Maalaustopic

[unatco]

A. Silkkaa aineiden haaskausta ruiskia jotain ruosteprimeriä kitin päälle. Hieman kun ajattelee maalaisjärjellä, niin mitä hyötyä haposta tms. ruosteen-estosta on siinä vaiheessa, kun kitin alle on päässyt kosteus/ruoste muhimaan kuprauttaen kitin? Ei hevonkaan paskaa.
Ruosteprimeristä, haposta ja sinkistä on hyötyä vain ja ainoastaan, kun on esim. hiekkapuhallettu ruostekukkia. Puhalluksen jälkeinen pinta on todella altis ruostumaan, jopa kitinkin alla - kitti kun on huokoista, joten tuolloin on suotavaa sulkea altis pinta esim. hapolla tms. Tähän päälle yleensä riittää pelkkä hinkkaväri ja kittiä ei edes tarvitse.

B. Silkkaa aineiden haaskausta taas vedellä kittiä johonkin äsken mainittujen päälle. Itsestään selvää, että jos jotain merkin upotuksia tasoitetaan tai muuta muutoksia tehdään, niin tottakai paljaalle kirkkaalle pellille kittaus. Henk.koht. kittaan aina poikkeuksetta puhtaalle pellille ja viimeiset kittailut karhennetulle 2K-hiontavärille. Silloin tällöin vanhalle karhennetulle lakkapinnalle myös. Hitsaamalla kun olen muutoksia tehnyt, niin siistinyt vain sauman ja suoraan kitannut ilman mitään väliaineita, tosin aina lasikuitukitillä ensin -> vuosia sitten tehtyjä muutoksia muuttaessa uudestaan, hiottaessa kitin alta paljastuvat saumat on aivan yhtä ruosteettomat, kuin silloin vuosia sitten. Pointtina myös se, että kun jotain tehdään, niin pellistä muovataan sellaiseksi, että kittiä ei tarvita juurikaan. Silloin lopputulos on aivan omaa luokkaansa.

Monet merkin upotukset tasoittanut metodilla: katkaisulaikalla koko alueen kiilloitus pellille ja reunat rankasti viistoksi, reijät hitsataan umpeen ja samalla hitsataan muutenkin kamaa pintaan, että upotus pienenee ja epätasoittuu. Lamellilaikalla sileäksi ja perään lasikuitu-/tai hiilikuitukittiä kynnellinen. Viimeistely höyläyksen jälkeen snadilla tarjoilulla hienotäytettä ja homma bueno hinkkavärille. Kestää vaikka lekasora-myrskyn

Tapoja on monia, mutta turhaa tehdä turhaa työtä minusta. Jokainen voi kokeilla vaikka tuota kitin tarttuvuutta. Mitenköhän sen saisin selitettyä..mmm.. no vaikka pellin pala kouraan ja suihkitaan siihen spray-pullosta vaikka sinkkiä tai mitä tahansa. Tähän perään kittiä ja kuivettua väännellään pellinpalaa kunnolla -> tuloksena kitti lähtee siisteinä lastuina irti ja alla kiiltävä maalipinta.
Saman kun tekee samaan pellinpalaan ilman maalia välissä ja kääntelee sitä, niin kitti ei enään irtoa niin vain, vaan ampuu ja halkeilee pieninä muruina väännetystä kohdasta.
Sama hinkkavärin ja vanhan maalipinnan kanssa. Eli pointtina aineet on ns. yhtä puuta ja välissä ei ole mitään heikkoa lenkkiä. Näin rautalangasta väännettynä

A. kohdasta puheenollen.. en ole sanonutkaan että ruosteeneston takia, vaan juuri esim kiveniskukestävyyden kannalta!
(paljon kokemuksia helmoista jossa alla epoksi ja röpömassa, kivet hakannut röpön pois ja epoksi vielä kestää ja kestää!)

kitin päällä on nimenonmaan hyvä olla se epoksi ainakin kiveniskualttiissa paikassa, ettei mene pohja-aine kittiin asti puhki, kun voipi imasta kosteutta ittees..

B. samaa mieltä kyllä osittain. kyllä, lasikuiti aina ensin, jos tarvitaan hiukankin enemmän kestävyyttä pohjalle (esim. isompi klommo täytetään kuidulla)
suoraan karhennetulle tottakai laitan jos klommo on pieni. suuremmissa suoraan raa'alle pellille

esittämäsi esimerkki on kyllä hyvä esimerkki. siitä sitten päätelkööt mikä on parempi vaihtoehto.

tapoja on yhtä monta kuin tekijääkin.

[fastandfurious]

www.nokianvari.fi

Kiitos, otampa suunnan tuonne. :think

[Hemi]

Itse päätin opetella maalaamaan ....

.... Fiiberilaikalla ja kulmahiomakoneella kaikki maali pois että pääsin aloittamaan puhtaalta pelliltä. Pellin hioin sitten muistaakseni 320 kuivahiontana epäkeskohiomakoneella (ensimmäinen virhe johon palaan myöhemmin).

Pohjamaalin valmistelin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Maali on 1K-tavaraa ja väriin tarvii lisätä vain ohenne. .....
Kun pintaa tarkastelee oikein läheltä niin siinä näkyy hiontajälkiä. Maali siis surkastuu merkittävästi kuivuessaan. Virhe minkä tähän koekappaleeseen tein oli se, että en hionut fiiberilaikan jälkiä tarpeeksi karkealla paperilla. Homma olisi pitänyt tehdä niin että fiiberilaikan jäljet poistetaan P120 -> P180 -> P240 -> P320 -> P400 -> P500. Voidaan toki kiistellä meneekö tuo jo hifistelyn puolelle mutta fakta on se että hiontakarkeutta ei kannata nostaa yli 100 karkeusastetta hienommaksi kerralla.

Oikeasti tässä tehty virhe oli tuo 1K pohjaväri joka kuivuu ja samalla kutistuu lähes vuoden, nostaen kaikki kittirajat ja hiontaskraadit pintaan.
Mitään.....siis: MITÄÄN 1K tavaraa ei saa vetää millekkään pinnalle joka ei ole täydellisen virheetön ja vähintää 800-vesissä hiottu.
Pohjatyövaiheessa ei tarvitse käyttää missään kohtaa 120 hienompaa tavaraa kunhan päälle ruiskutetaan 2K hiontaväri joka ruiskutuksen jälkeen viimeistellään hiomalla.
Tämä sulkee=betonoi kaikki kittirajat, skraadit ja pienet epätasaisuudet antaen täysin solidin/elämättömän tartuntapinnan pintavärille.
Koko pohjatyö+maalausvaiheen TÄRKEIN aine ja työvaihe on juuri tuo 2K-hiontapohjavärin veto+hionta. Se on maalaustyön onnistumisen suhteen ehdoton ykkösasia koko hommassa. Pintavärejä ja lakkoja voi vetää uudelleen tai hioa+myllyttää jne. mutta mikäli maalin alla ei ole "perustusta" eli 2K hiontapohjaa, on koko homma ladottu sulaville savijaloille.
Tästä ei ole mitään kompromissia, vaan se on se ainoa täysin välttämätön työvaihe koko hommassa.

[Rockford]

Oikeasti tässä tehty virhe oli tuo 1K pohjaväri joka kuivuu ja samalla kutistuu lähes vuoden, nostaen kaikki kittirajat ja hiontaskraadit pintaan.
Mitään.....siis: MITÄÄN 1K tavaraa ei saa vetää millekkään pinnalle joka ei ole täydellisen virheetön ja vähintää 800-vesissä hiottu.
Pohjatyövaiheessa ei tarvitse käyttää missään kohtaa 120 hienompaa tavaraa kunhan päälle ruiskutetaan 2K hiontaväri joka ruiskutuksen jälkeen viimeistellään hiomalla.
Tämä sulkee=betonoi kaikki kittirajat, skraadit ja pienet epätasaisuudet antaen täysin solidin/elämättömän tartuntapinnan pintavärille.
Koko pohjatyö+maalausvaiheen TÄRKEIN aine ja työvaihe on juuri tuo 2K-hiontapohjavärin veto+hionta. Se on maalaustyön onnistumisen suhteen ehdoton ykkösasia koko hommassa. Pintavärejä ja lakkoja voi vetää uudelleen tai hioa+myllyttää jne. mutta mikäli maalin alla ei ole "perustusta" eli 2K hiontapohjaa, on koko homma ladottu sulaville savijaloille.
Tästä ei ole mitään kompromissia, vaan se on se ainoa täysin välttämätön työvaihe koko hommassa.

Tismalleen samaa mieltä ja Hemiltä kokemuksella taas asiaa. Moni hinkkaa ennen hiontaväriä jollain 600:lla ja on täysin turhaa kiilloittamista. Henk.koht. en maalaa/tee yhtään mitään, jos ei vieressä ole saavia Debeerin 2K-hinkkaväriä - tämä peittää jopa 80:sen skraadut huokeasti, joskin 120:llä onkin leppoinen höylätä ja karkeampaa ei tarvitse. Hiontavärisession jälkeen pohja on kuin taulua alkaisi vetelemään puhtaalta pöydältä ja eipä ole koskaan näkynyt lopputuloksessa hiontajälkiä, vaikka jotkut niin kovasti väittääkin syntyvän.

Maalaushommat/ja korihommat on siitä outoja asioita, että moni sitä haluaa ja osaa kovasti tehdä. Koulussa käydään ja saadaan titteli -> ollaan valmiita ammattitasolaisia. Valitettava tosiasia on, että siellä koulussa ei opeteta synnynnäistä tarkkaavaisuutta, pikkutarkkuutta ja luonnostaan jostain tulevia kädellisiä taitoja, rauhallisuutta, sekä silmää kyseisiin hommiin yms. asioita, jotka jollakin on ja jollakin ei taas millään, vaikka vuosia turaisi. Tiedän monta "ammattilaista", jotka mainostavat titteliään ja neuvojaan, mutta yläkerran naapurin kersa vetäisi luultavasti paremman pinnan.
No, kuten edellä mainittiin - tapoja ja tekijöitä on monia, mutta miksi ei tehdä sillä oikealla tavalla kerralla, eikä vähän sinnepäin.

[Hemi]

Tismalleen samaa mieltä ja Hemiltä kokemuksella taas asiaa. Moni hinkkaa ennen hiontaväriä jollain 600:lla ja on täysin turhaa kiilloittamista. Henk.koht. en maalaa/tee yhtään mitään, jos ei vieressä ole saavia Debeerin 2K-hinkkaväriä - tämä peittää jopa 80:sen skraadut huokeasti, joskin 120:llä onkin leppoinen höylätä ja karkeampaa ei tarvitse. Hiontavärisession jälkeen pohja on kuin taulua alkaisi vetelemään puhtaalta pöydältä ja eipä ole koskaan näkynyt lopputuloksessa hiontajälkiä, vaikka jotkut niin kovasti väittääkin syntyvän.

Maalaushommat/ja korihommat on siitä outoja asioita, että moni sitä haluaa ja osaa kovasti tehdä. Koulussa käydään ja saadaan titteli -> ollaan valmiita ammattitasolaisia. Valitettava tosiasia on, että siellä koulussa ei opeteta synnynnäistä tarkkaavaisuutta, pikkutarkkuutta ja luonnostaan jostain tulevia kädellisiä taitoja, rauhallisuutta, sekä silmää kyseisiin hommiin yms. asioita, jotka jollakin on ja jollakin ei taas millään, vaikka vuosia turaisi. Tiedän monta "ammattilaista", jotka mainostavat titteliään ja neuvojaan, mutta yläkerran naapurin kersa vetäisi luultavasti paremman pinnan.
No, kuten edellä mainittiin - tapoja ja tekijöitä on monia, mutta miksi ei tehdä sillä oikealla tavalla kerralla, eikä vähän sinnepäin.

Tämän toki allekirjoitan myös täysin.
Eli tuolta Nokian Väristä Debeerin 2K hiontaväriä sekä kovetetta ja tehdystä työstä ei tule missään kohtaa sutta oikeastaan millään.
Ilman sitä taas ei voi mitenkään tulla kuin susi.
Eli ilman 2K hiontaväriä maalaushomma on aivan sama kuin lähdettäisiin rakentamaan taloa ilman perustusta/sokkelia.
Hetken se näyttää hyvältä, mutta rakennettu ei ole muuta kuin sutta.
Tuo 2K Debeer kestää allansa vaikka mustan auton katossa tuon
80-karkeuden hiontaskraadin, mutta pikkuisen saa olla jo tarkkana että se on ennen pintavärin vetoa varmasti hiottu tasaan ja että se varmasti on oikeasti läpikovettunut, eli ilmakuivattuna mieluiten hieman enemmän kuin vain yön yli.
Pari kerrosta peittää jo kevyesti "neekerintukan" ja lamellilaikan syvimmätkin skraadit ja ne myöskin pysyy poissa vuosikaudet.
120-karkeuden voi jo jättää alle aivan huoletta.
Ilman 2K hiontaväriä on myös käytännössä mahdoton tehdä täydellisen virheettömiä laajoja pintojen hieno-oikaisuja kuten katoissa ja konepeitoissa.

[jannmann]

Mitäs mestarit on mieltä pintavärin vetämisestä suoraan epoksi pohjien päälle?
Eli epoksi olis vedetty pellille (soodapuhallus/hiekkapuhallus)) ja ajaisi samalla ruosteeneston ja hinkkavärin tehtävää..

Eli nyt hakusessa "kevyt" maalaus, ilman että autoon ruiskitaan +5kg turhaa massaa maalin muodossa.

[HKM]

Oikeasti tässä tehty virhe oli tuo 1K pohjaväri joka kuivuu ja samalla kutistuu lähes vuoden, nostaen kaikki kittirajat ja hiontaskraadit pintaan.
Mitään.....siis: MITÄÄN 1K tavaraa ei saa vetää millekkään pinnalle joka ei ole täydellisen virheetön ja vähintää 800-vesissä hiottu.
Pohjatyövaiheessa ei tarvitse käyttää missään kohtaa 120 hienompaa tavaraa kunhan päälle ruiskutetaan 2K hiontaväri joka ruiskutuksen jälkeen viimeistellään hiomalla.
Tämä sulkee=betonoi kaikki kittirajat, skraadit ja pienet epätasaisuudet antaen täysin solidin/elämättömän tartuntapinnan pintavärille.
Koko pohjatyö+maalausvaiheen TÄRKEIN aine ja työvaihe on juuri tuo 2K-hiontapohjavärin veto+hionta. Se on maalaustyön onnistumisen suhteen ehdoton ykkösasia koko hommassa. Pintavärejä ja lakkoja voi vetää uudelleen tai hioa+myllyttää jne. mutta mikäli maalin alla ei ole "perustusta" eli 2K hiontapohjaa, on koko homma ladottu sulaville savijaloille.
Tästä ei ole mitään kompromissia, vaan se on se ainoa täysin välttämätön työvaihe koko hommassa.

Tuo kuvattu työtapa oli koekappale mutta nyt olen tehnyt varsinaiseen peltiin, joka siis tulee autoon kiinni. Pohjat on hiottu P240 -> P320 -> P400. Kiveniskeymien kohdista paljaalle pellille asti ja muilta osin sen verran kuin tarvis on vaatinut niin että tasainen pinta on saavutettu. Hionta kuivana epäkeskolla. Sen päälle on vedetty 1K pohjamaali erityisesti tietenkin kohtiin joissa pelti on paljaana. Tämän päälle on sitten ruiskutettu 2K-hiontaväri kolmena kerroksena. Tätä edemmäs en ole vielä ehtinyt tekemään. Hiontavärinä on käytetty jo mainittua Spies Hecker SpectroFlex 5400. Tarkoitus on hioa hiontaväri maalivalmistajan ohjeiden mukaisesti joko P500-P600 kuivana tai P800-P1000 vesissä. Sen päälle sitten basecoat ja lakka. Pakkelia ei ole tähän kappaleeseen tarvinnut käyttää vaan hiontaväri on riittänyt.

Joidenkin ammattimiesten mielestä tuo P800-1000 vesissähionta on "aivan" liian kiiltävä pinta ja näin ollen basecoat/pintaväri ei tartu kunnolla ja sviduiks menee. Ite oletan että Spies Hecker on sen verta testannut omia tuotteitaan ettei näin olisi. Henkilökohtainen tavoite on päästä vähintään samaan tai parempaan laatuun kuin autotehdas on päässy eli paskaa jälkeä en tule hyväksymään.

Erona tässä tuohon Hemin mainitsemaan työtapaan on ilmeisesti vain pohjien hiontakarkeuden ero. Nyt pohja on hiottu P400 kuivahiontana ja kyse lienee nyt siitä että riittääkö se pitämään naarmut pois näkyviltä Hemin P800 vesihiontaan verrattuna kun hiontavärinä on käytetty Spies Heckerin maalia. Oisko muita huomioita?


HKM

[Stone]

Mitäs mestarit on mieltä pintavärin vetämisestä suoraan epoksi pohjien päälle?

No problem, niinhän ne maalaukset on teollisuudessa tehty "aina" ja hyvin kestää tuulet myrskyt, varsinkin jos epoksia on pohjalla yli 50 mikroa..

[Rockford]

Tuo kuvattu työtapa oli koekappale mutta nyt olen tehnyt varsinaiseen peltiin, joka siis tulee autoon kiinni. Pohjat on hiottu P240 -> P320 -> P400. Kiveniskeymien kohdista paljaalle pellille asti ja muilta osin sen verran kuin tarvis on vaatinut niin että tasainen pinta on saavutettu. Hionta kuivana epäkeskolla. Sen päälle on vedetty 1K pohjamaali erityisesti tietenkin kohtiin joissa pelti on paljaana. Tämän päälle on sitten ruiskutettu 2K-hiontaväri kolmena kerroksena. Tätä edemmäs en ole vielä ehtinyt tekemään. Hiontavärinä on käytetty jo mainittua Spies Hecker SpectroFlex 5400. Tarkoitus on hioa hiontaväri maalivalmistajan ohjeiden mukaisesti joko P500-P600 kuivana tai P800-P1000 vesissä. Sen päälle sitten basecoat ja lakka. Pakkelia ei ole tähän kappaleeseen tarvinnut käyttää vaan hiontaväri on riittänyt.

Joidenkin ammattimiesten mielestä tuo P800-1000 vesissähionta on "aivan" liian kiiltävä pinta ja näin ollen basecoat/pintaväri ei tartu kunnolla ja sviduiks menee. Ite oletan että Spies Hecker on sen verta testannut omia tuotteitaan ettei näin olisi. Henkilökohtainen tavoite on päästä vähintään samaan tai parempaan laatuun kuin autotehdas on päässy eli paskaa jälkeä en tule hyväksymään.

Erona tässä tuohon Hemin mainitsemaan työtapaan on ilmeisesti vain pohjien hiontakarkeuden ero. Nyt pohja on hiottu P400 kuivahiontana ja kyse lienee nyt siitä että riittääkö se pitämään naarmut pois näkyviltä Hemin P800 vesihiontaan verrattuna kun hiontavärinä on käytetty Spies Heckerin maalia. Oisko muita huomioita?


HKM

En ymmärrä mikä tuon 1K-pohjamaalin virka on tuolla välissä - ellei nyt tarkoiteta jotain sinkki/happo/ruosteprimeriä.
Mitä tulee valmistajan suosituksiin, niin aivan silmä kädessä en tekisi ohjeiden mukaan - myydäänhän kaupassa sellaisiakin pohjamaaleja, jotka voi ohjeiden mukaan vetäistä suoraan ruosteen päälle. Valitettavasti tuollaista ihmeainetta ei ole olemassakaan, joka ruosteen taikoo itsestään pois, hokkus pokkus. Eri asia valkoinen puku päällä turata labrassa ruokiksella jotain puunpalaa, kun soveltaa käytännössä samoja asioita.

Karkeuksista. Vuosia olen tehnyt hommat seuraavalla tavalla ja karkeuksilla: kuitutyöt 40-80:llä, vanhat maalit ja kitttaustyöt ennen hinkkaväriä 120-180:llä, hiontaväri 400-600:lla, ennen pintaväriä. Pääsääntöisesti aina 400:lla ja lopputulos basen, sekä runsaan lakan jälkeen lasipintainen hyvissä olosuhteissa ja mitään naarmuja ei näy - edes vuosien jälkeen.

[Kapanos]

Mitäs teillä on maksanut autonylimaalaukset kun itse on tehnyt pohjat?
sain 500e~ tarjouksen (lopullinen summa siis) tuosta läheltä, ja se kuullostaa mielestäni aika "edulliselta"

[Hemi]

Tuo kuvattu työtapa oli koekappale mutta nyt olen tehnyt varsinaiseen peltiin, joka siis tulee autoon kiinni. Pohjat on hiottu P240 -> P320 -> P400. Kiveniskeymien kohdista paljaalle pellille asti ja muilta osin sen verran kuin tarvis on vaatinut niin että tasainen pinta on saavutettu. Hionta kuivana epäkeskolla. Sen päälle on vedetty 1K pohjamaali erityisesti tietenkin kohtiin joissa pelti on paljaana. Tämän päälle on sitten ruiskutettu 2K-hiontaväri kolmena kerroksena. Tätä edemmäs en ole vielä ehtinyt tekemään. Hiontavärinä on käytetty jo mainittua Spies Hecker SpectroFlex 5400. Tarkoitus on hioa hiontaväri maalivalmistajan ohjeiden mukaisesti joko P500-P600 kuivana tai P800-P1000 vesissä. Sen päälle sitten basecoat ja lakka. Pakkelia ei ole tähän kappaleeseen tarvinnut käyttää vaan hiontaväri on riittänyt.

Joidenkin ammattimiesten mielestä tuo P800-1000 vesissähionta on "aivan" liian kiiltävä pinta ja näin ollen basecoat/pintaväri ei tartu kunnolla ja sviduiks menee. Ite oletan että Spies Hecker on sen verta testannut omia tuotteitaan ettei näin olisi. Henkilökohtainen tavoite on päästä vähintään samaan tai parempaan laatuun kuin autotehdas on päässy eli paskaa jälkeä en tule hyväksymään.

Erona tässä tuohon Hemin mainitsemaan työtapaan on ilmeisesti vain pohjien hiontakarkeuden ero. Nyt pohja on hiottu P400 kuivahiontana ja kyse lienee nyt siitä että riittääkö se pitämään naarmut pois näkyviltä Hemin P800 vesihiontaan verrattuna kun hiontavärinä on käytetty Spies Heckerin maalia. Oisko muita huomioita?


HKM

En vain ymmärrä tuota pintojen alla kutistuvaa 1K pohjamaalia?

[HKM]

En vain ymmärrä tuota pintojen alla kutistuvaa 1K pohjamaalia?

Sen tehtävänä on toimia ruosteenestomaalina niissä kohdissa joissa hionta on tehty paljaalle pellille saakka. Se on siis ainoa syy. Kääntäen tämä siis tarkoittaa sitä että jos hiontaa ei olisi tarvinnut tehdä pellille asti niin ruosteenestomaalin eli 1K-pohjamaalia ei olisi tarvinnut

[jannmann]

Sen tehtävänä on toimia ruosteenestomaalina niissä kohdissa joissa hionta on tehty paljaalle pellille saakka. Se on siis ainoa syy. Kääntäen tämä siis tarkoittaa sitä että jos hiontaa ei olisi tarvinnut tehdä pellille asti niin ruosteenestomaalin eli 1K-pohjamaalia ei olisi tarvinnut

Mutta eikö tähänkin löydy hyviä 2k tuotteita?

[HKM]

Mutta eikö tähänkin löydy hyviä 2k tuotteita?

Löytyy kyllä.

[Hemi]

Mutta eikö tähänkin löydy hyviä 2k tuotteita?

Nimenomaan näin? Siis mikäli ei ole käytössä uunikuivaustiloja jossa tuon 1K tavaran kuivumisen/kutistumisen saisi alle 30%:iin ennen päälle ladottavia kerroksia?
Toisaalta, se pelkkä Debeerin 2K hiontaväri olisi riittänyt pohjaväristä varsinkin jos kyseessä on kaksikerrosväri.
Miksi muuten alun alkaen alue piti ollaa pellille asti?