E39 523iA dynamometrin tulokset, ennen lastua

[Jarde]

Eli suorituskyvyllisesti(ei siis pelkästään maksimitehollisesti) M52TU/M54 moottori vastaa 2.5L:na M52 konetta 2.8L:na.

Kyllähän noissa M52B25TU ja M52B28 on eroa max.tehoissa 11 hp ja väännössä 34nm, ja 400/500 kierrosta alempana 2.8 eduksi. Käytännön suorituskyvyssä ei eroa varmasti huomaa!

[Petri.Kekkonen]

Sain eilen tehtyä kuvat joista voi vertailla M52B25 vs. sama TU:na ja vastaavasti M52B28 ja sama TU:na. Jännintä tässä vertailussa on se, että siinä missä 2.5-litraisessa TU:n avulla on saatu pelkästään etua, eli lisää vääntöä alakierroksille (ja yläpäässä vääntö on pysynyt samana) näyttää 2.8-litraisessa alavääntö parantuneen mutta ylävääntö huonontuneen samassa suhteessa. Eli TU-päivitys on latistanut vääntökäyrää, mutta kokonaishyötyä ei juuri tulisi.

Voikohan kysymys olla jostain yksilö- tai mittausteknisestä erosta, vai onko tuo Z3:n kone kaikilta osin täysin samanlainen kuin esim. E39:n vastaava? Ei kai M52B28TU:n imusarjakaan pitänyt ahdistaa?

Nyt siis näyttää siltä että M52B28 on näistä tehokkain ja TU-versio voittaa tuon vain alakiekoilla. Alakierroksilla myös M52B25TU on melko tasoissa mutta 3500 rpm jälkeen ei.

[suffeli]

Tuntuu kyllä hullulta, että tuossa B28 ja B28TU koneessa olisi menty huonompaan suuntaan! Väistämättä tulee mieleen, että onkohan nuo mittaukset varmasti ihan vertailu kelpoisia? Noista B28 ja etenkin B28TU-koneista on usein penkitetty 200-210hp lukemia.
Esim: http://www.nettiauto.com/viewVehicle.php?id_car=1197981 (auto siis -96)
"Dynotettu syksyllä: 211.1hp / 310.0NM (tehdas lupaa 193hv/280nm) Auto on täysin alkuperäinen tekniikaltaan."

Pitäisi saada penkitetty samalla kertaa kaikki nuo koneet ja siis samassa pajassa jne. Niin ja tietysti kokeilla kiihdytyksiä jossain motarilla, jotta selviäisi todellinen käytännön suorituskykyero!

[Jarde]

Pitäisi saada penkitetty samalla kertaa kaikki nuo koneet ja siis samassa pajassa jne. Niin ja tietysti kokeilla kiihdytyksiä jossain motarilla, jotta selviäisi todellinen käytännön suorituskykyero!

Näin se on! Ei kannata hirveesti vertailla eri penkeissä, eri aikoina(olosuhteet vaihtuu) mitattuja tuloksia. Tuo Rototest-mittaus on siinä hyvä, ettei rengaspito pääse vaikuttamaan tuloksiin. Niin ja ainahan moottoreissa on yksilöllisiä eroja.

[Petri.Kekkonen]

Tuo Rototest-mittaus on siinä hyvä, ettei rengaspito pääse vaikuttamaan tuloksiin. Niin ja ainahan moottoreissa on yksilöllisiä eroja.

Ja muutenkin Rototest:in sivuilla kehutaan vakaita olosuhteita ja luotettavuutta. Eli itse kyllä uskoihin näihin vähän enemmän kuin "tavallisiin" dynoihin joita yleensä vertaillaan.

Mutta nyt tarvittas edes jommasta kummasta 2.8:sta toinenkin Rototest-mittaus jotta näkis mikä on tilanne.

[jaki]

Ja muutenkin Rototest:in sivuilla kehutaan vakaita olosuhteita ja luotettavuutta. Eli itse kyllä uskoihin näihin vähän enemmän kuin "tavallisiin" dynoihin joita yleensä vertaillaan.

Mutta nyt tarvittas edes jommasta kummasta 2.8:sta toinenkin Rototest-mittaus jotta näkis mikä on tilanne.

Jotta saataisiin mitenkään luotettavia tuloksia, olisi KAIKKI mittaukset tehtävä peräjälkeen, niin, että ilman lämpötila ja kosteus ei pääse vaikuttamaan tulokseen = muuttua testin aikana. Oikeaoppisesti pitäisi vielä jarrukin kalibroida välissä. Mutta taitaa se tarpeeksi säädöissä pysyä muutenkin.
Muistelisin, että, kun penkitin kilpuriani ST:llä, kaveri olisi jotain kalibrointitietoja siihen syöttänyt, mutta oikeasti luotettavia tuloksia saadaan vain alussa kuvatulla tavalla. Ja silloinkin vain SUHTEESSA toisiin. Absoluuttiset lukemat ovat ihan mitä sattuu, niin kuin VM:n testissä joskus todettiinkin.
Ja lopullinen tuomio tulee siitä, että jokainen moottori ja auto on yksilö. Eli tällainen vertailu on lähinnä mukavaa ajanvietettä.

[Ändi]

kaikki penkit ei automaattisesti laske paljonko on moottoriteho vaan käytetään jonkin sortin korjaus prosenttia.

Sen käytöllä saadaan vakiostakin se 310nm 220hp...
pitäis niitä rengastehoja vaan tuijottaa.

ois kyl hyvä tietää mitä perus laatikot(autommaatti) hukkaa tehoa, entä renkaiden vaikutus.

varmasti iso 18" hukkaa tehoa enempi kun 15"

[jaki]

kaikki penkit ei automaattisesti laske paljonko on moottoriteho vaan käytetään jonkin sortin korjaus prosenttia.
pitäis niitä rengastehoja vaan tuijottaa.

Konetehohan lasketaan siitä, kun annetaan rullata alas huipputehosta. Viisaammat kertokoot, miten laskee.
Sinällään olet 100% oikeassa, että ainoastaan pyöräteho on oikeaa tehoa. Mitä iloa ylipäätään on siitä, että jos esim toisesta saadaan 5 kW enemmän moottoritehoa, muta molemmissa on samat tehot takapyörissä: samalla tavalla kulkevat molemmat.

[suffeli]

Niin onkos joku sattunut keräämään tai muistaisi, että paljonko nämä pyörätehot nyt sitten ovat olleet? Eli joku innokas voisi alkaa vertailemaan niitä!

Henkilökohtaisesti pidän hyvänä suorituskyvyn mittarina 80-160 tai 100-160km/h kiihdytystä. Se on helppo jokaisen kokeilla ja vehkeitä ei saa sillä hajalle. Jos siis verrataan 0-100km/h kiihdytykseen joka vaatii suorittajalta jo hieman taitoa jne. Ainoa mikä on tärkeää, on että tie on tasainen. Tuon testin kun tekee samalla tiellä molempiin suuntiin ja laskee keskiarvon, niin pitäisi saada ihan hyvä vertailuarvo, ainakin itselleen.

[Ändi]

Konetehohan lasketaan siitä, kun annetaan rullata alas huipputehosta. .

siinä penkissä jossa oma kikotin oli ei ollut tällästä ominaisuutta. eli ei laskenut vastusta.

[Petri.Kekkonen]

varmasti iso 18" hukkaa tehoa enempi kun 15"

Painavammat renkaat tietysti hidastaa kiihtyvyyttä suuremman hitausmomenttinsa takia, eli tehoa kuluu enemmän painavamman renkaan kiihdyttämiseen. Mutta ero on kuitenkin käytännössä varmasti pieni verrattuna muihin virhelähteisiin normaaleissa dynotuksissa.

Niin onkos joku sattunut keräämään tai muistaisi, että paljonko nämä pyörätehot nyt sitten ovat olleet?

Eikös niitä tässä threadissa juuri ole jonkunverran keräilty, ainakin 523i ja 528i osalta. Teropa:n 523iA Ppyörä=112,7 kW, Rapamahan 523i Touring Ppyörä=126,9 kW, Jarden 528i Ppyörä=123,8 kW (jos oikein tulkitsin lappua), Teknikens Värld:n koeajama 523i Ppyörä=124 kW.

Henkilökohtaisesti pidän hyvänä suorituskyvyn mittarina 80-160 tai 100-160km/h kiihdytystä. Se on helppo jokaisen kokeilla ja vehkeitä ei saa sillä hajalle. Jos siis verrataan 0-100km/h kiihdytykseen joka vaatii suorittajalta jo hieman taitoa jne. Ainoa mikä on tärkeää, on että tie on tasainen. Tuon testin kun tekee samalla tiellä molempiin suuntiin ja laskee keskiarvon, niin pitäisi saada ihan hyvä vertailuarvo, ainakin itselleen.

Olisihan nuo hyviä jos vain saisi luotettavasti mitattua ajan. Virhettä tulee manuaalisella kellotuksella helposti. En tiedä onko Tempes GT sitten luotettava vai ei. Mun autolle Tempes antoi (siis lentävällä lähdöllä) 80-160 km/h 13,3s ja 100-160 km/h 11,0s.

[fraatti]

Tuntuu kyllä hullulta, että tuossa B28 ja B28TU koneessa olisi menty huonompaan suuntaan! Väistämättä tulee mieleen, että onkohan nuo mittaukset varmasti ihan vertailu kelpoisia? Noista B28 ja etenkin B28TU-koneista on usein penkitetty 200-210hp lukemia.
Esim: http://www.nettiauto.com/viewVehicle.php?id_car=1197981 (auto siis -96)
"Dynotettu syksyllä: 211.1hp / 310.0NM (tehdas lupaa 193hv/280nm) Auto on täysin alkuperäinen tekniikaltaan."

Pitäisi saada penkitetty samalla kertaa kaikki nuo koneet ja siis samassa pajassa jne. Niin ja tietysti kokeilla kiihdytyksiä jossain motarilla, jotta selviäisi todellinen käytännön suorituskykyero!

Sanoisin kylläkin että tämä m52b28tu on laiska kun mikäkin ylhäältä.. Veikkaan että imupuoli ahdistaa ja reilusti.. Näkeehän se jo vääntökäyrästä miten se kulkee.. Tarkoituksena olisikin kokeilla m54 imusarjaa mikäli semmoinen jostain vaan löytyy. Tuon ruiskun adaptiivisuus on kuitenkin todella hyvä kun koneeseen on laitettu mm remmiahtimia ilman softamuutoksia.

Edellisessä m52b28:ssa oli kuitenkin 261hv/320nm joten hengityksen kuntoon laittamisella niitä tehoja kyllä saadaan. Tuossakin silti kaasuläppä jäi vielä kuristamaan menoa.. Auto tuli myytyä ennen uuden läpän asennusta


Tuon firman dynokäppyröihin luotan kyllä täysin.
Tuossa olisi bemarin opetusmateriaaleista otettuja dynokäppyröitä sekä tietoa koneesiin kohdistuneista muutoksista. Kaikki sama tieto löytyy myös m50 ja m50tu moottoreista jos on kiinnostusta laittaa kaikkia käppyröitä samaan taulukkoon..

[fraatti]

ja tuossa vielä yksi

[S.P.R]

Noiden BMW:n matskujen mukaan M52 ja M52TU koneet on kaikki "tukkoisia" yläkierroksilla. Väännöt laskee jyrkästi maksimin jälkeen. TU-päivitys on noiden käppyröiden mukaan parantanut lähinnä alakierrosten vääntöä. Vasta
M54 on sitten tuonut yläkierroksille enemmän hönkää.

[Petri.Kekkonen]

Sanoisin kylläkin että tämä m52b28tu on laiska kun mikäkin ylhäältä.. Veikkaan että imupuoli ahdistaa ja reilusti.. Näkeehän se jo vääntökäyrästä miten se kulkee.. Tarkoituksena olisikin kokeilla m54 imusarjaa mikäli semmoinen jostain vaan löytyy.

Ilmeisesti 2.5-litraisessa tuo ahdistus on vähän lievempää... Tai ilmenee ylempänä. :think Mutta ois kyllä erittäin kiinnostavaa kokeilla M54:n imusarjaa tähänkin, ja ottaa dynot ennen/jälkeen. Luulisi että vois saada ihan todellista parannusta. Vielä jännempää ois tietysti nähdä voiko tuohon sitten vielä softamuutoksilla saada lisää parannusta imusarjan vaihdon jälkeen, siis ihan jollain perus-chippivirityssysteemillä. Toisaalta jos (ja kun) jo perus M52B25:sista on usein dynottu tuo jopa ~190hv tehoa, eikä TU-versio tunnu yltävän juuri sen kummempaan huipputehoon, niin miten sitten M54:n imusarja voisi noistaa tuosta paljonkaan tehoja kun sillekin on kuitenkin luvattu vain se 192hv.

Edellisessä m52b28:ssa oli kuitenkin 261hv/320nm joten hengityksen kuntoon laittamisella niitä tehoja kyllä saadaan.

Oho, mitäs tohon siten oli tehty?

Tuossa olisi bemarin opetusmateriaaleista otettuja dynokäppyröitä sekä tietoa koneesiin kohdistuneista muutoksista.

Ite oon vuoden ajan kaivannu virallisia TU-koneiden käppytöitä ja just 1/2 tuntia sitten ennen kuin luin tän sun viestin löysin itse tuon saman matskun PDF:nä täältä: http://www.bmwclub.ro/forums/index.p...=post&id=13717

Nyt voi lopultakin sanoa että on sekä aika hyvät käytännön dynot näistä että myös nuo valmistajan tarkat käyrät (noita viivottimella piirrettyjä approksimaatioita oli aiemminkin kyllä linkitetty tänne). Ainoa juttu mitä nyt puuttuu on se M54:n imurööri ja tietotaito siitä voiko sen miten helposti pultata kiinni.