M20B23(9.8:1)+1bar=?

[Tom1s]

Hiukan samaa juttua mutta;
Olen ymmärtänyt että puristusten laskeminen ahdettaessa johtuu nimenomaan normaalin koneen tavasta alkaa nakuttamaan. Ja näin alhaisemmalla puristuksella ja isommalla paineella saadaan enemmän tehoa nakuttamatta kuin suuremmalla puristussuhteella ja alhaisemmalla paineella. Tähän tietysti vaikuttaa myös se että bensa-ilma-seos on yleensä kylmempää(coolerin kautta) joten mitä pienempi puristussuhde sitä enemmän seosta->näin ollen pienempi nakutusherkkyys.


Tonnikala:Haluaisin mielelläni nähdä bensa/sytkä kartat megasquirtista?
Itse odottelen vielä muutamaa piiriä jotta saisin prommattua ja aloitettua asennukset.

OFFTOPIC: Mikä on M20B20 motronic 87/7 koneen vakiopuristukset?

[tonnikala]

Haluaisin mielelläni nähdä bensa/sytkä kartat megasquirtista?

Juu, pistän ne kartat näytille ja ehkä jonkunlaiset sivutkin saatan jossain välissä tehä projektista.. Kannettava on autossa ja auto muualla. Viikonloppuna mahdollisesti pistän ne esille.

[dunkelblau]

Eiköhän se M20:n ikäisessä koneessa ole varmin tapa kuitenkin laskea puristuksia turbotuksen yhteydessä... Kun ei ole kummiskaan vielä aivan niin kehittynyttä moottorinohjausjärjestelmää, mikä M50:ssä on. Puristusten laskeminen on helpointa tasapäämäntien vaihdolla

Moottorinohjaus ei ole vakio. Tosin vain megasquirt. Tasapäämäntiä tarjoat? Mitenkäs vituiks paljealueet ja muut menee?

M50:n moottorinohjausjärjestelmä sisältää hieman useampia koneen tapahtumia seuraavia antureita, ja kykenee tekemään niiden antaman infon perusteella erilaisia säätötoimenpiteitä myllyn pitämiseksi elossa. Ainoastaan kehittyneen ohjausjärjestelmän ansiosta voidaan tarvittaessa ajaa 95 oktaanisella bensalla, moottorilla joka vaatisi 98+ kakkua puristustensa puolesta.

Siis tuossa esimerkissä olleessa M50 turbossa oli Hestec. Eli ei vakioruisku (ylläri).

Ja se alakierrosten hengettömyys kyllä säädetään turbon koon oikealla valinnalla, kuten myös halutut käyttöominaisuudet normaaliajossa. (toki koneen litratilavuuskin vaikuttaa, mutta...)

Justjuu.. Mitenkäs ku kierrokset on alle 2500rpm eikä ahtopainetta ole, niin miten säädetään turbon koko oikein? Laitetaan niin pieni ahdin että herää jo 2000rpm ja käy toimimaan yli 4000rpm pakokaasujarruna?

Niih... Miksiköhän sitten esim. Alpina B10 Biturbossa on kaksi pienempää ahdinta ja puristussuhde 7,2:1??? Mutta kukin tyylillään...

:wink:

[tonnikala]

Niih... Miksiköhän sitten esim. Alpina B10 Biturbossa on kaksi pienempää ahdinta ja puristussuhde 7,2:1???

Miksi Evo 8 lancerissa on 8.8:1 puristussuhde (eikä 7.2:1 niinku alpinassa?). Entä miksi Audi A4 1.8 turbossa onkin 9.5:1 puristussuhde.. Ja miksi uusissa sarjatuotanto-turboautoissa ei käytetä kahta turboa jos se on niin ylivoimainen?

[Tom1s]

Ja saabissa kohta 8:1 ja 14:1 :shock: Eli muuttuva puristussuhde.

http://autozine.kyul.net/technical_school/engine/tech_engine_4.htm

Mutta onhan se selvää että mitä uudempi kone niin sitä paremmin se on suunniteltu(palotilan muodot, sun muut) jotta nakutusta ei syntyisi.
Korkeampi puristussuhde=enemmän alavääntöä ja turha käyttää kahta kallista ahdinta.

Mielenkiinnolla voi odottaa koska ensimmäiset "muuttuvalapaiset" ahtimet saadaan kestämään myös bensakoneissa :wink: Vai onko näitä jo jossain?

Montakos päivää sitä vanhempaa ferrarin konetta olikaan suunniteltu?
Muisti pätkii mutta oisko ollu jotain 360päivää tms. nykyisillä tietokoneilla.. :lol:

[dunkelblau]

Niih... Miksiköhän sitten esim. Alpina B10 Biturbossa on kaksi pienempää ahdinta ja puristussuhde 7,2:1???

Miksi Evo 8 lancerissa on 8.8:1 puristussuhde (eikä 7.2:1 niinku alpinassa?). Entä miksi Audi A4 1.8 turbossa onkin 9.5:1 puristussuhde.. Ja miksi uusissa sarjatuotanto-turboautoissa ei käytetä kahta turboa jos se on niin ylivoimainen?

Mitä vitun lässytystä tää on? Vastasinko mä sulle bemarin vanhaan myllyyn liittyvään kysymykseen vai johonki riisipussivertailuun? Kysy sieltä Esson baarista neuvot mun puolesta, siinä kohta motellin jälkeen, kyl sä tiedät paikan...

[tonnikala]

Mitä vitun lässytystä tää on? Vastasinko mä sulle bemarin vanhaan myllyyn liittyvään kysymykseen vai johonki riisipussivertailuun? Kysy sieltä Esson baarista neuvot mun puolesta, siinä kohta motellin jälkeen, kyl sä tiedät paikan...

Okei. Onneks sentään sä tiedät kaiken, paitsi että se motellin vieressä oleva Hölsän Esso on lopetettu ½ vuotta sitten ja on tätä nykyä Esso Express, eli kylmäasema. Mutta ilmeisesti sielläkin joku osaa vastata näihin kysymyksiin.

Itse asiaan. Kone kasataan Muuten vakio-osilla paitsi kannentiivisteeksi tulee 0.3mm paksumpi tiiviste, eli puristussuhde laskee 9.5:1:een (vaikka alpinassa onkin 7.2:1).

[f1zz]

totuus on että suuremman tehon saan sillä korkealla ahdolla ja matalalla puristuksella ja ajettavuuden toiste päin. SIKSI uusissa autoissa ja yms sarjatuotanto romuissa on korkeat purdat että niillä on parempi ajaa ruuhkassa yms

Tutullani on b20 volvo, ahdot 0.8 ja puristukset 9.8 = 400 ja risat. Tätäkin moottoria on rakennettu 3 vuotta ja rakentaja ei ole taidoton ja penkittänyt/säätänyt auton itse aina. kone on mukava ajaa kun huippuvääntö löytyy alle 4000rpm

ja vaikka mitsussa olisikin 8.8:1 purdat niin samanlailla siitä sulaa männät ja katkeilee kanget kuin muissakin huonoissa moottoreissa

[jvakeva]

kyllähän ne männät saa sulamaan ilman ahtojakin :lol:

taitaa olla ihan säädöistä kiinne.

[Suutari]

Niih... Miksiköhän sitten esim. Alpina B10 Biturbossa on kaksi pienempää ahdinta ja puristussuhde 7,2:1???

Miksi Evo 8 lancerissa on 8.8:1 puristussuhde (eikä 7.2:1 niinku alpinassa?). Entä miksi Audi A4 1.8 turbossa onkin 9.5:1 puristussuhde.. Ja miksi uusissa sarjatuotanto-turboautoissa ei käytetä kahta turboa jos se on niin ylivoimainen?

No tämähän johtuu vain siitä seikasta et tuo polttomoottoritekniikka on kehittynyt jonkun verran aikojen saatossa. Ja jospa jatkan nyt samaa bullshittiä mitä tuolla muualla.

Uusissa autoissa on yleensä nykysellään esim. 4venttiiliä/sylinteri. Tällä saadaan tulppa keskelle palotilaa ja männän/palotilojen muodolla kuten paljealueellakin aikoinaan(nykyyänhän on myös suorasuihkutteisia koneita), haetaan seokselle hyvää pyörteilyä ja homogeenisuutta. Nämä seikat kaikki yhdessä johtavat siihen että taipumusta itsesytytykseen saadaan pienennettyä.
-->
Uusissa autoissa pyritään mahdollisimman nopeaan palorintaman etenemiseen ja palotapahtumaan joka vaikuttaa luonnollisesti myös ympäristöön siirtyvään lämmönmäärään. Eli tämän lisäksi palotilojen pinta-ala koetetaan pitää pienenä. Puristussuhteen vaikutuksesta tehoon lienee tässä turha rueta jauhamaan. Mitä nopeampi palaminen, sitä korkeampaa puristussuhdettakin voidaan käyttää nakutustaipumuksen pahentumatta.

Voit siitä sitten miettiä sen 80-luvun 2-venttiliä/sylinteri, tulppa palotilan reunalla, myllyn männän paljealueen poiston vaikutusta nakutustaipumukseen.

Uusimpaa tekniikkaa koskevaa kirjallisuutta ei luonnollisestikkaan ole ihan noin vain saatavilla jos ei satu työskentelemään jollain autotehtaalla. Periaatteet ovat kuitenkin yhtenäisiä joihin pyritään.

[tonnikala]

Voit siitä sitten miettiä sen 80-luvun 2-venttiliä/sylinteri, tulppa palotilan reunalla, myllyn männän paljealueen poiston vaikutusta nakutustaipumukseen.

Mietitty on. Projekti päättyi niin että puristussuhteeksi tuli 8.3:1 ja paljealue poistui samalla ku palotiloja suurennettiin. Myös männistä otettiin pois. Paljealue katsottiin tarpeettomaksi kun se olisi kasvanut jo vakionakin suuresta ~1.5mm:stä yli kahteen millimetriin.

Kilo painetta ja ennakkoa täydellä paineella oli ~20 astetta ja tulokseksi tuli 326hp ja 428Nm. Vakiossa 150hp, eli tehot yli kaksinkertaistuivat.

Auto ollut kesän ajossa ilman ongelmia.

yli 10:1 puristuksilla koneesta penkitettiin 251hp ja 386Nm kilon paineella. Ennakko oli luokkaa 10 astetta ja seokset piti pitää liian rikkaalla (jottei nakuttanut).

[Suutari]

Ja sehän riippuu ihan mihin autoa on tarkoitus käyttää tuon paljealueen osalta ainakin. Esim. korkeammilla kierroksilla ei paljealueen vaikutus ole niin suuri johtuen männän suuremmasta nousunopeudesta ja liian pienestä välyksestä voi olla jopa haittaakin. Yleensä ensin kannattaakin pitää mielessä moottorin käyttö ja siltä halutut ominaisuudet ja aika suuri osa moottorin komponenttien suunnittelusta ja ominaisuuksista on kompromissejä esim. alakierrosten ominaisuuksien/yläkierrosten ominaisuuksien ja polttoainetalouden sekä päästöjen osalta.
Hyvä että homma selkis ja propsit tehoista .

[Supra^]

anteeks vanhan topikin uppaus, mut jos sytkä/ruiskukartat vielä löytyy niin nakkaa privana.

[tonnikala]

Löytyyhän ne. Auto tosin on tätä nykyä jo myyty eteenpäin, joten ainoat kartat mitkä löytyvät ovat johonkin vanhaan koodiversioon (8x8). Tosin kyseisistä kartoista löytyy myös interpoloidut 024s versioon sattuvat 12x12 kartat (.msq muodossa, kyselkää jos joku tarvii..). Ohessa kuvakaappaukset niistä "alkuperäisistä" 8x8-kartoista:

[Supra^]

KIITOKSIA! näillä pääsee todella hyvin alkuun tuon oman M20B23 kanssa! Voit vaikka poistaa nuo kuvat huomenna jos itse tarvitset lisää tiláa, tallennan kaiken koneelle.

ISO