E39 bemarin ruostesuojaus?

[janke]

Tämä on ”klassikko” ja syntipukki lymyilee siellä täyttöaukon saumaksessa.

Siis ne öljyt on parempi pitää moottorissa kuin alkaa sitä ruiskimaan alustan Polyuretaani=MUOVIpinnoitusten päälle, joka pikku hiljaa irroittaa ko.pinnoituksen (lähtee isoina levyinä irti ja päästää kosteuden muhimaan irti olevan PU-kalvon ja pohjapellin välissä).
Nykyautoissa ei ole ollut pitkään aikaa mitään kohdetta jossa olisi käytetty mitään maapohjaisia öljytuotteita, vaan kaikki suojaukset ovat puhtaasti polymeeri/”muovi”pohjaisia.
Eli ne kaikki vanhankansan suojausmenetelmät pitäisi nyt viimeistään
v.-2015 unohtaa ihan kokonaan, koska eihän kukaan tervaa lasikuituvenettäänkään tai peltikattoaan, mikä on kuitenkin tismalleen sama asia kuin ajaa perinteisiä ”massoja” nykyauton pohjaan?
Koteloiden sisäpuolisiin osiin vain ja ainoastaan kuumavahapohjaisia rakennetta tiivistäviä vahoja, ei missään tapauksessa perinteisiä kotelosuoja-aineita jotka tukkivat koteloiden tuuletuksen ikääntyessään.

Eli kaikki tällaiset öljy ja massapinnoitukset ovat pelkästään vahingollisia nykyautojen alustassa ja ilman muuta nopeuttavat vaurioiden syntymistä ja aikaansaavat uusia.

Tuntuu että näitä öljykylpyjä harrastaa täälläpäin +50 ikä
ryhhmän kaiffarit 90-luvun nissaneihin ja mazdoihin. Joo, en alkaa öljyillä leikkimään, joten koitetaan sinun aikaisempia ohjeita noudattaen korjailla noita laho-paikkoja.

[kalevik]

Tämä on ”klassikko” ja syntipukki lymyilee siellä täyttöaukon saumaksessa.

Eli kaikki tällaiset öljy ja massapinnoitukset ovat pelkästään vahingollisia nykyautojen alustassa ja ilman muuta nopeuttavat vaurioiden syntymistä ja aikaansaavat uusia.

Kun 'nykyautoihinkin' kuitenkin tulee kaikenlaista, voisitko laittaa selkeät ohjeet (kokemusta tuntuu ainakin olevan):

Maalin alla 'rupea', miten otetaan kiinni oikeaoppisesti ja millä aineilla yms?

Maalipinta jo reilusti rikki, ei kuitenkaan läpi asti reikää, miten toimitaan ?

Ja sitten ihan jo reikä, miten paikataan, tai lähinnä miten hitsaus tehdään/suojataan oikeoppisesti sitten että ehjä pelti säilyy mahdollisimman vähin vaurioin?

[Hemi]

Näin on muuten minulla käyny, eli oikenpuolen nostopaikka on painunu sisään. Täytyy tuo kohta tarkistaa ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.

Mitäs mieltä olet öljyämisestä? Onko mitään hyötyä viedä jollekkin joka noita tekee ammatikseen?

Tämä on ”klassikko” ja syntipukki lymyilee siellä täyttöaukon saumaksessa.

Siis ne öljyt on parempi pitää moottorissa kuin alkaa sitä ruiskimaan alustan Polyuretaani=MUOVIpinnoitusten päälle, joka pikku hiljaa irroittaa ko.pinnoituksen (lähtee isoina levyinä irti ja päästää kosteuden muhimaan irti olevan PU-kalvon ja pohjapellin välissä).
Nykyautoissa ei ole ollut pitkään aikaa mitään kohdetta jossa olisi käytetty mitään maapohjaisia öljytuotteita, vaan kaikki suojaukset ovat puhtaasti polymeeri/”muovi”pohjaisia.
Eli ne kaikki vanhankansan suojausmenetelmät pitäisi nyt viimeistään
v.-2015 unohtaa ihan kokonaan, koska eihän kukaan tervaa lasikuituvenettäänkään tai peltikattoaan, mikä on kuitenkin tismalleen sama asia kuin ajaa perinteisiä ”massoja” nykyauton pohjaan?
Koteloiden sisäpuolisiin osiin vain ja ainoastaan kuumavahapohjaisia rakennetta tiivistäviä vahoja, ei missään tapauksessa perinteisiä kotelosuoja-aineita jotka tukkivat koteloiden tuuletuksen ikääntyessään.

Eli kaikki tällaiset öljy ja massapinnoitukset ovat pelkästään vahingollisia nykyautojen alustassa ja ilman muuta nopeuttavat vaurioiden syntymistä ja aikaansaavat uusia.

[Rockford]

Mikäli kukaan ei kuitenkaan ole aiemmin ”korjaillut ruosteita” vaan alue on ns.tehtaan jäljiltä, ei vaurion eteneminen ole nopeaa, vaan puhkiruostumiseen menee kuitenkin

Tämä on juuri pahin skenaario, että joku on ehtinyt ruosteita "korjaamaan", sen enempää asiaan syventymättä. Kukkiin vähän teräsharjaa, pakkelit päälle ja teipillä joku jännä neliö + sprayta päälle. Sitten ihmetellään kun maalit ja pakkelit on nykyään paskoja, kun halkeilee parin kuukauden päästä.

Täytyy tuo kohta tarkistaa ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Mitäs mieltä olet öljyämisestä?

Joku pohjan ja koteloiden öljyäminen on kyllä niin vanhankansan henkihuoltoa, että oksat pois. Rane on verkkarit puolessa tangossa vetänyt Nissan Sunnyn pohjiin vanhat jäteöljyt ruiskulla ja ruoste on pois ainakin kymmenen vuotta

Juuri tein tuossa yhden asiakastyön, jossa "ihan itse tee-se-itse-mies" oli tehnyt vähän hommia. Oli ruiskuttanut jotain vahapohjaista kotelosuojaa kaikkialle helmoihin, sisälokasuojiin yms. Tämän jälkeen autoa ei ollut pesty varmasti vuosiin -> tuloksena pahimmillaan kahta senttiä sellaista leviävää kurapölymassa-paskaa, jota lastan kanssa ja vesipuhaltamalla poistin. Tämän alla paikkapaikoin pahoin muhineita ruostepesiä.

[janke]

Joo, ei missään tapauksessa vaan tuo punaruskeaksi vetäminen kuuluu ikäänkuin kuvioon.
Se kuitenkin mikä näistä sinkkikorisista tuntuu monelta unohtuvan, on korin vuosittainen tarkistus.
Eli siinä kohtaa näihinkin pitää tosiaan puuttua mikäli pelti selkeästi alkaa syöpymään rokonarvelle/kraatereille.
Se kun tarkoittaa sitä että sinkin suojausvaikutus on päättynyt ja vaurioitunut alue pitää pelastaa puhkisyöpymiseltä.
Mikäli kukaan ei kuitenkaan ole aiemmin ”korjaillut ruosteita” vaan alue on ns.tehtaan jäljiltä, ei vaurion eteneminen ole nopeaa, vaan puhkiruostumiseen menee kuitenkin Suomenkin olosuhteissa vuosia siitäkin kun rokonarpea alkaa tulemaan.
Yleensä näitä ei kuitenkaan pilata liian vähällä huollolla, vaan päinvastoin.
Se miköä e39:stä kannattaa katsoa on bensan/naftan täyttöaukkokaukalo.
Siitä kun ppettää liimasauma, ui vesi oikeanpuoleiseen helmakotelon takaosaan ja tunkki painuu nostopaikasta läpi kun vesi on 6-8-vuotta lillunut kotelossa (Suomessa talvella helposti varsin suolaista).
Eli sen täyttöaukon kaukalon kanssa kannattaa reagoida välittömästi mikäli sinne alkaa tulemaan kukkaa ja liimasauma turpoaa.

Näin on muuten minulla käyny, eli oikenpuolen nostopaikka on painunu sisään. Täytyy tuo kohta tarkistaa ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Mitäs mieltä olet öljyämisestä? Onko mitään hyötyä viedä jollekkin joka noita tekee ammatikseen?

[Hemi]

Ok. Kiitos. Nämä ruostepisteet toki on ollut niin kauan kun toi auto mulla on ollut, joten saavat olla tästä eteenkinpäin. Muistelinki tätä kun tuosta sinkistä täälä on puhuttu että sitä "pikmenttiä" ei saisi mennä hiomaan.

Joo, ei missään tapauksessa vaan tuo punaruskeaksi vetäminen kuuluu ikäänkuin kuvioon.
Se kuitenkin mikä näistä sinkkikorisista tuntuu monelta unohtuvan, on korin vuosittainen tarkistus.
Eli siinä kohtaa näihinkin pitää tosiaan puuttua mikäli pelti selkeästi alkaa syöpymään rokonarvelle/kraatereille.
Se kun tarkoittaa sitä että sinkin suojausvaikutus on päättynyt ja vaurioitunut alue pitää pelastaa puhkisyöpymiseltä.
Mikäli kukaan ei kuitenkaan ole aiemmin ”korjaillut ruosteita” vaan alue on ns.tehtaan jäljiltä, ei vaurion eteneminen ole nopeaa, vaan puhkiruostumiseen menee kuitenkin Suomenkin olosuhteissa vuosia siitäkin kun rokonarpea alkaa tulemaan.
Yleensä näitä ei kuitenkaan pilata liian vähällä huollolla, vaan päinvastoin.
Se miköä e39:stä kannattaa katsoa on bensan/naftan täyttöaukkokaukalo.
Siitä kun ppettää liimasauma, ui vesi oikeanpuoleiseen helmakotelon takaosaan ja tunkki painuu nostopaikasta läpi kun vesi on 6-8-vuotta lillunut kotelossa (Suomessa talvella helposti varsin suolaista).
Eli sen täyttöaukon kaukalon kanssa kannattaa reagoida välittömästi mikäli sinne alkaa tulemaan kukkaa ja liimasauma turpoaa.

[janke]

Se ruskea piste/pinta EI ole sanan varsinaisessa merkityksessä ”ruostetta”, joten stä ei pidä myöskään alkaa poistamaan niin että sen ”ruosteen” alla oleva korin sinkkipinta vaurioituu.
Kyse on pelkästä värjäytymisestä (punaruskea värjäytyminen) ja tämä itse asiassa kuuluu rakenteen suojausprosessiin silloin kun sen annetaan toimia juuri niin kun sen on suunniteltukin toimivan.
Siinä kohtaa kun sinkkipinnalle on muodostunut tuo ruskea oksidikerros, se itse asiassa suojaa itse rakennetta 30-50% paremmin kuin ihan ”neitseellinen” pinta.
Varsinkaan amatöörin ei pidä alkaa ”korjaustöihin” koska 9-kertaa kymmesestä nämä ”suojaustoimet” nopeuttavat ja ennen kaikkea pahentavat varioita ja niiden syntymistä.
Siinä kohtaa jos rakenteeseen alkaa syntymään selvästi kuoppautumista, eli selvästi syvempää rokonarpea, pitää tilanteeseen puuttua.
Nämä perinteiset...”hio ruosteet ja massaa”, pilaavat rakenteen ja sen suojauksen peruuttamattomasti ja jo muutamassa vuodessa saadaan internetin ihmeelliseen maailmaan postailtua kauhukuvia mätävaurioista.

Punaruskeaa värjäytymistä, jota ei siis pidä sekoittaa siihen perinteiseen ”ruostumiseen”:





Eli tuon kuvan pylvään ”ruosteethan” amatöri korvaisi pintaa voimakkaasti hioen tai hiekkapuhaltamalla jolla itse asiassa poistetaan koko suunniteltu suojausmekanismi ja päälle sudittaisiin maaleja/massoja joiden kuvitellaan suojelevan tehokkaasti rakennetta. Todellisuudessa kestoikää lyhennetään helposti kymmenesosaan siitä mitä rakenne olisi pitelemättömänä kestänyt (mikään ei kuitenkaan ole ikuista eikä muutu ”massalla” ikuiseksi).

Vasta siinä kohtaa kun sinkki on alueelta kokonaan luopunut ja alueelle alkaa muodostumaan syvempää oikeasti rakenteeseen tunkeutuvaa syöpymistä, siirrytään ”perinteiseen” ruosteenpoistoon+käsittelyihin, ei yhtään ennen.
Silloinkin unohdetaan ihan ensiksi ne ”massat” ja keskitytään vaurion ihan oikeaan pysäyttämiseen, eikä vain puhtaasti piilottamiseen.

Ok. Kiitos. Nämä ruostepisteet toki on ollut niin kauan kun toi auto mulla on ollut, joten saavat olla tästä eteenkinpäin. Muistelinki tätä kun tuosta sinkistä täälä on puhuttu että sitä "pikmenttiä" ei saisi mennä hiomaan.

[Hemi]

Kuinka se nyt on kannattaako pohjaan tunkea mitään massoja tms? Katsuri vain kehui, että kannattais noille ruoste pisteille pohjassa tehdä jotain! Eikös näissä ole sinkitty pohja, joten onko lääke tähän kevyt ruosteenpoisto ja siihen ruosteen syöjä ja sitten "ruosteenestomaalia" tai massaa?

Se ruskea piste/pinta EI ole sanan varsinaisessa merkityksessä ”ruostetta”, joten stä ei pidä myöskään alkaa poistamaan niin että sen ”ruosteen” alla oleva korin sinkkipinta vaurioituu.
Kyse on pelkästä värjäytymisestä (punaruskea värjäytyminen) ja tämä itse asiassa kuuluu rakenteen suojausprosessiin silloin kun sen annetaan toimia juuri niin kun sen on suunniteltukin toimivan.
Siinä kohtaa kun sinkkipinnalle on muodostunut tuo ruskea oksidikerros, se itse asiassa suojaa itse rakennetta 30-50% paremmin kuin ihan ”neitseellinen” pinta.
Varsinkaan amatöörin ei pidä alkaa ”korjaustöihin” koska 9-kertaa kymmesestä nämä ”suojaustoimet” nopeuttavat ja ennen kaikkea pahentavat varioita ja niiden syntymistä.
Siinä kohtaa jos rakenteeseen alkaa syntymään selvästi kuoppautumista, eli selvästi syvempää rokonarpea, pitää tilanteeseen puuttua.
Nämä perinteiset...”hio ruosteet ja massaa”, pilaavat rakenteen ja sen suojauksen peruuttamattomasti ja jo muutamassa vuodessa saadaan internetin ihmeelliseen maailmaan postailtua kauhukuvia mätävaurioista.

Punaruskeaa värjäytymistä, jota ei siis pidä sekoittaa siihen perinteiseen ”ruostumiseen”:

Punaruskea värjäytyminen:

Piillä tiivistetyt teräkset, joissa rautasinkkifaasin osuus sinkkikerroksessa on korkea, voivat jonkin aikaa altistuneena oltuaan saada punaruskean värisävyn,joka syvenee ajan myötä. Rautasinkkifaasi korrodoituu, missä yhteydessä siitä vapautuu rautaa, joka muodostaa ruostetta ilman tai sadeveden kosteuden vaikutuksesta. Ruosteella on voimakas värjäävä vaikutus, ja jopa pienet määrät saattavat saada aikaan merkittävää värjäytymistä (kuva 2).

Voimakasta värjäytymistä pidetään helposti merkkinä ruostesuojauskyvyn heikentymisestä tai katoamisesta.

Tämä pitää harvoin paikkansa. Rautasinkkiseos suojaa terästä paremmin kuin puhdas sinkki – jopa
30 % parannuksia on havaittu. Värjäytynyt pinta voidaan hyvin maalata, jos niin on ulkonäkösyistä
tarpeen. Eräällä värjäytyneellä valopylväällä, joka oli ollut käytössä yli 30 vuotta, oli mittauksissa todettu
olevan n. 70 mikrometrin sinkkikerros jäljellä, mikä pidentää sen käyttöikää noin 50 vuodella

Eli tuon kuvan pylvään ”ruosteethan” amatöri korvaisi pintaa voimakkaasti hioen tai hiekkapuhaltamalla jolla itse asiassa poistetaan koko suunniteltu suojausmekanismi ja päälle sudittaisiin maaleja/massoja joiden kuvitellaan suojelevan tehokkaasti rakennetta. Todellisuudessa kestoikää lyhennetään helposti kymmenesosaan siitä mitä rakenne olisi pitelemättömänä kestänyt (mikään ei kuitenkaan ole ikuista eikä muutu ”massalla” ikuiseksi).

Vasta siinä kohtaa kun sinkki on alueelta kokonaan luopunut ja alueelle alkaa muodostumaan syvempää oikeasti rakenteeseen tunkeutuvaa syöpymistä, siirrytään ”perinteiseen” ruosteenpoistoon+käsittelyihin, ei yhtään ennen.
Silloinkin unohdetaan ihan ensiksi ne ”massat” ja keskitytään vaurion ihan oikeaan pysäyttämiseen, eikä vain puhtaasti piilottamiseen.

[janke]

Kuinka se nyt on kannattaako pohjaan tunkea mitään massoja tms? Katsuri vain kehui, että kannattais noille ruoste pisteille pohjassa tehdä jotain! Eikös näissä ole sinkitty pohja, joten onko lääke tähän kevyt ruosteenpoisto ja siihen ruosteen syöjä ja sitten "ruosteenestomaalia" tai massaa?

[Jax_KiBez]

Hyvin nuo E39:t ruostuu myös Suomen ulkopuolellakin. Esimerkki Briteistä:

Ihan pahaa tekee katsoa. Minulla on auto massattu ja säännöllisesti ruostetarkastettu ja suojattu, mutta kuka tietää mikä siellä massan alla pesii . Ehkei kuitenkaan noin paha, kun ei näy mistään kuprua puskevan helmoissa tai kaarissa. Tuossahan voi tunkki livetä läpi korin, jos noin rapea nostokohta.

http://www.m5board.com/vbulletin/e39-m5-e52-z8-discussion/209948-m5e-initial-inspection-rusty-overview-all-m5-owners-should-read.html

http://www.m5board.com/vbulletin/e39...some-rust.html

Mulla oli kanssa oma pohja pohjamuovien alta tälläinen, puolet pohjasta uusiksi ja nyt vahva massa päällä, toivottavasti kestää, kaaret kokoajan lähtevät pesimään uudelleen vaikka niitä yritän putsata ja suojata.

[jonne]

ei tässä nyt ollakaan käsittelemässä ämpäreitä tai kattoja.kuinka vanhaksi määrittelet nykykorirakenteen? outo juttu että muutamanvuoden vanhoja esim.E-sarjan mersuja on saanut hitsata koska on ruostereikiä pohjassa,yleensä takakontin pohjassa.eikö näissä autoissa käytetä sinkkiä koska ruostuu? tämä vaan esimerkkinä eikä kaikki todellakaan ole siinä kunnossa.mutta harva 3-4 vuotta vanha auto voidaan käsitellä ilman hiekkapuhallusta,en tarkoita että pohja on ihan paskana vaan että alkavaa ruostetta on jo reilusti yleensä helmojen sisäpinnat ja peltien päällekkäis saumat. kun taas 15 vuotta vanha auto joka tulee ehkä n.3:tta kertaa uusinta käsittelyyn niin on kuin uusi.ja jos ruostetta on jätetty ensimmäisellä kerralla massan alle niin se kyllä puskee nopeasti läpi...että ei se naamiointiin ole hyvä aine,pahentaa vaan tilannetta. jos on tiedossa faktoja eri merkkien korirakenteiden sinkki ja muusta suojasta tehtaan jäljiltä niin kertokaa.

Vastaan tässä hiukan vanhaan kommenttiin.
Itselläni on kolme kappaletta Audi 80 -mallisia autoja jotka ovat vuosilta 1992...1994.
Yhdenkään pohjarakenteet eivät osoita edes alkavaa ruostumista eikä niitä ole koskaan jälkikäteen suojattu.
Kaikki ovat suomiautoja joilla on ajettu 320000...370000 km kesät, talvet.

Audi aloitti korirakenteiden täyssinkityksen vuonna 1987 eikä silloin ollut kyse vain sinkityksestä vaan korisuunnittelusta jossa herkkiä pistehitsisaumoja ei harrasteta alustassa ja siihen päälle vielä on tehty kotelorakenteiden kuumavahaupotukset tehtaalla.
Audin kohdalla on kyse hyvin suunnitellusta kokonaisuudesta eikä vain yhdestä osa-alueesta kuten esim. sinkitys.
Todennäköisesti Audissa on myös hyvin paksu sinkkikeros.

Olen työssäni vajaan kymmenen vuoden aikana joutunut toteamaan tuhansittain puhkiruostuneita alustarakenteita paljon nuoremmissa autoissa. Yleensä on kyse Nissanista, Mazdasta tai esim. Opelista.

Kertaakaan koko tämän urani aikana en arviolta noin 30000 autosta ole joutunut puhkiruostumisen vuoksi hylkäämään vuoden 1987 jälkeen valmistettua Audia. Muita vikoja kyllä piisaa.

Eipä silti, en ole nähnyt myöskään alustaltaan mätivää E39 Bemaria.
Jos E39:ssä jotain on, ovat ne ruosteet siellä takaluukun tai muun luukun reunassa pieninä kukkina kuten myös bensatankin luukun takana. Siis kosmetiikkaa.

[öpel]

Hyvin nuo E39:t ruostuu myös Suomen ulkopuolellakin. Esimerkki Briteistä:

Ihan pahaa tekee katsoa. Minulla on auto massattu ja säännöllisesti ruostetarkastettu ja suojattu, mutta kuka tietää mikä siellä massan alla pesii . Ehkei kuitenkaan noin paha, kun ei näy mistään kuprua puskevan helmoissa tai kaarissa. Tuossahan voi tunkki livetä läpi korin, jos noin rapea nostokohta.

http://www.m5board.com/vbulletin/e39-m5-e52-z8-discussion/209948-m5e-initial-inspection-rusty-overview-all-m5-owners-should-read.html

http://www.m5board.com/vbulletin/e39-m5-e52-z8-discussion/204112-rust-anybody-rust-anybody-some-rust.html

[Bursu]

Äh.. kylläpä vituttaa, pisti silmään rantu kuskin oven sisäsaumassa.. kuplii jo sen verran että näkyy oven ulkosivulla 5 cm matkalta. Samoin kuplii takakontin lukon ympäriltä. Mallina E39 vm. 2002.

[arpuC]

Pistänpä tähän...Tarkastakaapa e39:n vedenpoisto kumit takaata (noin oven puolivälissä helmakotelossa). Vähänkin jos ovat hapertuneet, niin vedet jää lillumaan vaahtomuovin ja pellin väliin aiheuttaen läpiruostumisen. Juuri purin takapenkit pois ja nostin mattoa, niin mukavasti siitä kumien ympäriltä lähtenyt mätimään. Toiselta puolelta kumien ympäriltä oli hiukan uutta hitsattavaa ja helppo homma, mutta toiselta puolelta oli sitten reilummin hitsattavaa ja vittumaisesti meni juuri sähkölinja niiltä nurkilta. Pohjasta, kun katsoo, niin kaikki näyttää ihan terveelle, mutta kumin kun koittaa irroittaa, niin se hapertuu suoraan käsiin...Ja vesi ei ole valunut oven kautta... Hans on taas suunnitellut kaiken päin vittua.

Huomenna hitsataan 5x5cm ja 10x15cm pellin palat ja nämä reiät jätetään kokonaan pois.

[tero.t]

Edes meikäläisenä elämää vanhemmassa pommissa ei ole pelkkää pohjamaalia pohjassa, riisijuttuja?

nyt en ole kohdistanut keskustelua ainoastaan saksalaisiin autoihin vaan myös riisikippoihin.