Isomman välijäähdyttimen hyöty? (530d)

[Thuppu]

Mielenkiintoista asiaa tullut... ja hyviä kuviakin. Tosin janihannula on joutunut leikkaamaan orkkispuskurin melko radikaalisti. Mutta pientä hyötyä siis operaatiosta kuitenkin voisi olla. Saishan myös esim. ennen ja jälkeen penkityksellä hyödyn selville.

[Rahu]

Tuossa kuva D10 jäähdyttimestä, en tiedä näkyykö tästä kulmasta mitään eroja. Itse en muista minkälainen on vakio 530d jäähdytin.

[-Tapi]

Muistin oikein: 530d:ssa ei ole lämpöanturia vaikka ETK:ssa niin väitetäänkin..

Rahu: Katseltiin sitä sinun välijäähyn kennoa väärästä kohdasta. Laskettiin montako riviä on näkyvissä oikealta laidalta ja verrattiin sitten omaani vasempaan laitaan. Olisi pitänyt katsoa kummastakin sama laita, koska sitten vaakarivejä on näkyvissä sama määrä. Hoksasin sen tuossa kun omaani irrottelin puhditusta varten. Minulla on jossain suurinpiirtein mitat ylhäällä, kirjoittelen ne tänne ensi viikolla.

EDIT: Kennon takapuolelta, auton alta näkyy muovihärpäkkeiden ero vakiossa ja M-sport-530d:ssa, niissä kenno ei alunperin näy ollenkaan koska tuo flektin "tunneli" jatkuu alas asti peittäen koko kennoston samaan tilaan normijäähdyttimen kanssa. Ja M-sportin pohjamuoveissa ei alunperin ole ollenkaan ilmanpoistoreikiä, vakiossa on kuten tuossa Alpinassa.

[Stone]

Otin surutta pois kaikki turhat muovihärpättimet ja sen ilmastoinin flektin niin tilaahan tuli käyttöön ruunsaasti. Ilmastoinissa en huomannu minkäänlaista toiminnan muutosta tai jäähdytystehoa alenemista, oli sitte kesä kuinka kuuma tahansa.

Menee ehkä osittain aiheen vierestä, mutta tuota flektin irroittamista en ainakaan itse menisi missään tapauksessa tekemään. Edellisessä E39:ssä oli flektin hitain nopeus kateissa palaneen vastuksen takia ja kaupunkin pyörityksessä kesällä ilmastointilaitteen jäähdytys oli todella vaisua, eikä kylmää meinannut puhaltaa juurikaan. Sitten vaihdoin vastukset ja sain myös hitaimman nopeuden mukaan niin johan alkoi puhaltamaan kylmää heti startin jälkeen ja varsinkin hitailla nopeuksilla ajettaessa ero oli itse asiassa hyvinkin suuri. Tottahan on, että maantienopeuksissa ajoviima tekee jäähdytyksen, mutta esim. kaupungissa kun nopeudet ovat alhaisia niin paineet ilmastointijärjestelmässä saattaa nousta hyvinkin korkeiksi jos jäähdytys ei ole kunnossa, tämä paineiden nousu taas ennen pitkää rikkoo sitten ties mitä...

[Petteri75]

Välijäähdytin on osa imuputkistoa ja jos sen kokoa radikaalisti kasvatetaan, saattaa se aiheuttaa tarvetta muuttaa peruspaineita. Ahtojäähdytin (välijäähdytin on kahden turboahtimen välissä, esim. lentokoneissa) on usein kompromissi useiden eri asioiden suhteen, kuten juuri jäähdytysteho, virtausnopeus/virtausvastus jne. Suurempi ei aina välttämättä ole parempi jne..

Oma vähäinen kokeilu koski ex-Aeroani; 16-venttiilisissä Saab 900 turboissa oli kolmea erilaista Blackstonen välijäähdytintä. -84-85 -malleissa täysalumiininen, jossa oli muistaakseni 13 jäähdytyskanavaa. Kun päädytkin olivat yhtä könttiä, niin sen paineenkesto oli luonnostaankin kovempi, kuin muovipäätyisissä. Sitten oli ensimmäinen muovipäätyinen (ei muista jäähdytyskanavien lkm) ja viimeinen oli myös muovipäätyinen, vähemmän ja isompia ilman jäähdytyskanavia, jäähdytyselementit taisivat olla rosterisia.

Ex-Aerossani (vm. -90) oli viimeisin malli, eli isoilla jäähdytyskanavilla joita oli alle kymmenen. Se siis virtasi "hyvin", mutta jäähdytysteho oli "huono", johtuen myös hiukan huonosta sijoituspaikasta vasemman ajovalon takana. Vaihdoin sitten kokeilumielessä tuon suht. harvinaisen täysalumiinisen ja ainoa ero oli huonompi kierrosvastaavuus ja herkkyys joutokäynniltä n. 1700 kierrokseen. Toisin sanoen, pienillä virtausnopeuksilla vastusta oli enemmän jolloin moottori ei yhtä "herkästi" noussut mikä tietenkin turbomoottorissa tarkoitti myös heikompaa spool-uppia; tähdennettäköön, että ero oli äärimmäisen pieni, mutta kun tarpeeksi tuijotti ahto- ja kierroslukumittareita, niin jotain vaikutelmaa jo syntyi. Jäähdytystehossa ei ollut tarkkuuskalibroidulla instrumentilla=persdynolla mitään eroa.

Vaihdoin sitten auton alkuperäisen välijäähdyttimen takaisin, laitoin sen ilmanohjaimen päälle ja puhdistin välijäähdyttimen imuputkineen niin hyvin kuin osasin liasta jä öljystä. Päältä liuotinpesuainetta ja harjaa, sisältä jäähdytinpesunestettä ja huljuttelua - kun öljy ei haissut enää nenään, sai se palata takaisin autoon.

Välijäähdytin on muuten hyvin mielenkiintoinen aihe, mutta kun itse etsiskelin kolmisen vuotta sitten ympäri nettiä yms kovasti tietoa aiheesta, ei sitä oikein löytynyt. Paitsi että tuota haukuttua Saabin välijäähdytintä käytettiin monissa turborakennelmissa välijäähdyttimenä, pienikokoisena sen pystyi asentamaan melko hyvin minne vain.

[m50 turbo]

eikös moottori teho kasva 1hv kun imulämpö laskee asteen

[BeniE30]

eikös moottori teho kasva 1hv kun imulämpö laskee asteen

Näin se minunkin mielestä menee.. Eli Isommalla coolerilla kylläluulis tehoa saavan eihän se niinkään että cooleri ahistas vaan miten se jäähdyttää sen ilman, tietty voihan se vakiocooleri ahistaakkin jos on jotain läppiä siellä vakiona. Kylmässä ilmassa happipitoisuus on korkea eli mitä isompi cooleri sen parempi,tietty ei mikään ihan jättijätti kannata olla pienemmillä tehoilla koska turbon heräämis viive vain kasvaa. Mun mielestä se paksuus ole niinkään oleellista koska ohuempi jäähtyy huomattavasti paremmin, tietty jos siellä on joku 2cm paksu niin se on liian ahistava. Itellä valmistuu tässä parinpäivän päästä uudet 2.5" rosteri ahtoputket ja cooleri(450x300 ja paksuus 76mm) virtaa/jäähdyttää sen 500hp..

[Brawler]

Kylmässä ilmassa happipitoisuus on korkea eli mitä isompi cooleri sen parempi.

Kylmänä ilma on tiheämpää(=molekyylit pienempiä) joten samaan tilaan saa enemmän ilmaa(ja samalla happea) ja enemmän happea tarkoittaa tietenkin enemmän tehoa koneesta.

[BeniE30]

Kylmänä ilma on tiheämpää(=molekyylit pienempiä) joten samaan tilaan saa enemmän ilmaa(ja samalla happea) ja enemmän happea tarkoittaa tietenkin enemmän tehoa koneesta.

Kiitos tarkennuksesta, mutta näinhän se menee..

[tuikku]

Muistin oikein: 530d:ssa ei ole lämpöanturia vaikka ETK:ssa niin väitetäänkin..

Joo
Ei se kuitenkaan poista sitä perustekijää, että valmiiksi lämmitetty ilma on tässä tapauksessa huonompaa.
Periaatteessa se onkin ihan sama, tehossa se näkyy kuiteskin, otti ohjelma sen huomioon tai ei.


Sitten.
Bensamoottorit on tässä nyt pikkuisen eri asia, tai ei niin pikkuisenkaan.
Bensamoottorissa kun se polttoaineen määrä seuraa (tarkasti) ilman määrää.
Siitä seuraa, että vääntökäyrä ja sitäkautta myös tehokäyrä = ilmamäärä.
Bensamoottorissa ei (yleensä) ole mitään vaikeutta saada ilma/polttoaine sekoittumaan riittävästi, ettei siis siitä seuraa mitään tehohävikkejä.

Diiseleissä ei aivan näin ole, normaalisti.
Sillä aikas paljon ennen kun ilman ja polttoaineen suhde tavoittaa optimin tason, niin alkaa savutus.
Ja yleensä säätäminen lopetetaan siihen savurajalle.
Diiseli käy siis koko ajan ilmaylimäärällä.
Silloin vääntökäyrä (+teho) seuraa ainoastaan ruiskutettavan polttoaineen ja sen palamishyötysuhteen viitoittamaa tietä.
Polttoaineen kunnollinen, siis hyvällä hyötysuhteella tapahtuvan palmistapahtuman "vaaliminen" on tärkeää.

Suurienkaan ahtoputkistojen "viiveestä" ei kannata välittää, ei niitä ole.
Coolerin koon ylärajana pitäisin sitä, ettei ilmanvastus kuitenkaan lisääntyisi.
Mitä paremmin ilman saa virtaamaan, sen parempi, aina.
Diiseleistä on oikeasti vaikeata saada vähänkään reilumpia teholukuja ulos, kattelkaapas vaan näitä täälläkin asian kanssa painineita.
Lassit ja juusot ja tapit ja kumppanit.....

[pipo_esa]

54% vakiota tehokkaampi tdi volkkari, välijäähdytin on vakio.

Pari kolme vetoa motarin rampissa niin imulämmöt alkoi nousta 80°C tienoille ja tämä ei todellakaan parantanut kulkua. Ulkolämpötila +20° ja aurinko paistoi.

[BeniE30]

Suurienkaan ahtoputkistojen "viiveestä" ei kannata välittää, ei niitä ole.

Jos meinaat että liian isot ahtoputket ei tee viivettä niin ohhoh.. Tyhmähän sen tajuu että se tuo viivettä kun tilavuutta on enempi että saa paineen kerääntymään putkiin ja imusrajaan.. Lyön vetoa että jos on vaikka Garrett T04 ahdin ja siinä 2,5" ahtoputket niin herää varmasti tonnin aikasemmin kuin esimerkiksi 3,5" ahtoputkilla.

[Cell]

Jos meinaat että liian isot ahtoputket ei tee viivettä niin ohhoh.. Tyhmähän sen tajuu että se tuo viivettä kun tilavuutta on enempi että saa paineen kerääntymään putkiin ja imusrajaan.. Lyön vetoa että jos on vaikka Garrett T04 ahdin ja siinä 2,5" ahtoputket niin herää varmasti tonnin aikasemmin kuin esimerkiksi 3,5" ahtoputkilla.

Lyö vaan, rahasi häviät. Ahtimen tuotto on ihan eri kertaluokkaa kuin noiden putkien tilavuusero. Ei vaikuta niin että huomaisi. Tuollaisen rännin sovittaminen on vaan hankalaa ja tarpeetonta.

Tuikku: Eipä tuota kierrätysasiaa tarvitse ottaa huomioon, terveessä koneessa sieltä tulee suurinpiirtein pelkkää nokea, jonka tarttumiseen ei vaikuta muutaman kymmenen asteen heitot lämpötilassa.

Siinä olen ehdottomasti samoilla linjoilla, että lämmöt pitää saada alas, mutta aerodynaamisesta näkökulmasta katsoen nuo koko keulan kokoiset levyt ovat jotain aivan hirveää. Hyötysuhde (pinta-alan suhde jäähdytykseen) menee aivan perseelleen, aerodynamiikka kärsii ja rankasti, siihen vielä päälle nuo ilmastointiasiat flektin heivaamisen jälkeen. Hyi. Sen takia, ensin edellytykset vakion toiminnalle kuntoon ja sitten paksumpaa cooleria jos tarvitsee. Paksuutta sinne on helppo lisätä, eikä aerodynamiikka kärsi. Tuon luokan muutokset alkaa näkymään jo siellä reippaammissa kesäisissä motarinopeuksissa. Virtuaalipippeli ei tosin kasva.

Paksuuden lisäämisessä on myös se etu, että se oikeasti ahdistaa vähemmän kuin metri kertaa metri "palikka". Ilma kun menee helpommin suoraan kuin kääntyy...

[-Tapi]

ensin edellytykset vakion toiminnalle kuntoon ja sitten paksumpaa cooleria jos tarvitsee

Juuri näin. Suurin osa välijäähdyttimen vaihtajista kun ajelee edelleen vakiohiluilla ja vakio-ohjelmilla perdynon kertoessa tehon kasvusta.. Kiiltävällä metallilla on aina ollut suuri merkitys virittelyssä (Jos se ei kulje, kromaa se!).

Eli esim. Fluken termopari imusarjaan, sillä mittaus peräkkäisissä vedoissa ennen ja jälkeen muutoksien ja säästyneen rahan voi laittaa vaikka oikeasti tehoa kasvattaviin muutoksiin

[tuikku]

.
Mittaaminen tietty kannattaa.
Silmämääräinen mittarin tarkastelukin on ihan hyvä juttu.
Parempi kuiteskin, jos saisi käyrää kuvaruudulle, siitä näkisi selvästi mm. sen, että lämpöjen nousu tosiaan orjallisesti seuraa ahtoja ja että tietyn ahtopaineen jälkeen se vakiocooleri tosiaankin "luovuttaa" ja lämmöt pomppaa.

Mullakin oli juuri tuollaisia pipo esa kaltasia kokemuksia.
Jo alle parinkymmenen asteenkin lämmpötilassa moottoriin menevän ilman lämmöt huiteli lähelle kahdeksaakymmentä.
Riittävän suuren ja hyvälaatuisen coolerin vaihdon jälkeen ilman lämpö laski alle kolmeenkymmeneen samoissa olosuhteissa, eikä se siitä nouse pitkissäkään vedoissa, kun vielä jäähdyttimessä kapasiteettia riittää.

Moottoriin menevän ilman lämpö on vakioissakin autoissa aika korkea.
Siihen kun lisätään pikkuisenkaan nostettua ahtopainetta, niin pikkuinen vakiojäähdytin joutuu antautumaan.
Mulla on ollut sitä helppo seurata.
Mesessä on kaikki (tähän) tarvittavat anturit jo "vakiona".
(On se hyvä auto. )

Coolerin muodosta olisin eri mieltä.
Minun mielestäni "paras" muoto olisi kuitenkin sellainen, joka kohtaa tulevaa ilmaa mahdollisimman laaja-alaisesti ja on aika litteä.
Jäähdyttävää pinta-alaa pitäisi olla paljon.
Kennoston muoto sisältäkin on tärkeä.

"Paksussa" kennossa huonoa on se, että siellä kennoston takaosassa ilmaa koettaa jäähdyttää kennoston etuosassa jo lämminnyt ilma.

Pikkuista näppityötä on turha pelätä.
Tuossapa on kevennyksenä kuva omasta silmän ilosta.
Melkein koko keula piti palasina käyttää, ja on pitänyt monta kertaa sen jälkeenkin, ei siinä mitään.