Vedetön jäähdytinneste

[TFV]

Ei glykoli pala.

[MNi]

Häh? Etyleeniglykolin leimahduspiste on 111 astetta, tuossa Evansin kamassa safety sheetin mukaan 111,9 astetta. Jos pääsee roiskahtamaan pakosarjan päälle niin aika varmasti syttyy...

OT: Olihan enkkulassakin Spitfiren Merlin-moottoreissa ensin puhdasta glykolia jäähdytysnesteenä mutta siirtyivät jäähdytystehon ja syttymisherkkyyden takia takaisin 30/70 glykoli/vesi -seokseen.

[JJT]

-tä? Käsi pystyyn kellä on mennyt jäähdytyskierron osia vaihtoon koska ne on ruostuneet sisäpuolelta alkaen puhki

Muutaman pakkaspropun oon nähny jossa oli ainevahvuutta jäljellä ehkä muutama kymppi..lähes puhki ruostunut siis.
Kannattaa ne nesteet siis vaihtaa edes muutaman vuoden välein

[Messier]

Selittäkää minullekin mitä hyvää siinä on että järjestelmään ei kehity painetta?

Ei mitään, päinvastoin, paine nostaa kiehumispistettä.
Esim. F1 pannuissa nesteen lämmöt 120-130 C järjestelmässä painetta n.3,5bar.

[MNi]

Selittäkää minullekin mitä hyvää siinä on että järjestelmään ei kehity painetta?


"Water-based coolants cause cavitation and damage the engine over time. Evans coolant extends your engines life by reducing pressure and prohibiting corrosion."
-tä? Käsi pystyyn kellä on mennyt jäähdytyskierron osia vaihtoon koska ne on ruostuneet sisäpuolelta alkaen puhki

Jos ei tule painetta, ei tule haljenneita paisuntasäiliöitä, tai haljenneita jäähdytysputkia.

Onhan tavallisessa jäähdytinnesteessä myös korroosionhidastusaineita. Inhibiittoria vaan kuluu ajan saatossa, sen takia jäähdytinneste on vaihdettava neljän vuoden välein. Ei se vesi tai glykoli vaadi vaihtoa vaan nimenomaan vähiin käynyt inhibiittori.

[MNi]

Ei mitään, päinvastoin, paine nostaa kiehumispistettä.
Esim. F1 pannuissa nesteen lämmöt 120-130 C järjestelmässä painetta n.3,5bar.

No, Evansissa kait pointti onkin siinä että nesteen kiehumispiste on 190 C. Ei tarvita painetta kun ei ole pelkoa että kiehumispiste saavutetaan.

Juuri muuta hyvää en tuosta Evansista keksi kuin tuon korkean kiehumispisteen, alentunut jäähdytysteho ja palovaara ovat miinuspuolella.

[Pretoriaani]

Jos ei tule painetta, ei tule haljenneita paisuntasäiliöitä, tai haljenneita jäähdytysputkia.

Jos ei tule painetta, jotain on rikki. Jos tulee LIIKAA painetta, jotain on rikki/menee rikki.

[Muurahainen]

Jos ei tule painetta, jotain on rikki. Jos tulee LIIKAA painetta, jotain on rikki/menee rikki.

Jos siellä on jotain mikä ei laajene lämmetessään niin mistäs tulee painetta?
Sillon on jotain rikki esim. kansipahvi.

[petrolhead]

Jos ei tule painetta, ei tule haljenneita paisuntasäiliöitä, tai haljenneita jäähdytysputkia.

Onhan tavallisessa jäähdytinnesteessä myös korroosionhidastusaineita. Inhibiittoria vaan kuluu ajan saatossa, sen takia jäähdytinneste on vaihdettava neljän vuoden välein. Ei se vesi tai glykoli vaadi vaihtoa vaan nimenomaan vähiin käynyt inhibiittori.

Eli. Perinteisessä jäähdytinnesteessä on uhkakuvana paineesta halkeava säiliö tai puhkiruostuva pakkasproppu ().

Tossa ihmelitkussa ei ole näitä "ongelmia". Mutta sitten kun ei ole painetta niin lämmönsiirtyminen moottorista nesteeseen ei ole enää lähelläkään samaa. En laittaisi omiin moottoreihini. Siellä lienee kansalaismoottorinkin kannessa ihan tarpeeksi hot spotteja. Monesti on sanottu että nelos-vitospytyn pakopuolen tienoilla löytyy kutoskoneesta kohtia jotka voi olla tosi kuumina. Huvikseenko BMW:n insinöörit laittoi vanhoihin S-moottoreihin veden ulostulon kannen sivusta?

[jokes911]

Onko tää nyt sitä ainetta jota Mersu ei halua A ja B sarjassa käyttää ja jonka takia on hiljakkoin uutisoitu että EU uhkaa pysäyttää Mersun autojen tuotannon?

[Cell]

Onko tää nyt sitä ainetta jota Mersu ei halua A ja B sarjassa käyttää ja jonka takia on hiljakkoin uutisoitu että EU uhkaa pysäyttää Mersun autojen tuotannon?

Ei, mersun tapauksessa kyse on EU:n vaatimasta uudesta kylmäaineesta ilmastointijärjestelmässä, jolla pitäisi korvata vanha kunnon R134a.

[MNi]

Eli. Perinteisessä jäähdytinnesteessä on uhkakuvana paineesta halkeava säiliö tai puhkiruostuva pakkasproppu ().

Tossa ihmelitkussa ei ole näitä "ongelmia". Mutta sitten kun ei ole painetta niin lämmönsiirtyminen moottorista nesteeseen ei ole enää lähelläkään samaa. En laittaisi omiin moottoreihini. Siellä lienee kansalaismoottorinkin kannessa ihan tarpeeksi hot spotteja. Monesti on sanottu että nelos-vitospytyn pakopuolen tienoilla löytyy kutoskoneesta kohtia jotka voi olla tosi kuumina. Huvikseenko BMW:n insinöörit laittoi vanhoihin S-moottoreihin veden ulostulon kannen sivusta?

No en minäkään laittais. Reiluuden vuoksi olen yrittänyt faktoja etsiä, puolesta ja vastaan. Enemmän niitä on vastaan tullut.

Ominaislämpökapasiteetti 93 asteessa 50/50 vesi/glykoliliuoksella on 3,62 J/g/°C, puhtaalla glykolilla 2,76 J/g/°C eli jotain 23% heikompi (Lähde täällä).

Tuolla ykkössivulla oli se Heavy Duty Coolantin testirappari jossa näkyi kautta linjan 7% nousu sekä jäähdytinnesteessä että öljyssä verrattuna tavalliseen jäähdytinnesteeseen.

[MajorDrake]

Tuolla ykkössivulla oli se Heavy Duty Coolantin testirappari jossa näkyi kautta linjan 7% nousu sekä jäähdytinnesteessä että öljyssä verrattuna tavalliseen jäähdytinnesteeseen.

Mutta onko se hyvä vai huono asia?

Perinteisesti kun kaikki on ajateltu (ja ehkä mitoitettukin) max. 110 asteisena toimimaan, sattaisi esim. 120 asteisena hyötysuhde olla parjon parempi...

Koneen käyminen ~10 astetta kuumempana tietysti lisännee vähän
öljynkulutusta mutta liekkö sillä merkitystä...

[Cell]

Jo nuo 110 asteen lämmöt on paljon muoville, ja kyllä siellä alumiiniosienkin lämpötila nousee veden lämmön mukana. Alumiinin lujuus sukeltaa aika reilusti kun lämpötilaa nostetaan, ja jos ei jäähdytys ole ihan onnistunut niin...

Huonommin lämpöä siirtävän jäähdytinnesteen suurin haitta on lämpötilaerojen nousu. Vaikka keskilämpötila nousisi vain 10 astetta, se nousee enemmän paikallisesti suurimman lämpökuorman alueilla.

[wta]

Mulla on auto toiminut ihan normaaleilla jäähdytinnesteillä. Järjestelmä on suunniteltu siten, että siellä on painetta. Jos se ei painetta kestä niin se on rikki.