Kotelolaskuri ja kotelon koko

[Rudenorth]

Joko olet ymmärtänyt lukemasi väärin, tai lehdessä on puhuttu puuta heinää. Elementin liikepoikkeama ei suoranaisesti vaikuta käytettävään kotelokokoon. Se on kuitenkin välttämätön vaatimus, jos pienemmällä kartiolla halutaan riittäviä äänenpaineita.

Asiaa kyllä puhut. Mutta mainitsinkin esim., eli en tarkoittanut että pelkästään iskunpituutta lisäämällä saataisin elementit toimimaan pienissä kotelossa, vaan vaatii kyllä muitakin muutoksia elementille. Ilmaisin aikasemmin asiani vähän huonosti mut mut, en itsekään ole mikään pienten kotelojen kannattaja, vaan pyrin tekemään kotelot aina sähköisten arvojen mukaan optimaalin kokoisiksi.

[Clavurion]

Mainittakoon vielä... Jos kotelo pitää ehdottomasti saada rajoitettua fyysiseltä kooltaan, yksi keino toiston ulottamiseksi alemmas on LT-korjaus (Linkwitz Transform). Tietysti tässäkään ei ole ilmaisia lounaita tarjolla. Elementiltä vaaditaan runsaasti liikepoikkeamaa sekä tehonkestoa (lämpökuorma) ja lisäksi tehokas pääte. LT:tä ei ilmeisesti hirveästi ole vielä autohifin puolella omaksuttu.
Asiasta lisää esim. tässä.

[JTMD]

20hz on jo vaikea kuulla ja harva sen kuulevat.

no okei... my bad

Tarvitseeko edes ns. normaalikuuntelulla päästä alle 50Hz:n?

Tuon laskurin mukaan refleksikotelolla mun elementillä olisi sitten se 20Hz matalin taajuus.

Eli kannattaako mun alkaa nyt refleksikoteloa rakentaa?

[alspe]

no okei... my bad

Tarvitseeko edes ns. normaalikuuntelulla päästä alle 50Hz:n?

Tuon laskurin mukaan refleksikotelolla mun elementillä olisi sitten se 20Hz matalin taajuus.

Eli kannattaako mun alkaa nyt refleksikoteloa rakentaa?

Tuo sun aiemmin postaama käppyrä on hieman harhaanjohtava koska siinä SPL on tasattu yli 100 Hz:n mukaan. Tosiasiassahan jakosuodatus on aina 50 - 80 Hz. Lisäksi kotelot ovat eri kokoiset 30 / 48 l, eli ei järkevää verrata suoraan.

Kyllä mä vaan lähtisin aluksi suljettuun kokeilemaan. Esim. 40 litrainen. Sen voit sitten myöhemmin muuttaa esim. 30 Hz:iin viritetyksi refleksiksi laittamalla koteloon 60 cm 4" putkea jos ei suljettu tyydytä. Suljetun kotelon etuna on ainakin hyvä tehonkesto matalimmilla taajuuksilla. Refleksikotelossa kartio voi karata käsistä ilman subsoniccia.

Suljettu kotelo vaatii vahvistimelta pikkuisen enemmän virranantoa, mutta jos paineet ovat maltilliset ja vahvistin OK, niin suljettu aluksi.

[Juhis]

Mainittakoon vielä... Jos kotelo pitää ehdottomasti saada rajoitettua fyysiseltä kooltaan, yksi keino toiston ulottamiseksi alemmas on LT-korjaus (Linkwitz Transform).

Niin kyseessähän on yksinkertainen bassokorjaus alimmilla taajuuksilla eli vähän sama asia, kuin taajuuskorjaimella boostaisi alimpia taajuuksia. Vastaavaa ideaahan käytettiin aikoinaan esim. Hifi 100/1 subbarissa ja käytetään varmasti paljon myös nykyisissä kaupallisissa subbareissa.

Mielestäni normaalissa henkilöautossa tuollaisen korjaimen käyttäminen ei ole perusteltua, koska muutenkin auton pienestä sisätilasta johtuen matalimmat taajuudet korostuvat noin 12dB/oktaavi tietyn taajuuden alapuolella. Ja jos käytössä on tarpeeksi järeät midbassot, voi toiston alarajataajuutta venyttää periaatteessa vielä valitsemalla tarpeeksi matala jakotaajuus subbarille.

[Juhis]

Tarvitseeko edes ns. normaalikuuntelulla päästä alle 50Hz:n?

Mitä järkeä on ylipäätään rakentaa subbaria, jos ei tunne tarpeelliseksi toistaa alle 50Hz:n taajuuksia. Tietysti normaali musiikissa esim. 30Hz alarajataajuus riittää mainiosti. Mutta jos toisto rajoittuisi 50Hz:n, niin ei varsinaisesta subbarista ole kyse.

Kannattaa huomioida, että autossa kaikista matalimmat taajuudet toistuvat joka tapauksessa voimakkaammin, kuin pelkistä vapaakenttävasteista voisi kuvitella. Auton pienistä sisämitoista johtuen matalimmat taajuudet korostuvat periaatteessa 12dB/oktaavi tietyn rajataajuuden alapuolella.

Valinta suljetun ja refleksikotelon välillä kannattaa tehdä useamman eri asian perusteella. Ensimmäinen on tietysti käyttämäsi elementin soveltuvuus. Toiset elementit sopivat paremmin refleksiin ja toiset paremmin suljettuun. Tämä riippuu elementin parametreista. Refleksikotelo vaatii aina myös enemmän tilaa peräkontista eli suuremman kotelon.

Seuraavaksi on huomioitava omat kuuntelutottumuksesi eli minkälaista musiikkia kuuntelet ja millaisen bassotoiston haluat. Tietylle musiikille pieni boostaus esim. 35 Hz - 50 Hz alueella ei välttämättä ole huono juttu. Ja toisenlaiselle musiikille on parasta mahdollisimman tasainen toisto, joka ulottuu jopa 20Hz asti vaimentumatta.

Kannattaa muistaa myös, että refleksikotelo vahvistaa tiettyjä bassotaajuuksia selvästi viritystaajuuden yläpuolella eli näiden toistamiseen tarvitaan pienempi vahvistinteho. Samoin tehonkesto viritystaajuudella ja sen yläpuolella on parempi kuin suljetussa kotelossa. Refleksikotelon viritystaajuuden alapuolella tehonkesto alkaa pikku hiljaa heikentyä ja aivan matalimmilla taajuuksilla tehonkesto on huonompi kuin suljetussa kotelossa.

[Clavurion]

Niin kyseessähän on yksinkertainen bassokorjaus alimmilla taajuuksilla eli vähän sama asia, kuin taajuuskorjaimella boostaisi alimpia taajuuksia. Vastaavaa ideaahan käytettiin aikoinaan esim. Hifi 100/1 subbarissa ja käytetään varmasti paljon myös nykyisissä kaupallisissa subbareissa.

Mielestäni normaalissa henkilöautossa tuollaisen korjaimen käyttäminen ei ole perusteltua, koska muutenkin auton pienestä sisätilasta johtuen matalimmat taajuudet korostuvat noin 12dB/oktaavi tietyn taajuuden alapuolella. Ja jos käytössä on tarpeeksi järeät midbassot, voi toiston alarajataajuutta venyttää periaatteessa vielä valitsemalla tarpeeksi matala jakotaajuus subbarille.

Perinteiseen puhtaalla alipäästösuotimella tehtyyn korjaukseen LT:tä ei voi täysin rinnastaa. LT:ssä on kuitenkin oma fiksuutensa. Hifi-palstoilla tästä on paljon väännetty, joten niistä voi kaivaa kädenvääntöä.

Mielestäni auton varsin korkea alarajataajuus (matalin seisovan aallon pituus) pikemminkin puoltaisi LT:n käyttöä. Sen avullahan elementti voidaan pakottavan tarpeen tullen sulloa pienempään koteloon ja sitten piikittävä korkean Q-arvon koteloyhdistelmä saada laakalatvaisemmaksi Q~0.7 tietämille (vasteen lasku kompensoituu melko tarkkaan luontaisella korostuksella). Tämän merkitys jää tietysti pienemmäksi, jos käytetään todellista SUBwooferia ja jyrkkää jakoa.

[Juhis]

Perinteiseen puhtaalla alipäästösuotimella tehtyyn korjaukseen LT:tä ei voi täysin rinnastaa. LT:ssä on kuitenkin oma fiksuutensa. Hifi-palstoilla tästä on paljon väännetty, joten niistä voi kaivaa kädenvääntöä.

En jaksa alkaa väittelemään asiasta sen enempää, mutta mielestäni kaikki ylimääräinen sähköinen korjaus on pahasta äänenlaadun kannalta. Eli mielummin rakentaa elementti+kotelo yhdistelmästä sellaisen, ettei ylimääräisiä korjailuja tarvita. Nuo korjaukset kun ei vaikuta pelkkään taajuusvasteeseen ja pelkän taajuusvasteen korjaaminen ei tarkoita, että subbari toimisi sen jälkeen niinkuin pitää.

Mielestäni LT ei ole mitään muuta kuin tietyn korjauskäyrän omaava sähköinen taajuuskorjain. Muita perusteluja asiasta voi esittää.

[Clavurion]

En jaksa alkaa väittelemään asiasta sen enempää, mutta mielestäni kaikki ylimääräinen sähköinen korjaus on pahasta äänenlaadun kannalta. Eli mielummin rakentaa elementti+kotelo yhdistelmästä sellaisen, ettei ylimääräisiä korjailuja tarvita. Nuo korjaukset kun ei vaikuta pelkkään taajuusvasteeseen ja pelkän taajuusvasteen korjaaminen ei tarkoita, että subbari toimisi sen jälkeen niinkuin pitää.

Ihanne olisi tietysti käyttää suurella kartiolla varustettua herkkää elementtiä poskettoman kokoisessa kotelossa ilman sähköisiä korjauksia. Tässä nyt on kuitenkin pohdittu kompromisseja kotelon pienentämiseksi. LT ei kuitenkaan välttämättä ole hyvällä elementillä yhtään huonompi ratkaisu, kuin pieni elementti "väkisin väännetyillä" parametreilla ilman sähköistä korjausta.

[alspe]

Mielestäni LT ei ole mitään muuta kuin tietyn korjauskäyrän omaava sähköinen taajuuskorjain. Muita perusteluja asiasta voi esittää.

Se on "käänteisfunktio" korkean Q-arvon (liian pieni kotelo) kompensoimikseksi. Parantaa askelvastetta ja ryhmäviivettä, ainakin teoriassa. En ole kokeillut, mutta uskallan kyllä arvailla ettei moni muukaan täällä, varsinkaan sen vastustajat. Se ei ainakaan mun mielestä ole taajuusvasteen korjaus samassa mielessä kuin korostus eq:lla.

tuosta kohdat 9-12.

[Juhis]

Se ei ainakaan mun mielestä ole taajuusvasteen korjaus samassa mielessä kuin korostus eq:lla.

Kyllä kysymyksessä on nimenomaan taajuusvasteen muokkaminen. Elementin tai elementti+kotelo yhdistelmän parametreja tuo korjaus ei pysty muuttamaan, vaan puhutaan teoreettisista muuttuneista Q-arvoista elementti+kotelo+taajuuskorjaus yhdistelmälle.

Ryhmäviivehän huononee selvästi noissa linkwitzlabin sivuilla matalimmilla taajuuksilla eli juuri sillä alueella, jossa taajuuksia joudutaan korostamaan. Ja vähenee pelkästään sillä alueella, jolta taajuuksia vaimennetaan. Eli liian pienen kotelon aiheuttama piikitys. Jos elementti olisi tarpeeksi suuressa kotelossa, ei tätä piikitystä edes olisi.

Ja tuollaisen LT:n suunnitteleminen omaan käyttöön ei olekaan ihan yksinkertainen asia. Jos kerta ongelma on, että käytettävissä on vain tietyn kokoinen kotelo, miksi ei valita siihen hieman pienempää elementtiä, jolle kotelon koko on riittävä? Eli jos esimerkiksi kotelotilavuus on liian pieni 12" elementille, miksi ei suosiolla laittaa siihen 10" elementtiä? Eikä yrittää väkisellä saada sitä 12" elementtiä toimimaan kyseisessä tilavuudessa.

[alspe]

Ryhmäviivehän huononee selvästi noissa linkwitzlabin sivuilla matalimmilla taajuuksilla eli juuri sillä alueella, jossa taajuuksia joudutaan korostamaan. Ja vähenee pelkästään sillä alueella, jolta taajuuksia vaimennetaan. Eli liian pienen kotelon aiheuttama piikitys. Jos elementti olisi tarpeeksi suuressa kotelossa, ei tätä piikitystä edes olisi.

Ryhmäviive tosiaan kasvaa alimmilla taajuuksilla, mutta yleisen "säännön" mukaan ryhmäviive olisi hyvä olla joka suoran tai loivasti muuttuva, eli kyttyrää kuten linkin kotelossa ilman LT:ta. Eli LT suoristaa ryhmäviivettä ja vaihetta.

Toki isot elementit isossa kotelossa ovat hyvä peruslähtökohta, mutta enpä näkisi romukoppaan heitettävänä ajatuksena laittaa 2x15" elementtia autoon. LT:n avulla ne voitaisiin laittaa jo aika pieneen koteloon, eikä yläbasso jumputtuaisi edes hieman korkeammalla jaolla. Kokeilemisen arvoinen mielestäni, varsinkin autossa.

[Juhis]

Toki isot elementit isossa kotelossa ovat hyvä peruslähtökohta, mutta enpä näkisi romukoppaan heitettävänä ajatuksena laittaa 2x15" elementtia autoon. LT:n avulla ne voitaisiin laittaa jo aika pieneen koteloon, eikä yläbasso jumputtuaisi edes hieman korkeammalla jaolla. Kokeilemisen arvoinen mielestäni, varsinkin autossa.

Juu ei varmasti romukoppaan heitettävä ajatus! Mutta toisaalta eiköhän yksi kappale laadukas 10" - 15" elementti riitä autokäytössä aivan mainosti normaaliin kuunteluun.

[mikae34]

Juu ei varmasti romukoppaan heitettävä ajatus! Mutta toisaalta eiköhän yksi kappale laadukas 10" - 15" elementti riitä autokäytössä aivan mainosti normaaliin kuunteluun.

Kaikki eivät vain kuuntele normaalisti...jolloin se ei riitä.