E39 bemarin ruostesuojaus?

[Illusmare]

Onko näissä "sinkkauksissa" ollut eroja kun omassa e39:ssä ei ole kyllä ruostetta yhtään ja sitten on näitä mitä on jo hitsailtu?

Omassani on luultavasti joku joskus nostanu huonolla tunkilla ilman noita nostopaikkojen kumeja kun pelti hieman menny sisään ja ruostunu reijälle asti. Onhan tolla korilla tosin rullattu jo 430tkm. Muuten on kyllä todella vähäruosteinen.

[Maili]

Itellä oli oli e39 touring vm.2001 ja siihen oli tehty kahteen kertaan tectyl ruostesuojaus. (Uutena ja 6 vuotta siitä) Ei ollu missään pohjassa ruostetta. Ainoastaan takaluukun pinnassa. Ainut vika mikä koriin tuli, oli 80km/h mitsubishi lava auto vasempaan etukulmaan. Hyvin kori sen kesti ja emäntäkin Kilometriä oli siinä vaiheessa 250tkm.

[523i]

Mites sitten kun omassa e39ssä on takanostokohtien ympäriltä jo pellit kadonnu ja joudun ne hitsaamaan kuntoon, niin mitä sit laitan suojaksi jos en voi massaa tai öljyä laittaa?

Onko näissä "sinkkauksissa" ollut eroja kun omassa e39:ssä ei ole kyllä ruostetta yhtään ja sitten on näitä mitä on jo hitsailtu?

[Illusmare]

Mites sitten kun omassa e39ssä on takanostokohtien ympäriltä jo pellit kadonnu ja joudun ne hitsaamaan kuntoon, niin mitä sit laitan suojaksi jos en voi massaa tai öljyä laittaa?

[Hemi]

Minun ymmärrykseni mukaan E39:n (ja muidenkin autojen) ruostuminen alkaa ja etenee siten, että maalipinta (ja/tai mahdollinen pinnoite tai saumaus) pettää ja päästää veden maalin ja pellin väliin. Sinkki kestää siellä aikansa, varmasti myös tummuu hyvin, mutta sitä ei maalin alta näe, itseasiassa mitään ei näy päällepäin. Maali kiiltää ja käyttäjä elää siinä uskossa että auto on ruosteeton.

Ei, ei se mene noin vaan ensinnäkin siinä maalipinnassa pitää olla vaurio jotta se sinkitty koripelli pääsee hapen ja veden kanssa tekemisiin.
Toisekseen, jos/kun sinkki alkaa reagoimaan veden ja hapen kanssa, se muodostaa ”valkoruostetta”/”sinkkihometta” joka pullataikinan tavoin turvotessaan aikaansa sen ”kukkasen” maalipintaan ja turvottaa puristussaumat auki (luukkujen ongelmat).
Eli minkään kiiltävän maalipinnan ja pellin välissä ei voi syöpymistä tapahtua ilman että se heti jo aikaisessa vaiheessa on havaittavissa ”kukintana”.
Silloin toki jos/kun ruosteinen alueen on amatööri ”fiksaillut” ja pinnassa on hetken kiiltävä maali, voi ”pinnan alla muhia” hetkisen aikaa ilman että se on silmin nähtävissä.

ps.näyttää sinunkin kuvissa olevan jälkikäteen ”massattu” muovipohja, ilman vaikutusta.

Eli erityisen pahaksihan nämä ”massailut” tekevät tilanteesta siksi että kuvitellaan niillä olevan oikeasti jokin lisäsuojaominaisuus ja näin laiminlyödään vuosittaiset tarkastukset.
Toisaalta, ne jälkisuojaukset myös pääsääntöisesti peittävät ja piiloittavat alkavat ongelmat, jolloin ne jää tekemättä, eikä niitä voi oikein enään oikeaoppisesti tehdäkkään kun mikään PU-pinnoite ei enään tartu mihinkään.

[öpel]

Minun ymmärrykseni mukaan E39:n (ja muidenkin autojen) ruostuminen alkaa ja etenee siten, että maalipinta (ja/tai mahdollinen pinnoite tai saumaus) pettää ja päästää veden maalin ja pellin väliin. Sinkki kestää siellä aikansa, varmasti myös tummuu hyvin, mutta sitä ei maalin alta näe, itseasiassa mitään ei näy päällepäin. Maali kiiltää ja käyttäjä elää siinä uskossa että auto on ruosteeton.

Kaikki vahinko tapahtuu siellä maalin alla täysin piilossa, kunnes lopulta sinkki on loppu ja raudan korroosio alkaa. Ruosteen tilavuus on paljon suurempi kuin raudan, joka pistää maalin ympäriltä kuprulle.

Tässä vaiheessa vaurion huomaa, ja jos yhtään ajattelee auton ulkonäköä, niin kukkaselle haluaa tehdä jotakin. Sitten kun kukkaselle näyttää vähän hiekkapaperia, niin ruostetta löytyykin loputtomasti, niin paljon kun jaksaa hioa ja usein joutuu hitsaushommiin.

[kalevik]

Tottakai vertaan.
Sinkin paksuudessa on toki eroa ja tätä kautta sen ”tehollisessa ajassa", mutta pohjimmiltaan käyttäytymisessä ei.
Eli se että auton korissa sinkkipinnan vahvuus on selvästi ohuempi kuin kuumasinkityssä valaisinpylväässä, ei muuta itse sinkin luopumisprosessia ja pinnan värjäytymistä yhtään mihinkään.
Kaikki ei ole niin siinä valaisinpylväässä kuin auton korissakaan perinteistä ”ruostetta ja ruostumista” jos pintaan tulee hieman ruskeaa väriä.
Tämän ymmärtäminen ja tunnistaminen on kuitenkin aivan ensiarvoisen tärkeää silloin kun jotakin aiotaan korjata, eikä vain hetkeksi piilottaa ja itse asiassa nopeuttaa vaurion kehittymistä.

Ero on siis vain AJALLINEN, ei itse mekanismissa.

Kuten jo tuossa aiemmin muutaman esimerkkikuvan postasin, niin kyse on vauriosta vasta sitten kun alueella on oikeasti vaurio.
Vaurio se taas on vasta sitten kun sinkin suojaava vaikutus on loppunut (alueella ei ole enään sinkkiä joka luopuisi sen koripellin asemesta) ja syöpyminen=rakennetta syövä korroosio on alkanut.
Tällainen pelkän punaruskean oksidipinnan ylleen saanut sinkitty peltipintahan voidaan mm.pintakäsitellä ilman minkäänlaista ”ruosteenpoistoa” ja pelkoa mistään ”ruostumisesta”, kun taas oikea ruostuminen on pysäytettävä täydellisesti ennen minkäänlaista päällemaalausta, jne.
On siis ensiarvoisen tärkeää tunnistaa mistä on kyse, eikä kyseenalaistaa fysiikan lakeja siitä miten sinkki suojaavana elementtinä teräspinnalla oikeasti toimii ja miten se eroaa sinkkaamattomasta rakenteesta.

Okei.

Minulla on muutama 'vaurio' sigun autossa.

Minne voin tuoda auton näytille, eli missä katsot ja ilmoitat mitä pitää tehdä?

Teen/teetän mitä vain ilmoitat tehtäväksi, ei ole esim rahasta kiinni.

Olen tiedostanut että 'On siis ensiarvoisen tärkeää tunnistaa mistä on kyse, eikä kyseenalaistaa fysiikan lakeja siitä miten sinkki suojaavana elementtinä teräspinnalla oikeasti toimii ja miten se eroaa sinkkaamattomasta rakenteesta.'

[Hemi]

Hemi:
Joo, noinhan tuo galvanointi periaatteessa menee, mutta älä nyt lähde vertaamaan valaisintolpan sinkitystä auton sinkkiin, kun taitaa olla sinkin paksuuksissa aika posketon ero.

Tottakai vertaan.
Sinkin paksuudessa on toki eroa ja tätä kautta sen ”tehollisessa ajassa", mutta pohjimmiltaan käyttäytymisessä ei.
Eli se että auton korissa sinkkipinnan vahvuus on selvästi ohuempi kuin kuumasinkityssä valaisinpylväässä, ei muuta itse sinkin luopumisprosessia ja pinnan värjäytymistä yhtään mihinkään.
Kaikki ei ole niin siinä valaisinpylväässä kuin auton korissakaan perinteistä ”ruostetta ja ruostumista” jos pintaan tulee hieman ruskeaa väriä.
Tämän ymmärtäminen ja tunnistaminen on kuitenkin aivan ensiarvoisen tärkeää silloin kun jotakin aiotaan korjata, eikä vain hetkeksi piilottaa ja itse asiassa nopeuttaa vaurion kehittymistä.

Ero on siis vain AJALLINEN, ei itse mekanismissa.

Kuten jo tuossa aiemmin muutaman esimerkkikuvan postasin, niin kyse on vauriosta vasta sitten kun alueella on oikeasti vaurio.
Vaurio se taas on vasta sitten kun sinkin suojaava vaikutus on loppunut (alueella ei ole enään sinkkiä joka luopuisi sen koripellin asemesta) ja syöpyminen=rakennetta syövä korroosio on alkanut.
Tällainen pelkän punaruskean oksidipinnan ylleen saanut sinkitty peltipintahan voidaan mm.pintakäsitellä ilman minkäänlaista ”ruosteenpoistoa” ja pelkoa mistään ”ruostumisesta”, kun taas oikea ruostuminen on pysäytettävä täydellisesti ennen minkäänlaista päällemaalausta, jne.
On siis ensiarvoisen tärkeää tunnistaa mistä on kyse, eikä kyseenalaistaa fysiikan lakeja siitä miten sinkki suojaavana elementtinä teräspinnalla oikeasti toimii ja miten se eroaa sinkkaamattomasta rakenteesta.

[jannnu78]

Olisiko mitenkään mahdollista että autoforumille, auton ruostumisesta keskulteltaessa, laitettaisiin esimerkkikuvia autoista?


Edit:

Bmw voidaan laskea autoksi, ainakin tässä tapauksessa.

kannatan ehdottomasti tätä omaa topiccia tälle , kuvien kera ja selitys jos tarvis . kun näitä teidän juttuja lukee ja tietää oman auton ongelma kohdat , tuntuu että nämä menee ihan "nasa ukkojen " hommiksi , vai onko se vaan niin että nykyajan automaalarit ja leimakonttorin ukot eivät näistä tiedä mitään mitenkä bemarista pitäisi oikeaoppisesti kuoria ongelmakohdat poijes , tehdä pohjat oikein jne.

pistäkääs kellä sana on hallussa niin topicci pystyyn , multa tulee muutama semi ongelma kuvien kera heti , kuitenkin tälllä palstalla on ukkoja jotka osaa noihin kuviin vastata parhaiten

[kalevik]

Usko pois, näitä täysin ”ruosteettomia” e39:jä on vielä liikenteessä yllättävän paljon. Ne missä ongelmia on, nousevat näihin nettikeskustelujen ”lööppeihin”, ei ne joissa ongelmia ei ole.

Olisiko mitenkään mahdollista että autoforumille, auton ruostumisesta keskulteltaessa, laitettaisiin esimerkkikuvia autoista?


Edit:

Bmw voidaan laskea autoksi, ainakin tässä tapauksessa.

[öpel]

Hemi:
Joo, noinhan tuo galvanointi periaatteessa menee, mutta älä nyt lähde vertaamaan valaisintolpan sinkitystä auton sinkkiin, kun taitaa olla sinkin paksuuksissa aika posketon ero. Valaisinpylväät kestävät jopa meren rannalla puoli ikuisuutta, autot eivät. Juuri kävin etälä-USA:aa ajelemassa ympäri ja ihmettelin kuinka Mazdojen helmat kukkii alueilla joilla sataa kerran vuoteen.

Mitä olen itse autojen korroosiosta oppinut, erityisesti E39:stä, niin siinä vaiheessa kun maalipinnassa on se kupru, niin pelti on jo huonossa kunnossa alla, ei ole todellakaan mitään tummunutta sinkkiä.

Vertaa linkittämiäni kuvia edellisellä sivulla:

http://www.btcf.fi/forum/showpost.php?p=3086592&postcount=53

[Hemi]

Mites jos olisi käynyt niin hyvä tsägä, että on ruosteeton e39, miten nyt voi toimia jotta ruostetta ei esiintyisi tulevaisuudessakaan? Tietty kaikki paikat joskus menee, mutta voiko prosessia pidentää?

Usko pois, näitä täysin ”ruosteettomia” e39:jä on vielä liikenteessä yllättävän paljon. Ne missä ongelmia on, nousevat näihin nettikeskustelujen ”lööppeihin”, ei ne joissa ongelmia ei ole.

Oikeasti, älä tee mitään muuta kuin huolehdi oikeasti vuosittaisesta tarkastuksesta. Eli katso että kaikki saumaukset ovat ehyet ja kaikki PU-pinnoitukset kiinni.
Kaikki ne alueet koita tehtaalla ei ole pinnoitettu, saa ja oikeastaan pitääkin vetää itseensä ruskean kovan pinnan (suojaa paremmin kuin se neitseellinen pinta).
Irroita vuosittain helmojen takimmaiset nostotallat ja katso että sisältä ei tule vettä, eikä kotelossa sormella tunnustellen tunnu kosteutta eikä varsinkaan hienoa hiekkaa.
Tarkista vuosittain täyssöaukon kaukalon saumaus ja mikäli siellä on vähänkään kuprua, korjaa uudella saumaksella ja maalauksella välittämästi.
Älä missään tapauksessa ”korjaa” mitään hiomalla ”ruosteet” pois ennen kuin kyseessä on ihan oikea vaurio, koska tällöin saat ainoastaan vauriokehitystä todennäköisesti nopeutettua poistamalla sinkin.
Vasta siinä kohtaa kun sinkin vaikutus on loppunut (näkyy pellin kraateroitumisena/syöpymisenä), aletaan mahdollisesti käyttää vaurioalueella hiontaa ja hiekkapuhallusta puhdstuksessa.
Silloinkin paras lopputulos kuitenkin saadaan ruosteen ”syöjillä” ja kunnollisella PU-pohjamaalijärjestelmällä, jolloin säästetään se vähäkin sinkki vaurioalueella.
Eli, nyrkkisääntönä voisi pitää että älä koske mihinkään ”ruosteen näköiseen” ennen kuin siinä alkaa näkymään rokonarpea.
Korjaa kaikki pinnoitteet ja saumaukset PU-pohjaisin ainein, eli sitä perinteistä massaa ei tähän koritekniikkaan kuulu mihinkään.
Mikään vaurio ei kehity hetkessä katasrofiksi sinkityssä rakenteessa, joten vuosittainen tarkastus riittää aina ja joka tapauksessa pysäyttämään kaikki alkavat vauriot lähtökuoppiinsa.

Eli tuossa nyt vielä tuo Corrosion Suomen havainnollistava kuva siitä mikä EI vielä ole ”ruostetta” (huom. ei pistemäistä syöpymää/”rokonarpea”):

Punaruskea värjäytyminen:

Punaruskea värjäytyminen
Piillä tiivistetyt teräkset, joissa rautasinkkifaasin osuus sinkkikerroksessa on korkea, voivat jonkin aikaa altistuneena oltuaan saada punaruskean värisävyn,joka syvenee ajan myötä. Rautasinkkifaasi korrodoituu, missä yhteydessä siitä vapautuu rautaa, joka muodostaa ruostetta ilman tai sadeveden kosteuden vaikutuksesta. Ruosteella on voimakas värjäävä vaikutus, ja jopa pienet määrät saattavat saada aikaan merkittävää värjäytymistä (kuva 2).

Voimakasta värjäytymistä pidetään helposti merkkinä ruostesuojauskyvyn heikentymisestä tai katoamisesta.

Tämä pitää harvoin paikkansa. Rautasinkkiseos suojaa terästä paremmin kuin puhdas sinkki – jopa
30 % parannuksia on havaittu. Värjäytynyt pinta voidaan hyvin maalata, jos niin on ulkonäkösyistä
tarpeen. Eräällä värjäytyneellä valopylväällä, joka oli ollut käytössä yli 30 vuotta, oli mittauksissa todettu
olevan n. 70 mikrometrin sinkkikerros jäljellä, mikä pidentää sen käyttöikää noin 50 vuodella

Tässä aitoa korroosiota johon pitää puuttua ja mikäli jo tämän näköistä löytyy, ei sinkkipinnasta ole käytännössä mitään jäljellä ja sitä kautta sen poistumista korjaukstoimissa ei tarvitse enään pelätä:

[Attekun]

Mites jos olisi käynyt niin hyvä tsägä, että on ruosteeton e39, miten nyt voi toimia jotta ruostetta ei esiintyisi tulevaisuudessakaan? Tietty kaikki paikat joskus menee, mutta voiko prosessia pidentää?

[Hemi]

Kun 'nykyautoihinkin' kuitenkin tulee kaikenlaista, voisitko laittaa selkeät ohjeet (kokemusta tuntuu ainakin olevan):

Maalin alla 'rupea', miten otetaan kiinni oikeaoppisesti ja millä aineilla yms?

Maalipinta jo reilusti rikki, ei kuitenkaan läpi asti reikää, miten toimitaan ?

Ja sitten ihan jo reikä, miten paikataan, tai lähinnä miten hitsaus tehdään/suojataan oikeoppisesti sitten että ehjä pelti säilyy mahdollisimman vähin vaurioin?

Ei näihin nykykoritekniikan korjauksiin voi antaa mitään yleispäteviä ohjeita autoa/vauriota livenä näkemättä....tai voi, mutta joku kuitenkin vuoden/parin jälkeen kirjottaa että ”hemin” ohjein tehtynä auto vasta mätäni....
Eli itse tässä yritän ainoastaan tuoda yleiseen tietoisuuteen sitä tosiasiaa että nykykoritekniikka on ihan eri kuttu kuin se miten autoja korjailtiin ja ”massailtiin” 30-vuotta sitten.
Ne korjausohjeet kun voi jo täydellisesti unohtaa mikäli autossa ei ole museokilvet kiinni.
Toisekseen, kun näistäkin asioista olen tässä 10-vuotta kertoillut ja vieläkin se otetaan puhtaasti vitsinä ja vittuiluna mm.että on ”hemin ruostetta” ja ruostetta, niin on ihan turha lyödä sen enempää päätä seinään kuin mitä jo ihan muutaman perusjutun kertominen edellyttää.
Sen jälkeen vastuu on lukijalla koska hiemankaan tarkemmin aiheeseen perehtyminen on ”hemin besserwisserismiä” ja minä saan tästäkin sontaa niskaan joka suunnasta.
Eli tämän pitänee riittää, että tuon esille sen tosiasian että nykykoritekniikka on ihan eri juttu kuin museokilvillä kulkeva koritekniikka ja sitä kautta myös vaurioiden analysointi ja korjaustoimenpiteet.
Se pitäisi riittää siihen että ihan amatöörikorjauksia ei ihan niin paljon tehtäisi ja ehkä joku voisi ongelmaa käydä näyttämässä ihan asiantuntijalle(mm.katsastusmies ei sitä oikeasti ole, eikä varsinkaan alustasuojaksia tekevä yritys).

[janke]

Kun 'nykyautoihinkin' kuitenkin tulee kaikenlaista, voisitko laittaa selkeät ohjeet (kokemusta tuntuu ainakin olevan):

Maalin alla 'rupea', miten otetaan kiinni oikeaoppisesti ja millä aineilla yms?

Maalipinta jo reilusti rikki, ei kuitenkaan läpi asti reikää, miten toimitaan ?

Ja sitten ihan jo reikä, miten paikataan, tai lähinnä miten hitsaus tehdään/suojataan oikeoppisesti sitten että ehjä pelti säilyy mahdollisimman vähin vaurioin?

Ainakin sen tiedän, että hitsaus saumat pitäisi saada aina molenminpuolin peitattua, joka voi olla hankalaa tietyissä paikoissa. Kun hitsataan päitäisliitoksia vaikka helmankoteloon, niin hitsin juuri sisäpuolella vetää rakkuloihinsa kosteutta ja sauman vierestä ruostuu ajan kanssa pelti puhki. Olen miettinyt hitsaamista haponkestävällä langalla juurikin näitä paikkoja, joihin ei saa niin hyvin happoa/epoksia sudittua, mutta tässäkin tapauksessa saattaa normaali Fe-ruostua puhki ruostumatoan sauman vierestä?