Tuntuu olevan monella bemaristillakin pahasti hakusessa nuo väistämissäännöt, mikä ei toisaalta ole ihme kun lehdissäkin ja monissa ohjeissa ne ilmaistaan usein erittäin harhaanjohtavasti. Joten tarjoan ne tässä selkeästi:
1) Kevyen liikenteen väylän yli kääntyvä auto väistää aina ja molemmista suunnista tulevia kevyen liikenteen väylän kulkijoita. Ja väistäminenhän tarkoittaa sitä, ettei väistettävän tarvitse edes hidastaa omalla reitillään.
2) 95% risteyksistä autoilija risteykseen tullessaan väistää molemmista suunnista tulevia kevyen liikenteen väylän kulkijoita. Nimittäin melkein aina kevyen liikenteen väylät ovat a) taajama-alueella ja risteyksissä on kolmiot ja b) kulkevat päätien suuntaisesti. Näin ollen noin 95% tapauksista, joissa tulet tietä klv:n yli, on käytännössä kolmio autoilla ennen pyörätietä ja autoilijan tulee väistää. Riippumatta siitä onko kolmion alla pyöräilijöistä varoittava lisäkilpi vai ei. Ja tosiaan sitä auton nokkaa ei pitäisi ajaa siihen pyörätien päälle, kyllä sieltä kauempaakin näkee. Vai miltä tuntuisi jos pyöräilijät ajaisivat tietä ylittäessään toisen kaistan päälle odottelemaan toisen kaistan liikennettä? Tai sitten jos klv ei ole ihan tien reunassa niin klv ylityksen jälkeen ajetaan tarpeeksi pitkälle tien reunaan "odotuspaikalle", ettei auton perä jää klv päälle.
3) Muissa tapauksissa pyöräilijä väistää myös oikealta tulevaa autoa. Tämä juuri aiheuttaa nämä sekaannukset, koska tämä sääntö on usein mainittu ekana ja unohdettu kokonaan puhua kolmioista. Kuitenkin 95% tapauksista menee kohtaan 2. On todella vähän risteyksiä, joissa klv menee tien yli ilman, että autoilijoilla on kolmio.
Usein kuulee myös autoilijoilta kommenttia, että pyörää pitäisi taluttaa suojatiellä. Tämäkin harhaluulo tulee mediasta. Totta on, että suojatiellä pyörää pitää taluttaa, mutta käytännössä aina noissa paikoissa, missä pyörällä saa ajaa molemmin puolin risteävää tietä, on suojatien lisäksi pyörätien jatke joka tarkoittaa sitä, että pyöräilijät saavat ajaa yli. Pyörätien jatke ei välttämättä näy mitenkään. Joskus se näkyy suojatien katumaalauksessa.
1) Kevyen liikenteen väylän yli kääntyvä auto väistää aina ja molemmista suunnista tulevia kevyen liikenteen väylän kulkijoita. Ja väistäminenhän tarkoittaa sitä, ettei väistettävän tarvitse edes hidastaa omalla reitillään.
2) 95% risteyksistä autoilija risteykseen tullessaan väistää molemmista suunnista tulevia kevyen liikenteen väylän kulkijoita. Nimittäin melkein aina kevyen liikenteen väylät ovat a) taajama-alueella ja risteyksissä on kolmiot ja b) kulkevat päätien suuntaisesti. Näin ollen noin 95% tapauksista, joissa tulet tietä klv:n yli, on käytännössä kolmio autoilla ennen pyörätietä ja autoilijan tulee väistää. Riippumatta siitä onko kolmion alla pyöräilijöistä varoittava lisäkilpi vai ei. Ja tosiaan sitä auton nokkaa ei pitäisi ajaa siihen pyörätien päälle, kyllä sieltä kauempaakin näkee. Vai miltä tuntuisi jos pyöräilijät ajaisivat tietä ylittäessään toisen kaistan päälle odottelemaan toisen kaistan liikennettä? Tai sitten jos klv ei ole ihan tien reunassa niin klv ylityksen jälkeen ajetaan tarpeeksi pitkälle tien reunaan "odotuspaikalle", ettei auton perä jää klv päälle.
3) Muissa tapauksissa pyöräilijä väistää myös oikealta tulevaa autoa. Tämä juuri aiheuttaa nämä sekaannukset, koska tämä sääntö on usein mainittu ekana ja unohdettu kokonaan puhua kolmioista. Kuitenkin 95% tapauksista menee kohtaan 2. On todella vähän risteyksiä, joissa klv menee tien yli ilman, että autoilijoilla on kolmio.
Usein kuulee myös autoilijoilta kommenttia, että pyörää pitäisi taluttaa suojatiellä. Tämäkin harhaluulo tulee mediasta. Totta on, että suojatiellä pyörää pitää taluttaa, mutta käytännössä aina noissa paikoissa, missä pyörällä saa ajaa molemmin puolin risteävää tietä, on suojatien lisäksi pyörätien jatke joka tarkoittaa sitä, että pyöräilijät saavat ajaa yli. Pyörätien jatke ei välttämättä näy mitenkään. Joskus se näkyy suojatien katumaalauksessa.
Comment