E39 talvirengaskoko, mahtuuko pyörimään? 225/50-17

[Okkim328touring]

samaa mieltä

Tuntuuko muista kuin minusta siltä että osalla E39 omistajista on vaikeuksia ostaa autoonsa oikean kokoisia renkaita?!
Eikös siellä rekisteriotteessa lue selkeällä suomen kielellä mitä kokoja pitää käyttää tai mitä kokoa pitää käyttää vertailukohtana renkaan leveyttä/vanteen halkaisijaa muutettaessa.

On vaikeeta, on vaikeeta...

Kyllä, itse kans ostin 235/45R17 Nokia Hakkapeliitta 5 tohon meidän E39:iin. Ei tartte ihmetellä onko oikean kokoinen ja mahtuuko pyörimään, kun on alkuperäinen koko. Helppoa ja hauskaa...

[Hemi]

Kyllä, itse kans ostin 235/45R17 Nokia Hakkapeliitta 5 tohon meidän E39:iin. Ei tartte ihmetellä onko oikean kokoinen ja mahtuuko pyörimään, kun on alkuperäinen koko. Helppoa ja hauskaa...

Nimenomaan näin. On se kumma juttu kun ihmiset osaa ostaa fillariinsa kyllä oikean kokoiset renkaat, mutta autonsa alle se on jostain syystä lähes ylitsepääsemättömän vaikeata. Toki niiden ominaisuudet osataan kyllä rankata mennen tullen ihan "perstuntumalta" ja lukemalla renkaan valmistajakonsernin nimi sen kyljestä, mutta sen oikean koon valinta on jo täysin ylivoimaista? Jokainen nykyauto on kuitenkin suunniteltu varsin tarkoin tietylle vierintäkehälle/välityssuhteelle/momenteille ja tämän muuttaminen aina ja 100% varmuudella on eriparia tuon kaiken elektroniikan oletusarvojen kanssa. Tiedän tapauksia(olen ajanut/korjannut) että 3/99-uudemmat Stepilliset ovat esim.hieman yli tai alikokoisin rengastuksin lopettaneet laatikon lukitsemisen tai muuttaneet laatikon vaihtologiikkaa "säästömoodille" josta omistaja ei ole ollut lainkaan tietoinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kun 100kmh nopeudessa kierrokset pitäisivät olla 1750-1850rpm, on ne oikeasti olleet 2100rpm.
Kummallakin kerralla kun minun eteeni tällainen alikoko/lukitusongelma tuli,
tuli se koeajolla ihan muun asian yhteydessä. Eli kummatkin omistajat olivat täysin tietämättömiä tämän ongelman olemassaolosta kun laatikon toiminta muuten oli loogista. Kummassakin näissä tapauksessa ongelma ratkesi heittämällä alle oikea/speksattu 235/45-17"" vierintäkehän rengastus.
Eli ongelmahan tässä on se että Pentti Perusautoilija ei välttämättä huomaa tai edes tiedä(jos auto on väärällä rengastuksella ollut alusta asti), että kaikki toiminnallinen elektroniikka/ohjausjärjestelmät eivät toimi niin kuin niiden on suunniteltu toimivan väärästä välityssuhteesta johtuen.
Eli abs jarrut toimii "kulmikkaammin" tai viiveellä, ajonhallinta ei reagoi riittävän nopeasti tai se toimii liian herkästi, laatikon vaihtokohdat ovat liian pitkät tai epäloogiset tai tuo lukitus("6:s vaihde") putoaa täysin pois pelistä tai Vanoksien sekä imusarjan kanaviston elektroninen ohjaus ei toimi esim.laatikon vaihtokohtien kanssa niin kuin pitäisi josta seuraa mm.tehotuntuman vaihtelua, alaväännön "puutumista" ja yleensäkkin epälogiikkaa koko baletin harmoniassa.
Näitä aika harva "pentti Perusautoilija" kuitenkaan havaitsee niin että ne rekisteröityy välttämättä vioiksi, vaan kun kaikkeen tottuu, luetaan käytös ominaisuudeksi jos=kun vertailukohtia ei terveellä tavalla toimiviin järjestelmiin ei ole. Myönnän että itsekkään en välttämättä huomaa mitään ongelmia kaikissa koeajamissani väärän vierintäkehän rengastuksen nykyautoissa, koska näistäkin jokainen tuntuu olevan yksilö. Eli johonkin jokin tuntuu vaikuttavan paljon herkemmin kuin johonkin toiseen. Eli jokin autoyksilö alkaa tuomaan esiin epäloogisuuksia jo kun oikeankin vierintäkehän renkaan kulutuspinta lähestyy loppuaan, kun taas jokin yksilö toimii täysin loogisesti(tai ainakin kaiken havaintokyvyn ulkopuolella), vielä selkeästi väärälläkin vierintäkehällä. Tässä varmasti vaikuttaa myös renkaiden vierintävastus ja sen muuttuminen, joten yhteisvaikutuksesta ainakin jossain määrin on varmasti kyse. Pointti on kuitenkin siinä, että valitsemalla ne OIKEAN vierintäkehän renkaat, homma on kuitenkin ongelmien suhteen minimoitu, myös ääritilanteissa joissa kuitenkin aika harvoin saa autoaan testattua.
Eli taas kerran tuijotellaan tietyn lehden tiettyä testivoittajan valmistajan nimeä ja unohdetaan täydellisesti kaikki muut vääristä valinnoista syntyvät mahdolliset seuraukset.
Käytännössähän on niin että 90% kaikista valmistetuista renkaissa on käytössä neljä eri vierintäkehää. e46:n kohdalla oikea vierintäkehä lähtee "kakkoskoosta", eli 195/65-15":sta ja e39:n kohdalla "kolmoskoosta" eli 205/65-15":sta. Tämä vierintäkehä ei muutu miksikään vaikka vanteen halkaisijaa kasvatetaan 20":n vannekehään asti. Eli molemmissa tuossa 20" vanteen päällä olevan renkaan vierintäkehä= halkaisija on tismalleen sama kuin noissa speksivierintäkehän antavissa 15":ssa vannekokoisissakin.
Oikean valinnan tekeminen on siis TODELLA helppoa ja hauskaa....varsinkin kun osaa kysyä ja mikä tärkeintä....myös kuunnella.

[himonussija]

Sen ymmärrän että vääränkokoinen rengastus muuttaa mittarivirhettä ja samalla auton todellinen nopeus muuttuu verrattuna siihen nopeuteen minkä ajonhallintajärjestelmä kuvittelee vallitsevan. Tästä voi periaatteessa seurata ajonhallinnan puutteellinen toiminta kun ajonhallinta kuvittelee esim. oikaisevan luisua 100 km/h nopeudessa, vaikka todellinen nopeus onkin 85 km/h.

Mutta sitä minä en ymmärrä, että miten vaihteisto tuosta sekoaisi normaalissa ajossa jos etu-ja taka-akselilla on kuitenkin samankokoiset pyörät ja akselit pyörivät samaa vauhtia? Ja eikös ABS-järjestelmäkin tarkkaile vain että lukkiutuuko pyörät?

[exautisti]

Nimenomaan näin. On se kumma juttu kun ihmiset osaa ostaa fillariinsa kyllä oikean kokoiset renkaat, mutta autonsa alle se on jostain syystä lähes ylitsepääsemättömän vaikeata. Toki niiden ominaisuudet osataan kyllä rankata mennen tullen ihan "perstuntumalta" ja lukemalla renkaan valmistajakonsernin nimi sen kyljestä, mutta sen oikean koon valinta on jo täysin ylivoimaista? Jokainen nykyauto on kuitenkin suunniteltu varsin tarkoin tietylle vierintäkehälle/välityssuhteelle/momenteille ja tämän muuttaminen aina ja 100% varmuudella on eriparia tuon kaiken elektroniikan oletusarvojen kanssa. Tiedän tapauksia(olen ajanut/korjannut) että 3/99-uudemmat Stepilliset ovat esim.hieman yli tai alikokoisin rengastuksin lopettaneet laatikon lukitsemisen tai muuttaneet laatikon vaihtologiikkaa "säästömoodille" josta omistaja ei ole ollut lainkaan tietoinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kun 100kmh nopeudessa kierrokset pitäisivät olla 1750-1850rpm, on ne oikeasti olleet 2100rpm.
Kummallakin kerralla kun minun eteeni tällainen alikoko/lukitusongelma tuli,
tuli se koeajolla ihan muun asian yhteydessä. Eli kummatkin omistajat olivat täysin tietämättömiä tämän ongelman olemassaolosta kun laatikon toiminta muuten oli loogista. Kummassakin näissä tapauksessa ongelma ratkesi heittämällä alle oikea/speksattu 235/45-17"" vierintäkehän rengastus.
Eli ongelmahan tässä on se että Pentti Perusautoilija ei välttämättä huomaa tai edes tiedä(jos auto on väärällä rengastuksella ollut alusta asti), että kaikki toiminnallinen elektroniikka/ohjausjärjestelmät eivät toimi niin kuin niiden on suunniteltu toimivan väärästä välityssuhteesta johtuen.
Eli abs jarrut toimii "kulmikkaammin" tai viiveellä, ajonhallinta ei reagoi riittävän nopeasti tai se toimii liian herkästi, laatikon vaihtokohdat ovat liian pitkät tai epäloogiset tai tuo lukitus("6:s vaihde") putoaa täysin pois pelistä tai Vanoksien sekä imusarjan kanaviston elektroninen ohjaus ei toimi esim.laatikon vaihtokohtien kanssa niin kuin pitäisi josta seuraa mm.tehotuntuman vaihtelua, alaväännön "puutumista" ja yleensäkkin epälogiikkaa koko baletin harmoniassa.
Näitä aika harva "pentti Perusautoilija" kuitenkaan havaitsee niin että ne rekisteröityy välttämättä vioiksi, vaan kun kaikkeen tottuu, luetaan käytös ominaisuudeksi jos=kun vertailukohtia ei terveellä tavalla toimiviin järjestelmiin ei ole. Myönnän että itsekkään en välttämättä huomaa mitään ongelmia kaikissa koeajamissani väärän vierintäkehän rengastuksen nykyautoissa, koska näistäkin jokainen tuntuu olevan yksilö. Eli johonkin jokin tuntuu vaikuttavan paljon herkemmin kuin johonkin toiseen. Eli jokin autoyksilö alkaa tuomaan esiin epäloogisuuksia jo kun oikeankin vierintäkehän renkaan kulutuspinta lähestyy loppuaan, kun taas jokin yksilö toimii täysin loogisesti(tai ainakin kaiken havaintokyvyn ulkopuolella), vielä selkeästi väärälläkin vierintäkehällä. Tässä varmasti vaikuttaa myös renkaiden vierintävastus ja sen muuttuminen, joten yhteisvaikutuksesta ainakin jossain määrin on varmasti kyse. Pointti on kuitenkin siinä, että valitsemalla ne OIKEAN vierintäkehän renkaat, homma on kuitenkin ongelmien suhteen minimoitu, myös ääritilanteissa joissa kuitenkin aika harvoin saa autoaan testattua.
Eli taas kerran tuijotellaan tietyn lehden tiettyä testivoittajan valmistajan nimeä ja unohdetaan täydellisesti kaikki muut vääristä valinnoista syntyvät mahdolliset seuraukset.
Käytännössähän on niin että 90% kaikista valmistetuista renkaissa on käytössä neljä eri vierintäkehää. e46:n kohdalla oikea vierintäkehä lähtee "kakkoskoosta", eli 195/65-15":sta ja e39:n kohdalla "kolmoskoosta" eli 205/65-15":sta. Tämä vierintäkehä ei muutu miksikään vaikka vanteen halkaisijaa kasvatetaan 20":n vannekehään asti. Eli molemmissa tuossa 20" vanteen päällä olevan renkaan vierintäkehä= halkaisija on tismalleen sama kuin noissa speksivierintäkehän antavissa 15":ssa vannekokoisissakin.
Oikean valinnan tekeminen on siis TODELLA helppoa ja hauskaa....varsinkin kun osaa kysyä ja mikä tärkeintä....myös kuunnella.

hemi selitä mulle yksi asia. mistä helvetistä se auto ymmärtää minkä kokoset renkaat siinä on????? kun minä raukka olen 100% varmuudella käsittänyt että se voi vain tietää montako kierrosta se pyörii tietyssä ajassa ja verrata tietoa muihin pyöriin. olettaen tietysti että joka kulmalla on saman kokoa olevat renkaat

[Hemi]

hemi selitä mulle yksi asia. mistä helvetistä se auto ymmärtää minkä kokoset renkaat siinä on????? kun minä raukka olen 100% varmuudella käsittänyt että se voi vain tietää montako kierrosta se pyörii tietyssä ajassa ja verrata tietoa muihin pyöriin. olettaen tietysti että joka kulmalla on saman kokoa olevat renkaat

Se tajuaa muuttuneen välityssuhteen. Eli jos moottorin ym.elektroniikka havaitsee että 100kmh mittarinopeus vaatii(tajuaa ainoastaan tämän vaikka oikea nopeus onkin muuttunut) suuremman tai pienemmän kaasuläppäasennon ja/tai mm.mitattava ilmamassa poikkeaa siitä mitä se ko.nopeudessa pitäisi olla. Laatikko tajuaa sen niin että koska elektroniikka laskee ja optimoi laatikon luistoa vaihtohetkillä haistellen ja tarjoten maksimaalisen optimia luisto/vaihtoprosessia, kuvittelee softa muuttuneesta vetomomentista=laatikon luistosta auton olevan ylä tai alamäessä ja reagoi tähän annetuilla ohjelmallisilla oletusarvoilla. Ongelmaksihan tämän tekee se että moottori ei enään voi reagoida ilman että se vaikuttaa laatikon eri toimintoihin ja päinvastoin. Eli ilman muuta tuo elektroniikka haistaa muuttuneen välityssuhteen ja siis muuttuneen momentin jotta tavoitenopeus voidaan ylläpitää. Tätähän voidaan karrikoida vaikka kuinka pitkälle ja miettiä mitä tapahtuisi jos alle ruuvattaisiin ne oikeasti Traktorin takarenkaat tai kottikärryn pyörät(vrt.ajokäytös kuormittamattomana pukkien päällä).
Eli koko baletti on kalibroitu nopeuden ja siihen tarvittavan kierrosluku/vääntömomentin suhteen hyvinkin tarkasti ja jos/kun tässä yhtälössä jokin muuttuu poikkeavaksi, reagoi siihen koko järjestelmä ainakin jossain määrin.
Sama tavallaan koskee myös abs jarruja ja ajonhallintaa.
Eli jos hieman karrikoimme ja pistäisimme joka nurkkaan traktorin takapyörät, niin absanturin antama nopeustieto ei todellakaan vastaisi todellisuutta eikä osaisi lainkaan enään käytännössä keskustella muun järjestelmän kanssa.
Eli ko.järjestelmä on kalibroitu syy/seuraussuhteen hyvin tarkasti jotta järjestelmä osaa toimia ja nimenomaan osaa valita oikean suuruiset sekä nopeuksiset toimenpiteen tilanteen hallintaan saamiseksi.
Ei ole siis ajonhallinnalle ihan yhdentekevää minkälaisia sivuttaiskiihtyvyyksiä se yrittää balansoida ilman täydellisen oikeata pyörintänopeustietoa.
Sama pätee myös abs jarruihin joka ei todellakaan osaa lukea sitä mitä tapahtuu renkaan kulutuspinna ja tiepinnan välillä, vaan kaikki ohjaus tapahtuu pyörännavasta saadun pyörintätiedon mukaan. Kaikki abs:n reaktiot tapahtuvat ennakolta ohjelmoidun kaavan mukaan/suuruisina mitattuna pyörän-navalta, joka kuitenkin voi siis muuttua kulutuspinnan tasossa liian suuriksi tai pieniksi renkaan halkaisijan kasvun tai pienenemisen myötä.
Tapahtumat eivät siis joka tapauksessa eivät ole tismalleen sen suuruisia miksi ne on suunniteltu ja jarrutusmatkat joka tapauksessa kasvavat (eli taas kerran niistä "testivoittajista" saatu 2m:n jarrutusmatkahyöty/etu on hukattu).
Eli järjestelmä reagoi liian hitaasti suhteessa todelliseen nopeuteen(ylikoko) tai sitten se reagoi liian nopeasti todelliseen ajonopeuteen nähden(alikoko).
Samaa toki koskee tuo ajonhallinta joka saa pyörintänopeustiedot jokaiselta pyörännavalta abs-jarrukehältä.
Se kuinka suuria mitkäkin millimäärät ovat vaikutukseltaan jää toki spekulaation varaan, mutta koska jokaiseen automerkkiin/malliin speksataan jokin vierintäkehäkoko, on kaikki sen ohjelmalliset ja toiminnalliset järjestelmät kalibroitu tälle vierintäkehälle. On siis perin kummallista tämä 2-metrin merkkirengashurskastelu samalla kun tietoisesti valitaan alle täysin sen spekseistä poikkeava rengaskoko=vierintäkehä ja nykyauto kun kuitenkin toimii joka suhteessa täysin elektroniikkansa varassa.

[exautisti]

Se tajuaa muuttuneen välityssuhteen. Eli jos moottorin ym.elektroniikka havaitsee että 100kmh mittarinopeus vaatii(tajuaa ainoastaan tämän vaikka oikea nopeus onkin muuttunut) suuremman tai pienemmän kaasuläppäasennon ja/tai mm.mitattava ilmamassa poikkeaa siitä mitä se ko.nopeudessa pitäisi olla. Laatikko tajuaa sen niin että koska elektroniikka laskee ja optimoi laatikon luistoa vaihtohetkillä haistellen ja tarjoten maksimaalisen optimia luisto/vaihtoprosessia, kuvittelee softa muuttuneesta vetomomentista=laatikon luistosta auton olevan ylä tai alamäessä ja reagoi tähän annetuilla ohjelmallisilla oletusarvoilla. Ongelmaksihan tämän tekee se että moottori ei enään voi reagoida ilman että se vaikuttaa laatikon eri toimintoihin ja päinvastoin. Eli ilman muuta tuo elektroniikka haistaa muuttuneen välityssuhteen ja siis muuttuneen momentin jotta tavoitenopeus voidaan ylläpitää. Tätähän voidaan karrikoida vaikka kuinka pitkälle ja miettiä mitä tapahtuisi jos alle ruuvattaisiin ne oikeasti Traktorin takarenkaat tai kottikärryn pyörät(vrt.ajokäytös kuormittamattomana pukkien päällä).
Eli koko baletti on kalibroitu nopeuden ja siihen tarvittavan kierrosluku/vääntömomentin suhteen hyvinkin tarkasti ja jos/kun tässä yhtälössä jokin muuttuu poikkeavaksi, reagoi siihen koko järjestelmä ainakin jossain määrin.
Sama tavallaan koskee myös abs jarruja ja ajonhallintaa.
Eli jos hieman karrikoimme ja pistäisimme joka nurkkaan traktorin takapyörät, niin absanturin antama nopeustieto ei todellakaan vastaisi todellisuutta eikä osaisi lainkaan enään käytännössä keskustella muun järjestelmän kanssa.
Eli ko.järjestelmä on kalibroitu syy/seuraussuhteen hyvin tarkasti jotta järjestelmä osaa toimia ja nimenomaan osaa valita oikean suuruiset sekä nopeuksiset toimenpiteen tilanteen hallintaan saamiseksi.
Ei ole siis ajonhallinnalle ihan yhdentekevää minkälaisia sivuttaiskiihtyvyyksiä se yrittää balansoida ilman täydellisen oikeata pyörintänopeustietoa.
Sama pätee myös abs jarruihin joka ei todellakaan osaa lukea sitä mitä tapahtuu renkaan kulutuspinna ja tiepinnan välillä, vaan kaikki ohjaus tapahtuu pyörännavasta saadun pyörintätiedon mukaan. Kaikki abs:n reaktiot tapahtuvat ennakolta ohjelmoidun kaavan mukaan/suuruisina mitattuna pyörän-navalta, joka kuitenkin voi siis muuttua kulutuspinnan tasossa liian suuriksi tai pieniksi renkaan halkaisijan kasvun tai pienenemisen myötä.
Tapahtumat eivät siis joka tapauksessa eivät ole tismalleen sen suuruisia miksi ne on suunniteltu ja jarrutusmatkat joka tapauksessa kasvavat (eli taas kerran niistä "testivoittajista" saatu 2m:n jarrutusmatkahyöty/etu on hukattu).
Eli järjestelmä reagoi liian hitaasti suhteessa todelliseen nopeuteen(ylikoko) tai sitten se reagoi liian nopeasti todelliseen ajonopeuteen nähden(alikoko).
Samaa toki koskee tuo ajonhallinta joka saa pyörintänopeustiedot jokaiselta pyörännavalta abs-jarrukehältä.
Se kuinka suuria mitkäkin millimäärät ovat vaikutukseltaan jää toki spekulaation varaan, mutta koska jokaiseen automerkkiin/malliin speksataan jokin vierintäkehäkoko, on kaikki sen ohjelmalliset ja toiminnalliset järjestelmät kalibroitu tälle vierintäkehälle. On siis perin kummallista tämä 2-metrin merkkirengashurskastelu samalla kun tietoisesti valitaan alle täysin sen spekseistä poikkeava rengaskoko=vierintäkehä ja nykyauto kun kuitenkin toimii joka suhteessa täysin elektroniikkansa varassa.

olekko sä ite keksiny ton vai kui ? eli tuon teorian mukaa esim. egr tulppauksen ja renkaiden vaihdosta auton pitäisi mennä jo käytännössä niin sekaisin ettei se toimi enään huonostikkaan

[mekstrm]

Se tajuaa muuttuneen välityssuhteen. Eli jos moottorin ym.elektroniikka havaitsee että 100kmh mittarinopeus vaatii(tajuaa ainoastaan tämän vaikka oikea nopeus onkin muuttunut) suuremman tai pienemmän kaasuläppäasennon ja/tai mm.mitattava ilmamassa poikkeaa siitä mitä se ko.nopeudessa pitäisi olla. Laatikko tajuaa sen niin että koska elektroniikka laskee ja optimoi laatikon luistoa vaihtohetkillä haistellen ja tarjoten maksimaalisen optimia luisto/vaihtoprosessia, kuvittelee softa muuttuneesta vetomomentista=laatikon luistosta auton olevan ylä tai alamäessä ja reagoi tähän annetuilla ohjelmallisilla oletusarvoilla. Ongelmaksihan tämän tekee se että moottori ei enään voi reagoida ilman että se vaikuttaa laatikon eri toimintoihin ja päinvastoin. Eli ilman muuta tuo elektroniikka haistaa muuttuneen välityssuhteen ja siis muuttuneen momentin jotta tavoitenopeus voidaan ylläpitää. .

Tällä periaatteella vasta- ja myötätuuli sekä auton kuormausaste saavat elektroniikan kuutamolle. Puhumattakaan esim. loskakelistä tai anopinkuljetuslaatikosta. Onko näin?

[teropa]

Tere,

Ottamatta nyt kauhiasti enempää kantaa, mistä tuo kaara sekoaa, niin...

Itse meinasin 2 vkoa sitten ostaa itelleni 225/50 R17 koon renkaat, kun kaverin E39 touringissa ne on pyörineet mainiosti edellisen talven. Onhan halkaisija pikkasen suurempi kuin orkkiksessa, mutta ei merkittävästi.

Päädyin kuitenkin orkkiskokoon 235/45 R17, koska ainakin Haaparannassa tuo ylikoko oli 80e kalliimpi kuin orkkis. Ja renkaana X-ice nasta. (tod hyvä rengas, btw).

Mielestäni otsakkeen renkaat voi silti aivan hyvin E39:iin laittaa. Ei tule minkäänlaisia ongelmia sen enempää mahtumisesta kuin elektroniikastakaan. Mutta originaalikoko on tietysti aina originaalikoko. Ja omassa autossani en ole havainnut 45-sarjasta mitään pahaa sanottavaa.

Tero

[himonussija]

Minä arvoin 235/45-17 ja 225/45-17 kokojen välillä, mutta päädyin tuohon kapeampaan, koska sain ne 125€ halvemmalla.

Oli jännä huomata että aluksi noilla Hakkapeliitta 4 kumeilla luistoneston valo syttyi kovin herkästi, mutta nyt kun olen kurvaillut noin 500 km, niin valo ei enää syty kuin yrittämällä. Muutenkin tuntuu että kumit ovat jollain tapaa "asettuneet" ja tukevoituneet.

[Petri.Kekkonen]

Kattelin huvikseni renkaita lehtimainosten innoittamana osoitteesta http://www.tyremate.com/

Tuolla on tyypilliseen tapaan automerkin ja -mallin perusteella tapahtuva renkaiden valinta. Näyttää vaan antavan E39:n osalta paljon muita kuin orggiskokoja, mm. 205/60R16, 225/45R17, 245/40R18.

Päädyin kuitenkin orkkiskokoon 235/45 R17, koska ainakin Haaparannassa tuo ylikoko oli 80e kalliimpi kuin orkkis. Ja renkaana X-ice nasta. (tod hyvä rengas, btw).

Viimetalvena taas hintaero Oulussa Contin renkailla toisinpäin.

[Hemi]

Tällä periaatteella vasta- ja myötätuuli sekä auton kuormausaste saavat elektroniikan kuutamolle. Puhumattakaan esim. loskakelistä tai anopinkuljetuslaatikosta. Onko näin?

Ei tietenkään. Tuosta Himonussijan viimeisestä voit itsekkin ehkä päätellä mistä tässä on kyse.

[Rubu]

Minä arvoin 235/45-17 ja 225/45-17 kokojen välillä, mutta päädyin tuohon kapeampaan, koska sain ne 125€ halvemmalla.

Kas, Himonussijakin siirtyi niiden onnellisten E39 omistajien joukkoon, jotka ajavat alimittaisilla talvirenkailla. Toivottavasti nuo 125 euroa tuovat sinulle enemmän vastinetta johonkin toiseen asiaan sijoitettuna kun säästit ja ostit väärän kokoiset renkaat.

[Keke71]

Onko Rubu:lla sit 235/45/17 autossaan alla?

[himonussija]

Kas, Himonussijakin siirtyi niiden onnellisten E39 omistajien joukkoon, jotka ajavat alimittaisilla talvirenkailla. Toivottavasti nuo 125 euroa tuovat sinulle enemmän vastinetta johonkin toiseen asiaan sijoitettuna kun säästit ja ostit väärän kokoiset renkaat.

Toivotaan näin, sillä en ole huomannut vielä mitään negatiivista noiden toiminnassa. vrt. kesäkumeihin jotka olivat 235/45-17 kokoa. Nankang NS2 235/45-17 kesäkumi oli about yhtä leveän näköinenkin täsmälleen samalla vanteella kuin tuo Hakkapeliitta 4 225/45-17. Tästä on toki käyty keskustelua toisessa topicissa että esim. Nankang on jonkun verran kapeampi kuin vaikkapa Michelin samassa koossa.

En oikein ymmärrä tätä kiihkoilua "väärästä" koosta. Henkilökohtaisesti pidän täytenä höpötyksenä noita vaihteiston ja ABS:n sekoamistarinoita kunnes näen siitä BMW:n virallisen dokumentin tai lausunnon jossa asia on kokeellisesti todistettu

[Rubu]

Onko Rubu:lla sit 235/45/17 autossaan alla?

Ei ole, kun möin auton auton pari kuukautta sitten pois.
Kesäkokona oli 225/55-16 ja talvella 205/60-16.

Sinäänsä tämä on outo yhtälö että corollamies kun tulee ostamaan renkaita rekisteriotteen kanssa tai on katsonut rekisteriotteesta oikean koon ei sille saa myytyä väärää kokoa vaikka tarjoaisi sitä huomattavasti halvemmalla. Toisin näyttää olevan bemaristilla, sille kelpaa kaikki kunhan on vaan halvemmalla...