Tehdäänpäs pieni välikatsaus. i7 on ollut käytössä heinäkuun alusta ja kilometrejä on kertynyt vajaa 20tkm ja autossa mittarissa on vajaat 30tkm.
Marraskuu oi hiljasin 2400km ja syyskuussa tuli liikuttua sitten 3700km edestä. Autolla ei ole juuri nurkissa pyöritty vaan ajot ovat olleet matka-ajoa, kuukauden keskimääräinen päivämatka osuus kaikilla kuukausilla 170..320km/pv. Kesällä kulutus oli noin 22kWh/100km ja keskinopudet kuukaudessa ~84km/h molemmin puolin. Marras-joulukuussa keskinopeus on pudonnut ~80km/h ympäristöön ja kulutus on pompannut 28kWh/100km tasoon. Kun tien märkä tai pinnassa on yhtään lunta/sohjoa niin kulutus nousee merkittävästi. Suurin matka-ajo kulutus,33kWh/100km, oli aamuyöllä (04..05) lentokentälle mennessä lumisilla teillä ennen aura-autoa.
Onneksi akku on riittävän kookas. Kesällä ei ollut mitään ongelmia ja eroa periteisee autoon ei ollut, vaikka päivässä tulikin paljon kilometrejä. Pysähdysten aikana auton sain yhdeksän kertaa kymmenestä ladattua 11/22kW latureilla hyvään iskuun ennen matkan jatkamista. Nyt talven tullen kulutuksen noustessa eteen on tullut jo näitä ns. 'pakollisia pysähdyksiä'. Kyllä tuo jonnin verran kieltämättä v
taa, hörppiä kahvia ja odotella, että pääsee jatkamaan matkaa, kun auto ei muuten matkantejoa rajoita päinvastoin. Yhden kerran on myös sattunut, että laturia sai Mikkelin Pitkäjärven ABC:llä hetken odotella ja kun piuhaan pääsi kiinni niin lataus oli aika verkkaista 'dynaamisen' kuormanjaon vuoksi. Hienoa bullshit-bingoa- miksei ei voi sanoa suoraan, että kaikki saa sähköä huonosti. Tuon jälkeen olenkin Mikkelissä ladannut Cittarin Ionitylla, jossa vai kerran on ollut toinen lataaja ja lataustehon rajoittaa auto, ei laturipömpepelit. Suomalaiset on pihiä porukkaa, kun sähkön saa jostain (pari) senttiä halvemmalla niin kannattaa jonottaa
Saa nähdä lisääkö pakkanen vielä kulutusta entisestään, katsotaan muuttuuko kantama vielä synkemmiksi. Muta kevättä ja uutta veneilykautta kohtihan tässä jo mennään hyvää vauhtia
Omalla kohdalla harjoiteltavaa on vielä auton valmistelussa lataukseen, reilummin etukäteen lämmitys pitäsi laittaa päälle, jotta akkua ottaa tehoa heti. Toisaalta siten on kylmärinki, että riittääkö sähkö laturille asti auton alkaessa ehdottelemaan nytkin, että mitä jos akun valmistelu keskeytettäisiin. Muutenkin auton on aika säikky, ohjetta ja varoituksia ja latausohjeita pukkaa huolella varauksen tipahtaessa alle 10%.
Auto on toiminut käytännössä moiteetta sen jälkeen kun se vapautui ajokiellosta (jarruvika/valmistusvirhe) heinäkuussa ja sain auton käyttöön. Yhden kerran oikea etuistuimen referenssi katosi, ja sitähän ei sitten kotikonstein pysty restoimaan, vaan auto oli käytettävä huollossa. Etupenkki opetetaan uudelleen menemään kasaan pois edestä, kun takana oikealla V.I.P. (lue perheen teini) haluaa oikaista jalkansa ja säätää penkin lähes makuuasentoon. Sinänsä takapenkin lounge-asennolla ei nyt niin ole merkitystä, mutta referenssin kadotessa, etupenkki suostuu liikkumaa vain 2cm kerrallaan, mikä on jo hieman haittaakin. Odotin, että autossa olis ollut kaikenlaista pientä, niinkuin uusissa malleissa yleensä ja tälläisisissä vielä enemmän. Erittäin positiivinen yllätys, varauduin juoksemana huollossa taajempaan.
Talven tullen automaattiovet toimivat satunnaisesti. Syynä on kynnyskotelon antureiden peittyminen jäällä ja lumella ajon aikana, joten anturi joko ei toimi tai luulee, että este on lähellä ja ei avaa ovea. Muuten talvella ei ole paljoa moittimista - auto on lämmin, ei natinoita tai nitnöitä, jousitus toimii erinomaisesti. Valot ovat olleet myös positiivien yllätys. Kun aikoinaan koeajoin esittelyautoa, valot olivat heikot. Epäilinkin jo silloin että valot oli suunnattu persiilleen. Huomautin asiasta, mutta kuulema olivat ok
No eivät varmasti olleet, sillä näissä ei suurempaa puutetta todellakaan ole. Toki X5 laservalojen kantamaan ei ole, siinä mielessä lisäpitkät olisi hyvät, mutta niitä ei taida näihin dynaamiseiin valoihin saada rinnalle toimimaan mitenkään järkevästi.
Ominaisuus, jolle ei mitään voi, on, että auton perään kertyy nopeasti paksu kerros lunta, 3..5cm, jolloin peruutettaesa ei ole kameraa eikä antureita apuna. Kun niiden avustama peruttaminen on erittäin helppoa, niin ilman niitä se on vaativaa, joten kameroiden ja autein toimimattomuuden seurauksena on tullut tehtyä havaintoja. Kerran meinasi lentokentällä laturin suojaksi asetettu tolppa kaatua/puskuri vaurioitua. Pysäytin auton etäisyydelle, jossa keltainen suojatolppa oli jo pudottanut lumet puskurista, mutta sormi mahtu vielä väliin
Helvetin kätevää sinänsä katkaista keltaiset suojatolpat niin matalaksi, että autoa peruttaessa ruutuun tolppaa ei näe mistään. Ja tämä suunnittelun kukkanen on lähes joka laturilla. Suojat on tuollasia puolen reiden korkuisia. Jos kameraa ei ole, niitä ei pysty näkemään mitenkään. Olisiko ollut mahdotonta laittaa niihin 'aurauskepit' tai vain katkaista toppa vasta ylempää, jotta ne voisi ihan nähdäkin takaikkunasta? Latausympäristöt on samaa kuraa kuin sähköautojen kojelaudan ergonomia hiplailunäyttöineen. Tosin ei aina, on myös erinomaisia latausasemia, joiden 'läpi' voi ajaa, ei tarvitse peruutella jossain parkkipaikan takakulman kolosessa ja varoa 4" putkesta taivuteltuja taideteoksia. Monessakin paikassa olisi ollut tilaa tehdä asiat aivan vastaavalla tavalla, mutta ei niin ei. Infran rakentajat voisi mennä ottamaan oppia esim Kuninkaantien ABC:ltä, Mikkelin cittarin Ionitylta tai Siiskosen leipomon pihalta (tosin Siiskosen pihalla löytyy myös Nesteen latausasema josta oppia ei pidä ottaa). Eihän polttoainemittarillekaan peruutella johonkin ahtaaseen koloseen. Suunnitteleekohan näitä systeemejä (latausinfra ja sähköautojen hallintalaitteet) henkilöt, jotka eivät aja (sähkö)autolla lainkaan. Samat 'koulut' taitaa olla Hesan liikennesuunnittelijoiden kanssa,
Marraskuu oi hiljasin 2400km ja syyskuussa tuli liikuttua sitten 3700km edestä. Autolla ei ole juuri nurkissa pyöritty vaan ajot ovat olleet matka-ajoa, kuukauden keskimääräinen päivämatka osuus kaikilla kuukausilla 170..320km/pv. Kesällä kulutus oli noin 22kWh/100km ja keskinopudet kuukaudessa ~84km/h molemmin puolin. Marras-joulukuussa keskinopeus on pudonnut ~80km/h ympäristöön ja kulutus on pompannut 28kWh/100km tasoon. Kun tien märkä tai pinnassa on yhtään lunta/sohjoa niin kulutus nousee merkittävästi. Suurin matka-ajo kulutus,33kWh/100km, oli aamuyöllä (04..05) lentokentälle mennessä lumisilla teillä ennen aura-autoa.
Onneksi akku on riittävän kookas. Kesällä ei ollut mitään ongelmia ja eroa periteisee autoon ei ollut, vaikka päivässä tulikin paljon kilometrejä. Pysähdysten aikana auton sain yhdeksän kertaa kymmenestä ladattua 11/22kW latureilla hyvään iskuun ennen matkan jatkamista. Nyt talven tullen kulutuksen noustessa eteen on tullut jo näitä ns. 'pakollisia pysähdyksiä'. Kyllä tuo jonnin verran kieltämättä v
taa, hörppiä kahvia ja odotella, että pääsee jatkamaan matkaa, kun auto ei muuten matkantejoa rajoita päinvastoin. Yhden kerran on myös sattunut, että laturia sai Mikkelin Pitkäjärven ABC:llä hetken odotella ja kun piuhaan pääsi kiinni niin lataus oli aika verkkaista 'dynaamisen' kuormanjaon vuoksi. Hienoa bullshit-bingoa- miksei ei voi sanoa suoraan, että kaikki saa sähköä huonosti. Tuon jälkeen olenkin Mikkelissä ladannut Cittarin Ionitylla, jossa vai kerran on ollut toinen lataaja ja lataustehon rajoittaa auto, ei laturipömpepelit. Suomalaiset on pihiä porukkaa, kun sähkön saa jostain (pari) senttiä halvemmalla niin kannattaa jonottaa Saa nähdä lisääkö pakkanen vielä kulutusta entisestään, katsotaan muuttuuko kantama vielä synkemmiksi. Muta kevättä ja uutta veneilykautta kohtihan tässä jo mennään hyvää vauhtia
Omalla kohdalla harjoiteltavaa on vielä auton valmistelussa lataukseen, reilummin etukäteen lämmitys pitäsi laittaa päälle, jotta akkua ottaa tehoa heti. Toisaalta siten on kylmärinki, että riittääkö sähkö laturille asti auton alkaessa ehdottelemaan nytkin, että mitä jos akun valmistelu keskeytettäisiin. Muutenkin auton on aika säikky, ohjetta ja varoituksia ja latausohjeita pukkaa huolella varauksen tipahtaessa alle 10%. Auto on toiminut käytännössä moiteetta sen jälkeen kun se vapautui ajokiellosta (jarruvika/valmistusvirhe) heinäkuussa ja sain auton käyttöön. Yhden kerran oikea etuistuimen referenssi katosi, ja sitähän ei sitten kotikonstein pysty restoimaan, vaan auto oli käytettävä huollossa. Etupenkki opetetaan uudelleen menemään kasaan pois edestä, kun takana oikealla V.I.P. (lue perheen teini) haluaa oikaista jalkansa ja säätää penkin lähes makuuasentoon. Sinänsä takapenkin lounge-asennolla ei nyt niin ole merkitystä, mutta referenssin kadotessa, etupenkki suostuu liikkumaa vain 2cm kerrallaan, mikä on jo hieman haittaakin. Odotin, että autossa olis ollut kaikenlaista pientä, niinkuin uusissa malleissa yleensä ja tälläisisissä vielä enemmän. Erittäin positiivinen yllätys, varauduin juoksemana huollossa taajempaan.
Talven tullen automaattiovet toimivat satunnaisesti. Syynä on kynnyskotelon antureiden peittyminen jäällä ja lumella ajon aikana, joten anturi joko ei toimi tai luulee, että este on lähellä ja ei avaa ovea. Muuten talvella ei ole paljoa moittimista - auto on lämmin, ei natinoita tai nitnöitä, jousitus toimii erinomaisesti. Valot ovat olleet myös positiivien yllätys. Kun aikoinaan koeajoin esittelyautoa, valot olivat heikot. Epäilinkin jo silloin että valot oli suunnattu persiilleen. Huomautin asiasta, mutta kuulema olivat ok
No eivät varmasti olleet, sillä näissä ei suurempaa puutetta todellakaan ole. Toki X5 laservalojen kantamaan ei ole, siinä mielessä lisäpitkät olisi hyvät, mutta niitä ei taida näihin dynaamiseiin valoihin saada rinnalle toimimaan mitenkään järkevästi.Ominaisuus, jolle ei mitään voi, on, että auton perään kertyy nopeasti paksu kerros lunta, 3..5cm, jolloin peruutettaesa ei ole kameraa eikä antureita apuna. Kun niiden avustama peruttaminen on erittäin helppoa, niin ilman niitä se on vaativaa, joten kameroiden ja autein toimimattomuuden seurauksena on tullut tehtyä havaintoja. Kerran meinasi lentokentällä laturin suojaksi asetettu tolppa kaatua/puskuri vaurioitua. Pysäytin auton etäisyydelle, jossa keltainen suojatolppa oli jo pudottanut lumet puskurista, mutta sormi mahtu vielä väliin
Helvetin kätevää sinänsä katkaista keltaiset suojatolpat niin matalaksi, että autoa peruttaessa ruutuun tolppaa ei näe mistään. Ja tämä suunnittelun kukkanen on lähes joka laturilla. Suojat on tuollasia puolen reiden korkuisia. Jos kameraa ei ole, niitä ei pysty näkemään mitenkään. Olisiko ollut mahdotonta laittaa niihin 'aurauskepit' tai vain katkaista toppa vasta ylempää, jotta ne voisi ihan nähdäkin takaikkunasta? Latausympäristöt on samaa kuraa kuin sähköautojen kojelaudan ergonomia hiplailunäyttöineen. Tosin ei aina, on myös erinomaisia latausasemia, joiden 'läpi' voi ajaa, ei tarvitse peruutella jossain parkkipaikan takakulman kolosessa ja varoa 4" putkesta taivuteltuja taideteoksia. Monessakin paikassa olisi ollut tilaa tehdä asiat aivan vastaavalla tavalla, mutta ei niin ei. Infran rakentajat voisi mennä ottamaan oppia esim Kuninkaantien ABC:ltä, Mikkelin cittarin Ionitylta tai Siiskosen leipomon pihalta (tosin Siiskosen pihalla löytyy myös Nesteen latausasema josta oppia ei pidä ottaa). Eihän polttoainemittarillekaan peruutella johonkin ahtaaseen koloseen. Suunnitteleekohan näitä systeemejä (latausinfra ja sähköautojen hallintalaitteet) henkilöt, jotka eivät aja (sähkö)autolla lainkaan. Samat 'koulut' taitaa olla Hesan liikennesuunnittelijoiden kanssa,
Comment