos muun merkkisia autoja. Vaimo naureskelee BMW-hossotykselleni, mutta jostain syysta bemari paatyy aina hanen kayttoonsa

Viela haaveilen E30 M3:sta, E31:sta ja tietysti E24:sta ...

[zeneg]

Tällä hetkellä en kyllä tunne minkäänlaista rakkautta, vaan pelkkää vihaa näitä saatanan keksintöjä kohtaan. Katsotaan mille tuntuu kun saadaan auto korjaamolta. Ja pidän itseäni kummiskin kevyenä merkkifanaatikkona.

[EGoman]

kyyti e30 m3 takapenkillä 8 vuotta sitten riitti meikäläiselle.

[Eetu]

Olinkohan alle 5 vuotias, kun pääsin isäni jo edesmenneen enon E30:in kyytiin. Se oli menoa sen jälkeen, eikä muita merkkejä ole edes mietitty.

[Dj Niksperi]

Taksissa isäukolla oli 14 M-Btä ennen BMWn tuloa taloon. Itsellä ei ollut korttia kun ensimmäinen BMW tuli taloon. Kun alkoi kortin saaminen lähestymään niin aloin sitten autoa katsomaan ja yllätys yllätys BMWtä. Kaipa tämä on siis ukolta perittyä hulluuttä ja loppua ei oikein ole näkyvissä Ensiksi tuli E36 325i ja sen jälkeen E30 Cabrio. 2009 tuli sitten hommattua E3 museoprojektiksi. Kävi välissä yksi E30 318i mutta se lähti kiertoon aikas nopeasti. Nyt perheessä BMWtä ihan riittävästi, itsellä 3kpl pikkuveljellä E46 ja faijalla F10.

Kylähullun maine on saavutettu

[ruupanen]

Takaveto + kaikki kaveritkin ajaa näillä miinoilla.