Suosittelin edelleen suhtautumaan kriittisesti ihmisten värittyneisiin mielipiteisiin, jonkun mielestä uudempikoriset on aina pahempia kuin vanhempikoriset, toiset tykkää kokonaan eri automerkista ja niitä fanaattisesti koittaa mainostaa.
Kyllähä se tietenkin tympii jos on ostanut mukamas hyvän auton ja se osoittautuukin pahaksi mittaristoviritetyksi tai muutenvain huoltamattomaksi -> pedantille omistajalle kertalaakista paljon askaretta.
Silloin tietysti kannattaa miettiä että olisiko syytä harkita muunmerkkistä uudempaa, jolloinka on mahdollisuus että ei olekaan ihan huoltamaton tai muuten huonolla pidolla ollut vastassa.
Omalla kelannu nyt 40tkm, ja ihan värittyneesti voin sanoa että tyytyväiseltä vielä vaikutan. Käytetyksi autoksi laatu + laatuvaikutelma ihan passeli. Kaiken kukkuraksi vielä herättää työpaikan pihalla vielä jotain keskustelua, vaikka kymmenen vuotta on kohta ikääkin.
Jos haluaa varmasti toimivan auton tuohon hintaluokkaan, niin kannattanee katsella jotain idän ihmeitä - joissa on jo lähtöhinta vähän eriluokkaa.
Ottakaa myös huomioon että joku kymmenen vuotta vanha alunperin melkein 150te maksanut auto jos myydään 1/10 hinnalla, niin on syytä olettaakin että ei se ihan ole enää siinä kunnossa kuin uutena. Joukkoon mahtuu hyvin pidettyjä yksilöitä, ja sitten myös näitä mistä halutaan päästä nopeasti eroon, konstilla millä hyvänsä. Pätee muuten jokaiseen autoon merkkiin ja malliin katsomatta mitä on myynnissä.
Omasta autohistoriasta (kaikki autot käytettyjä, yht. ~15kpl) nykyinen menopeli on kyllä ehdottomasti ollut vähävikaisin ja hinta-laatusuhteeltaan paras. Vaimon nissanikin on ihan periaatteessa samanmoinen, mutta siitä kyllä puuttuu se omistamisen ilo, ei oikein tykitä pahemmin sillä ajella. Ostapa se, ois jouten.
Jokainen kuitenkin sen käytetyn auton ostaa omalla riskillä. Joskus menee hienosti, ja joskus kusee niin vitusti varpaille että talvella on amputaation paikka.
Kyllähä se tietenkin tympii jos on ostanut mukamas hyvän auton ja se osoittautuukin pahaksi mittaristoviritetyksi tai muutenvain huoltamattomaksi -> pedantille omistajalle kertalaakista paljon askaretta.
Silloin tietysti kannattaa miettiä että olisiko syytä harkita muunmerkkistä uudempaa, jolloinka on mahdollisuus että ei olekaan ihan huoltamaton tai muuten huonolla pidolla ollut vastassa.
Omalla kelannu nyt 40tkm, ja ihan värittyneesti voin sanoa että tyytyväiseltä vielä vaikutan. Käytetyksi autoksi laatu + laatuvaikutelma ihan passeli. Kaiken kukkuraksi vielä herättää työpaikan pihalla vielä jotain keskustelua, vaikka kymmenen vuotta on kohta ikääkin.
Jos haluaa varmasti toimivan auton tuohon hintaluokkaan, niin kannattanee katsella jotain idän ihmeitä - joissa on jo lähtöhinta vähän eriluokkaa.
Ottakaa myös huomioon että joku kymmenen vuotta vanha alunperin melkein 150te maksanut auto jos myydään 1/10 hinnalla, niin on syytä olettaakin että ei se ihan ole enää siinä kunnossa kuin uutena. Joukkoon mahtuu hyvin pidettyjä yksilöitä, ja sitten myös näitä mistä halutaan päästä nopeasti eroon, konstilla millä hyvänsä. Pätee muuten jokaiseen autoon merkkiin ja malliin katsomatta mitä on myynnissä.
Omasta autohistoriasta (kaikki autot käytettyjä, yht. ~15kpl) nykyinen menopeli on kyllä ehdottomasti ollut vähävikaisin ja hinta-laatusuhteeltaan paras. Vaimon nissanikin on ihan periaatteessa samanmoinen, mutta siitä kyllä puuttuu se omistamisen ilo, ei oikein tykitä pahemmin sillä ajella. Ostapa se, ois jouten.
Jokainen kuitenkin sen käytetyn auton ostaa omalla riskillä. Joskus menee hienosti, ja joskus kusee niin vitusti varpaille että talvella on amputaation paikka.
Comment