E39 vm99 ilmastoinnin haju

[-Tapi]

Ei se kenno ajon aikanakaan niin jäässä ole että olis kuiva, muutenhan se jäätyisi pikkuhiljaa umpeen. Ja mistä sitä pölyä ja hiukkasia sinne tulisi? Siellähän on ne raitisilmasuodattimet sitä varten. Joten edelleen olen sitä mieltä että hajuja voi välttää kun sammuttaa ilmastoinnin ja "kuivattaa" kennon ennenkuin pysähtyy.

??? Häh?? Ei se kenno todellakaan jäädy tai edes kunnolla kastu kun ympärillä virtaa melkoinen kuutiomäärä ilmaa joka kuivattaa. Se kastuu vasta kun ilman virtaus loppuu.

Mistä sitä pölyä (eritoten siitepölyä) sinne kertyy.. samasta paikasta kuin aina: Suodattimen läpi sekä sisäkierron kautta. Eivät ne yksinkertaisesti ole niin tiiviitä/erottelukykyisiä etteivät päästäisi hiukkasia läpi. Jos suodatin olisi täydellinen eikä sisäkiertoa käytettäisi, ei kenno voisi koskaan haista koska sen pintaan ei pääsisi mitään partikkeleita. Näin ei vaan tosielämässä ole. Ilmastoinnillisiin suositellaan aina aktiivihiilimallia, koska sillä ollaan lähempänä puhdasta, vaikka absoluuttiseen hiukkasettomuuteen onkin valovuosien matka.

Et voita mitään sammuttamalla ilmastoinnin ajon aikana.

Minula on ilmastointi päällä huhtikuusta marraskuuhun yhtäjaksoisesti, ei hajuhaittoja.

[juhape]

??? Häh?? Ei se kenno todellakaan jäädy tai edes kunnolla kastu kun ympärillä virtaa melkoinen kuutiomäärä ilmaa joka kuivattaa. Se kastuu vasta kun ilman virtaus loppuu.

Jaaha, no miten sinne voi ilmanvirtauksen loputtua hetkessä kerääntyä desikaupalla vettä? Ei mitenkään koska se vesi on tiivistynyt sinne ajon aikana ja on siellä jäätyneenä/isoina pisaroina ja sulaa kun auto sammutetaan.

Eikä minullakaan ole yksikään ilmastoitu auto haissut vielä.

[Petri.Kekkonen]

Jaaha, no miten sinne voi ilmanvirtauksen loputtua hetkessä kerääntyä desikaupalla vettä? Ei mitenkään koska se vesi on tiivistynyt sinne ajon aikana ja on siellä jäätyneenä/isoina pisaroina ja sulaa kun auto sammutetaan.

Mun logiikalla vettä tiivistyy kennon läpi virtaavasta ilmasta kylmään kennoon koko ajan. Jäädy se kuitenkaan ei koska muuten kenno ois kohta tukossa.

Vähän samalla tavalla kondensoiva kuivausrumpu kuivattaa kumaa ja kosteaa ilmaa lämmönvaihtimessa, ja sitä kautta pyykkiä.

[juhape]

Mun logiikalla vettä tiivistyy kennon läpi virtaavasta ilmasta kylmään kennoon koko ajan. Jäädy se kuitenkaan ei koska muuten kenno ois kohta tukossa.

Vähän samalla tavalla kondensoiva kuivausrumpu kuivattaa kumaa ja kosteaa ilmaa lämmönvaihtimessa, ja sitä kautta pyykkiä.

No tuota tarkoitinkin....eli se kenno on koko ajan siellä märkänä niin kauan kuin ilmastointi on päällä. Kaikki vesi joka ei pysy kennossa valuu vedenpoisto reikien kautta ulos. Jos ilmastoinnissa on paineet kohdallaan/ainetta tarpeeksi niin kenno menee pakkasen puolelle kompuran pyöriessä ja sulaa taas kun kompura huilaa.

[-Tapi]

No tuota tarkoitinkin....eli se kenno on koko ajan siellä märkänä niin kauan kuin ilmastointi on päällä. Kaikki vesi joka ei pysy kennossa valuu vedenpoisto reikien kautta ulos. Jos ilmastoinnissa on paineet kohdallaan/ainetta tarpeeksi niin kenno menee pakkasen puolelle kompuran pyöriessä ja sulaa taas kun kompura huilaa.

Juhape: "Logiikkasi" on ihan johdonmukaista mutta silti ihan metsässä

Kenno ei ole kovin märkä kun ilmaa virtaa sen ympärillä. Ilmavirtauksella kun on melko suuri "kuivaava" vaikutus. Tämä toteutuu missä tahansa lämpötilaerossa. Kenno ei myöskään ole pakkasen puolella siinä mielessä että sen läpi virtaava iso lämmin ilmamassa lämmittää sitä tehokkaasti. Todellinen lämpötila kennolla lienee +5 - +15 asteen välillä.

Kun ilmavirtaus ympäriltä loppuu, kondensoituvaa vettä ei enää kuivata pinnalta vaan lämpötilaerot suurenevat (koska kenno kylmenee ilman läpivirtaavaa lämmintä ilmaa) ja vaihtuva ilmamäärä vähenee merkittävästi. Tällöin kenno kastuu, eli vesi tiivistyy kylmän kappaleen pinnalle (kondensoituu).

Suosittelenkin tekemään kotona havainnollistavia testejä, niin asia avautuu sinuellkin paremmin. Laita jokin alumiiniosa (suuri lämmönsiirtokyky) pakastimeen ja ota se sieltä pois jonkin ajan kuluttua. Jos jätät tuon osan pöydälle lämpimään, se kerää pinnalleen ympäröivästä ilmasta kosteuden (kondensoi). Jos sen sijaan puhallat sitä voimakkaasti koko ajan, huomaat ennen pyörtymistäsi että se lämpenee nopeammin ja kosteus siirtyikin takaisin ympäröivään ilmaan kastelematta pöytää.

[-Tapi]

Jos ilmastoinnissa on paineet kohdallaan/ainetta tarpeeksi niin kenno menee pakkasen puolelle kompuran pyöriessä ja sulaa taas kun kompura huilaa.

Kun ilmastoinnissa on ainetta tarpeeksi tai liikaa, se toimii edelleen kuten sen kuuluukin. Jos sitä on liian vähän, se ei lähde painekytkimen takia käyntiin. Ilmastointi perustuu painemuutokseen ja sen kylmentävä/lämmittävä vaikutus ei riipu aineen määrästä. Kompura huilaa välillä siksi, että paine-ero on kennolla riittävä tai että lauhduttimelta lähtevä neste on liian kuumaa. Ei se sulattele mitään.

[ton1-87]

vie liikkeeseen myrkkyjen vaihtoon,samalla varmaan laittavat järjestelmään puhdistus/homeenestoaineen.ainakin täälläpäin.

[TJJ]

vie liikkeeseen myrkkyjen vaihtoon,samalla varmaan laittavat järjestelmään puhdistus/homeenestoaineen.ainakin täälläpäin.

Eihän se putkien sisällä oleva aine kennoa voi puhdistaa, kennon puhdistus on eri juttu ja se tehdään lisähinnasta.

[juhape]

Kun ilmastoinnissa on ainetta tarpeeksi tai liikaa, se toimii edelleen kuten sen kuuluukin. Jos sitä on liian vähän, se ei lähde painekytkimen takia käyntiin. Ilmastointi perustuu painemuutokseen ja sen kylmentävä/lämmittävä vaikutus ei riipu aineen määrästä. Kompura huilaa välillä siksi, että paine-ero on kennolla riittävä tai että lauhduttimelta lähtevä neste on liian kuumaa. Ei se sulattele mitään.

Aivan varmasti aineen määrällä, jos sitä on liian vähän, on vaikutusta
jäähdytystehoon.Ilmastointi kyllä käynnistyy jos ainetta on hiukan liian vähän mutta kompura napsuu vaan tiuhempaan ja ei tule kylmää kunnolla. Tarpeeksi vähän jos on niin silloin ei lähde käyntiin ollenkaan.
Ja se kenno sulaa/lämpenee silloin kun kompura huilaa.

[-Tapi]

Aivan varmasti aineen määrällä, jos sitä on liian vähän, on vaikutusta
jäähdytystehoon.Ilmastointi kyllä käynnistyy jos ainetta on hiukan liian vähän mutta kompura napsuu vaan tiuhempaan ja ei tule kylmää kunnolla. Tarpeeksi vähän jos on niin silloin ei lähde käyntiin ollenkaan.
Ja se kenno sulaa/lämpenee silloin kun kompura huilaa.

Suosittelen tutustumaan ilmastoinnin teoriaan, miten lämpö siirtyy ja miten sitä hyödynnetään auton ilmastoinnissa.

[juhape]

Suosittelen tutustumaan ilmastoinnin teoriaan, miten lämpö siirtyy ja miten sitä hyödynnetään auton ilmastoinnissa.

Ei tässä mitään tarkkaa teoriatietoa tarvita.
Kokemuksesta tiedän kuinka ilmastointi käyttäytyy jos ainetta on liian vähän (on ollut useampia ilmastoituja autoja joihin on aineita lisätty) ja toisekseen ollaan jo menty sivuun topicin alkuperäisestä aiheesta joten eipä tästä taida olla järkeä kiistellä tämän enempää.

[-Tapi]

Ei tässä mitään tarkkaa teoriatietoa tarvita.
Kokemuksesta tiedän kuinka ilmastointi käyttäytyy jos ainetta on liian vähän (on ollut useampia ilmastoituja autoja joihin on aineita lisätty) ja toisekseen ollaan jo menty sivuun topicin alkuperäisestä aiheesta joten eipä tästä taida olla järkeä kiistellä tämän enempää.

Ajattelin kiistellä vielä vastustelustasi huolimatta
Kun ilmastointisi on tehoton ja se korjaantuu ainetta lisäämällä, ei järjestelmä suinkaan kylmene enempää kuin aiemminkaan, vaan sen lämmönsitomiskapasiteetti suurenee. Koko rakennelma perustuu siihen, että kompressori puristaa aineen kasaan (=lämpenee, juu nou?). Seuraavaksi aine jäähdytetään tulikuumasta hieman alemmas mutta paineen kuitenkaan merkittävästi laskematta (keulan lauhdutin). Sitten aine virtaa höyrystimelle, mutta ennen höyrystintä se joutuu kulkemaan expansioventtiilin läpi, joka kuristaa virtausta. Koska kompressori imee samasta linjasta koko ajan uutta ainetta puristettavaksi, tulee expansioventtiilin ja kompressorin välille iso paine-ero. Kun paine laskee, lämpötila putoaa (sama lämpötilaero kuin pari riviä ylempänä). Kun linjan lämpötila putoaa, sitä hyödynnetään laittamalla sille kohtaa kenno joka jäähdyttää ulkoilmaa.

Kun ainetta on liian vähän, lämpötilaero pysyy samana mutta ainetta virtaa järjestelmässä vähemmän. Tällöin kennon läpi kulkeva ilmamäärä ehtii lämmittämään ainetta enemmän kuin normaalisti. Kompressorilta lähtevä neste on edelleen yhtä kuumaa kuin aiemminkin, samoin exalta lähtevä kylmä neste. Exa säätyy nestemäärän mukaan, joten vähäinen määrä ei poikkea paljosta toiminnan kannalta. Vain kapasiteetti pienenee.

Kenno ei jäädy, ellei ulkolämpötila ole erittäin alhainen ilmastoinnin ollessa käynnissä. Sekin on estetty anturilla, joka on kytketty kertomaan järjestelmälle ulkolämpötila. Tällöinkään ilmastoinnin oma teho ei riitä jäädyttämään freonijohdannaisiaan.

Et siis voita mitään sammuttamalla ilmastoinnin ajon aikana. Kennon mekaanisella puhdistamisella on parempi lopputulos mutta sekin menee hukkaan väärällä ilmastoinnin käyttötavalla. Kondenssivesi on tarkoitettu virtaamaan autosta ulos auton ollessa parkissa. Jos vettä tulisi ajon aikana, se ei olisi mahdollista kuin erittäin pienillä puhallustehoilla tai suljetulla tuloilmakanavalla. Kennon pintaan kerääntyvä siitepöly on hyvä kasvualusta bakteereille ja sen estämiseksi tulisi kenno pitää mahdollisimman kuivana aina kun sen läpi virtaa paljon ilmaa. Kuivaan kennoon hiukkaset kun eivät tartu.

[juhape]

Ajattelin kiistellä vielä vastustelustasi huolimatta
Kun ilmastointisi on tehoton ja se korjaantuu ainetta lisäämällä, ei järjestelmä suinkaan kylmene enempää kuin aiemminkaan, vaan sen lämmönsitomiskapasiteetti suurenee. Koko rakennelma perustuu siihen, että kompressori puristaa aineen kasaan (=lämpenee, juu nou?). Seuraavaksi aine jäähdytetään tulikuumasta hieman alemmas mutta paineen kuitenkaan merkittävästi laskematta (keulan lauhdutin). Sitten aine virtaa höyrystimelle, mutta ennen höyrystintä se joutuu kulkemaan expansioventtiilin läpi, joka kuristaa virtausta. Koska kompressori imee samasta linjasta koko ajan uutta ainetta puristettavaksi, tulee expansioventtiilin ja kompressorin välille iso paine-ero. Kun paine laskee, lämpötila putoaa (sama lämpötilaero kuin pari riviä ylempänä). Kun linjan lämpötila putoaa, sitä hyödynnetään laittamalla sille kohtaa kenno joka jäähdyttää ulkoilmaa.

Kun ainetta on liian vähän, lämpötilaero pysyy samana mutta ainetta virtaa järjestelmässä vähemmän. Tällöin kennon läpi kulkeva ilmamäärä ehtii lämmittämään ainetta enemmän kuin normaalisti. Kompressorilta lähtevä neste on edelleen yhtä kuumaa kuin aiemminkin, samoin exalta lähtevä kylmä neste. Exa säätyy nestemäärän mukaan, joten vähäinen määrä ei poikkea paljosta toiminnan kannalta. Vain kapasiteetti pienenee.

Kenno ei jäädy, ellei ulkolämpötila ole erittäin alhainen ilmastoinnin ollessa käynnissä. Sekin on estetty anturilla, joka on kytketty kertomaan järjestelmälle ulkolämpötila. Tällöinkään ilmastoinnin oma teho ei riitä jäädyttämään freonijohdannaisiaan.

Et siis voita mitään sammuttamalla ilmastoinnin ajon aikana. Kennon mekaanisella puhdistamisella on parempi lopputulos mutta sekin menee hukkaan väärällä ilmastoinnin käyttötavalla. Kondenssivesi on tarkoitettu virtaamaan autosta ulos auton ollessa parkissa. Jos vettä tulisi ajon aikana, se ei olisi mahdollista kuin erittäin pienillä puhallustehoilla tai suljetulla tuloilmakanavalla. Kennon pintaan kerääntyvä siitepöly on hyvä kasvualusta bakteereille ja sen estämiseksi tulisi kenno pitää mahdollisimman kuivana aina kun sen läpi virtaa paljon ilmaa. Kuivaan kennoon hiukkaset kun eivät tartu.

Pakko vielä vastata. Kerrohan mihin se ilmasta kondensoituva vesi häviää sieltä kennosta ajaessa jos ei valu pois? Ilmastointihan kuivattaa ilmaa joten kabiiniin se ei tule! Sama toimintaperiaate on näissä kotiin asennettavissa ilmalämpöpumpuissa ja sieltäkin tulee kondennssivesiletkusta vettä KOKO AJAN kun kompura on päällä. Ja kun kompura sammuu niin tulee isompi loraus kerralla. Että mietihän nyt asiaa miten se todellisuudessa on äläkä arvaile!
Minulla on nytkin tommonen ilmalämpöpumppu käynnissä ja siinä ilman virtaus on takuulla suurempi kuin autossa ja silti kondenssivettä tulee ihan loronaan kompuran pyöriessä.

Ja mitä tuohon auton ilmastoinnin toimintatapaan tulee niin se on kyllä tiedossa mutta ainakaan vanhemmissa systeemeissä ei ole ulkoläpötila-anturia vaan painekytkin hoitaa sen ettei se käynnisty pakkasessa. Järjestelmän paine laskee kun ilma kylmenee. Sama asia kun jos ainetta on liian vähän.

[525TDS Touring]

Kyllähän se höyrystimen kenno on kaikkea muuta kuin kuiva aina silloin kun kompura on päällä, ja kondenssivettä tulee ajaessa takuulla yhtälailla kuin paikallaankin, se ei vain kerry näkyväksi lammikoksi auton alle.

[-Tapi]

Nokun ei.

Suurin osa pinnoille tiivistyvästä vedestä kulkee tosiaankin ilman mukana. Ajon aikana veden valuminen poistoputkista vähenee selvästi.

Juhape: Milläs selittäisit sitten sen sammuttamisen jälkeen lörähtävän isomman vesimäärän? Luuletko että kenno kylmenee lisää? Kyllä se on suoraan yhteydessä ohikulkevan ilmavirran loppumiseen.

Pointti on siis edelleenkin se (aihe: Ilmastoinnin hajut), että kukaan ei ole "musta tuntuu"-menetelmän lisäksi löytänyt perustetta ajon aikana ilmastoinnin sammuttamiseen.