Isomman välijäähdyttimen hyöty? (530d)

[BeniE30]

Lyö vaan, rahasi häviät. Ahtimen tuotto on ihan eri kertaluokkaa kuin noiden putkien tilavuusero. Ei vaikuta niin että huomaisi. Tuollaisen rännin sovittaminen on vaan hankalaa ja tarpeetonta.

Voi vittu! Jos sulla on jotain tarkempaa teoriaa tosta ja saat vakuuttumaan mut niin kerro ihmeessä.. tosta nimittäin olen varma että ahoputkien tilavuus vaikuttaa todella viiveeseen.. ensin se kerää paineen vaikka sen kilonpaineen putkiin ja imusarjaan ja sitten vasta päästää ne palotiloihin.. eli tilavuus kun on isompi niin tietenkin enempi viivettä täyttää ne putket sillä paineella..

[tuikku]

.
Kyllä cell on aivan oikeassa.
Ei mitään merkitysä, ainakaan huonompaan suuntaan, käytännössä.

Mietippä, monenkohan litran eron todellakin niihin tilavuuksiin saat.

1.
Moottoriin menevissä ilman määrät kaikissa ajotilanteissa, kaikilla kierroksilla on niin paljon suuremmat, että ne litrat, tai parit ahtoputkissa ei todellakaan vaikuta , eikä niitä edes mittaamalla kyllä mitenkään huomaa.

2.
Olipa ahtoputket sitten miten suuret, tai pienet tahansa, niin moottori "imee" ilmaa kuitenkin saman verran.

3.
Suuremmissa putkissa ilma virtaa paremmin moottorille.
Myöskin paineen noustessa.
Itseasiassa suuremmalla halkaisijalla oleva putki voi antaa käytännössä jopa paremman vasteen kaasulle.
Paine ei ole tärkeä, ilman määrä on, ja ne eivät ole sama asia.

4.
Suuremmissa putkissa, kuten myös suuremmassa jäähdyttimessä se sama ilmamäärä sitten virtaa hitaammin.
Tämä merkitsee myöskin sitä, että (kuumalla) ilmalla menee pitempi aika jäähdyttimen "läpäisyynkin".
Sehän ei ole huono asia ollenkaan.

[tomippa]

.
Suuremmasta coolerista ei ole mitään haittaa.
Siitä on vaan etua.
Jos ei halua sen näkyvän, kuten esim minä en halua, niin maalaa sen mattamustaksi - ei näy.

Yleensä ainakin vakion syylärin kokoisen saa mahdutettua, kunhan vähän miettii.

Mersussa (ja bemarissa) ohjelma tarkkailee moottoriin menevän ilman lämpöä.
Tietyn rajan (~50 astetta) jälkeen ruiskutusta aletaan rajoittaamaan moottorin säästämiseksi ja siksi, ettei sen kuumemmassa ilmassa enää happikaan riitä mm. päästöjen vaatiman palamistuloksen saavuttamiseen "ohjelman vakioruiskutusajalla".

Kun vakiolla ahtimella (yritetään) ahtopainetta nostaa, tarkoittaa tämä käytännössä myös sitä, että hetikohta joudutaan ahtopainekartalla "huonommille prosenteille".
Lämmöntuotto lisääntyy ja ahtoilma lämpiää.

Viileämpi moottoriin menevä ilma parantaa moottorin hyötysuhdetta, aina ja joka tilanteessa.
Suurimmillaan etu on tietenkin kesällä.

Vakiocoolerissa on varmaankin täytynyt ottaa huomioon kierrätyksenkin vaatimukset, eli imuilman lämpö olisi hyvä olla tietyssä "haarukassa" jotta kierrätyspaska todellakin menisi moottoriin takaisin, eikä vaan jämähtäisi imusarjaan.

Olen omassani mittuuttanutkin sitä eroa vakio-suuri cooleri.
Ero oli suuri, se taas johtuu monesta muustakin asiasta, kun autoon oli silloin jo tehty paljon muutakin..
Ero oli tehossa 20kw ja väännöissä 40nm.
Ruiskutettava polttoainemäärä oli sama, erona oli siis vaan coolerin vaihto ja sen mukanaan tuomat erot moottorin toimintaan.

Nythän olen puhunut vaan lämmöistä, mutta paremmalla coolerilla on (suurikin) etu myös ilman virtauksiin.

Mersun ja bemarin vakiocoolerit on kyllä surkean kokoisia.

Tämä oli varsin mielenkiintoinen kommentti.. Kerta bemareissa on tuo imuilman lämpötilatarkkailu, niin se ilmeisesti tekee ns."fuelcut" efektin, mikäli lämpötila nousee yli 50+ asteen ja saattaa pysäyttää jopa kokonaan bensansyötön, eli huomaa voimakkaana moottorijarrutuksena. Eikös tämä imuilmalämpötila anturi ole jokaisessa bemarissa, jopa vapareissa? :think

Edit: Isommasta coolerista ei tosiaankaan ole mitään haittaa, kuten Cell jo tämän sanoi. Vaikka olisi koko keulan kokoinen cooleri ja 4" putkilla, niin tätä ns. "viivettä" ei huomaa, ei ainakaan ole tähän mennessä aiemmissakaan ahdetuissa autoissa huomannut, vai onko mulla vain jotenkin muka korvien välissä omaa viivettä, että en tajua muita viiveitä? :o

[Cell]

Tämä oli varsin mielenkiintoinen kommentti.. Kerta bemareissa on tuo imuilman lämpötilatarkkailu, niin se ilmeisesti tekee ns."fuelcut" efektin, mikäli lämpötila nousee yli 50+ asteen ja saattaa pysäyttää jopa kokonaan bensansyötön, eli huomaa voimakkaana moottorijarrutuksena. Eikös tämä imuilmalämpötila anturi ole jokaisessa bemarissa, jopa vapareissa? :think

Bensakoneissa tuo anturi on pakollinen, ei muuten ruiskujärjestelmä pelitä. Fuelcuttia se ei tee, sellaista ei ole mitään järkeä rakentaa vapareihin, se kun ei hyödytä millään lailla. Sellaiseen viittaavat oireet johtuvat sitten jostain muusta, mutta ne ovat täysin bensakoneiden juttuja ja tämä on diesel-topic

BeniE30: Turbon tuotto on tuhansia litroja minuutissa kohtalaisella painesuhteellakin. Eiköhän se riitä perusteluksi

[tomippa]

Bensakoneissa tuo anturi on pakollinen, ei muuten ruiskujärjestelmä pelitä. Fuelcuttia se ei tee, sellaista ei ole mitään järkeä rakentaa vapareihin, se kun ei hyödytä millään lailla. Sellaiseen viittaavat oireet johtuvat sitten jostain muusta, mutta ne ovat täysin bensakoneiden juttuja ja tämä on diesel-topic

BeniE30: Turbon tuotto on tuhansia litroja minuutissa kohtalaisella painesuhteellakin. Eiköhän se riitä perusteluksi

Näin on, mutta piti vain varmistaa tuo anturi asia, sillä nyt sain selityksen yhteen asiaan.
Hieman offtopic: Mulla bensakone ja tulee tuollainen efekti, että vähentää bensansyöttöä, kun tennari pohjassa menee.. Yläkierroksilla yleensä vasta tekee tämän efektin, että puutuu voimakkaasti auto ja tuo voi hyvinkin selittää tämän asian. Kunnon cooleria siis keulille ja mahdollisesti erillinen moottorinohjaus yksikkö, jotta ei tarvitsisi ilmamäärämittaria/lämpötila anturia(erillinen oma anturi tilalle)

Edit: Onko joku testannut sit isomman coolerin hyötyä vakiossa dieselissä?

[Thuppu]

Turbon tuotto on tuhansia litroja minuutissa kohtalaisella painesuhteellakin. Eiköhän se riitä perusteluksi

Itsellänikin on ollut se luulo, että ahtoputkien pituus/tilavuus vaikuttaa viiveeseen, mutta tarkemmin ajateltuna taitaa olla juuri niin kuin Cell mainitsee. Onhan muutaman litran kokoero putkistossa melko merkityksetön asia ahtimen tuottoon verrattuna.

Todella mielenkiintoista asiaa tullut. Kyllä nyt alkaa toden teolla polttelemaan tämä cooleriasia, että kai sitä on pian pakko testata käytännössä. Käydä vielä tuossa Tekussa rullilla toteamassa vaikutus ennen ja jälkeen...

[Cell]

Siitä coolerin paksuntamisesta vielä. Asia on kuten tuikku sanoi, coolerin "loppupäässä" jäähdyttävä ilma alkaa olemaan jo lämpimämpää, mutta toisaalta tähän lämpöeroon vaikuttaa suuresti nopeus. Sijoituspaikkana tuo vakio on ehdottomasti parhaasta päästä, sinne puskurin taakse on ihan turha piilottaa kennoa jos ei sinne rakenna ilmanohjaimia.

Senpä takia kannattaisi todella tutkia lämpömittarin kanssa systeemin toimintaa. Mikäli ahtolämmöt nousevat pienissä ja suurissa nopeuksissa samaksi, siirtyy ahtoilmasta lämpöä liian vähän cooleriin -> enemmän sisäpinta-alaa=paksuutta kennoon. Mikäli ahtolämmöt nousevat pienissä nopeuksissa mutta suuressa vauhdissa homma toimii, tarvitaan lisää etupinta-alaa cooleriin. Molempiin asioihin auttaa kunnon virtauksen järkkääminen, eli varmistamaan että sieltä coolerin takaakin pääsee ilma pois! Näin minä asian toteuttaisin.

[M57D]

Voi vittu! Jos sulla on jotain tarkempaa teoriaa tosta ja saat vakuuttumaan mut niin kerro ihmeessä.. tosta nimittäin olen varma että ahoputkien tilavuus vaikuttaa todella viiveeseen.. ensin se kerää paineen vaikka sen kilonpaineen putkiin ja imusarjaan ja sitten vasta päästää ne palotiloihin.. eli tilavuus kun on isompi niin tietenkin enempi viivettä täyttää ne putket sillä paineella..

Herää jo...

Älä ajattele painetta. Paine on vain työkalu jolla saadaan tiettyyn pisteeseen saakka tuottoa. Paine ei tee yhtään tehoa, ilmamäärä tekee. Kuten jo aiemmin sanottu, isolla ilmamäärällä voidaan polttaa iso määrä dieseliä ilma merkittävää savutusta. Kaikki yli AFR 17-18:1 on melkolailla smokelessiä.

Jos ahdin tuottaa vaikka maltilliset 1400m3/h, se tarkoittaa 23.3m3/min, eli 0.39m3/sekunnissa (390 litraa sekunnissa). Voit siitä sitten alkaa laskemaan niitä "viiveitä". Moni muu asia vaikuttaa (esi. pakopesä) enemmän kuin ahtoputkien tilavuus.

330d ja 530d moottoreissa auttaa kun pesee alkuperäisen coolerin päältä. Pesin omasta 530d:stä sen 120 000 ajon jälkeen ja imuilman lämpötila laski vertailuajossa noin 3 celsius astetta, mitattu samassa ilmanläpötilassa, samalla tieosuudella 50km/h, 80km/h, 100km/h ja 140km/h nopeuksilla.
Aluvanteiden "happo" liuottaa parhaiten kennosta paskaa. En pessyt sisäpuolelta, se voi olla haitaksi kun ei pääse kunnolla pesemään kuitenkaan.

[Thuppu]

Siinä olis aika tyylikkäästi asennettu cooleri:



Tosin ei ole paljoakaan alkuperäistä isompi... kuvassa taitaa toki olla joku remmiahdettu M5 tai jotain...

[Exami]

Vanhaketju ylös

Kellään vakio cuulerista mittoja ylhäällä / hyllyssä vanhaa alkuperästä cuuleria? jos teettäs muutamat kappaleet samoilla mitoilla mut paremmasta kennosta ja kokonaan alumiinisia? :think pitäs jäähdytys tehon kasvaa jo silläkin..
sen lisäks vähän parantaa ilmankiertoa jäädyttimen takaa..

[Cell]

Kellään vakio cuulerista mittoja ylhäällä / hyllyssä vanhaa alkuperästä cuuleria? jos teettäs muutamat kappaleet samoilla mitoilla mut paremmasta kennosta ja kokonaan alumiinisia? :think pitäs jäähdytys tehon kasvaa jo silläkin..
sen lisäks vähän parantaa ilmankiertoa jäädyttimen takaa..

Ootko sahaillu orkkiskennoa palasiksi? Ei tietoa mitä se on, mutta usein on penareissa ollut sieltä paremmasta päästä tällaiset osat.

Mutta miksi tehdä moista, onko ongelmia orkkiskennon kanssa?

[Exami]

Ootko sahaillu orkkiskennoa palasiksi? Ei tietoa mitä se on, mutta usein on penareissa ollut sieltä paremmasta päästä tällaiset osat.

Mutta miksi tehdä moista, onko ongelmia orkkiskennon kanssa?

Jäähdytys tehoa nostamaan.. tosin tuli tutkailtua tossa menneellä viikolla sieltä moottorin alta että miten siellä pääsee ilma kiertämään samalla kun vaihto ilmastoinnin hihnaa & kiristin rullaa.. täytyy myöntää välijäähdytin oli täysin ummessa syylarin tuuliohjaimen takana.. siihenkin kun tekis muutamat reijät vois tulla aikalailla lisää jäähdytys tehoa..

nämä vaan sitä silmälläpitäen mikäli innostuu rakentamaan mörkömoottoria M57:tä

ja muutenkin sitä ilmankierron parantamista suositellaan jo lastutetuille yksilöille

[purola]

Voi vittu! Jos sulla on jotain tarkempaa teoriaa tosta ja saat vakuuttumaan mut niin kerro ihmeessä.. tosta nimittäin olen varma että ahoputkien tilavuus vaikuttaa todella viiveeseen.. ensin se kerää paineen vaikka sen kilonpaineen putkiin ja imusarjaan ja sitten vasta päästää ne palotiloihin.. eli tilavuus kun on isompi niin tietenkin enempi viivettä täyttää ne putket sillä paineella..

Täysin samaa mieltä!

Jos otat 2 putkea, toinen 100m pitkä ja toinen 5m pitkä.
Aletaan puhaltaa 2 baaria ilmaa toisesta päästä.
Ni kummassa se 2 baarin paine saavutetaan nopeammin.

[Thuppu]

Täysin samaa mieltä!

Jos otat 2 putkea, toinen 100m pitkä ja toinen 5m pitkä.
Aletaan puhaltaa 2 baaria ilmaa toisesta päästä.
Ni kummassa se 2 baarin paine saavutetaan nopeammin.

Huono vertaus koska autossa nuo ahtoputkien erot on tyyliin muutamia litroja. No niin kuin sanottua ahtimen tuotto on yleensä sitä luokkaa että käytännossä mitään eroa viiveessä on mahdotonta huomata. Omakohtaistakin kokemusta asiasta on nyt kun laitoin tohon sigun harrastediudiin ison keulacoolerin alkuperäisen rinnalle ja vedin putkituksetkin hieman orginaalia isommasta rööristä niin tosiaan mitään eroa ei ollu havaittavissa ahtimen heräämisessä.

Vielä jos verrataan ahtimen ja tavallisen pikkukompuran tuottoa, niin kun suoritin ahtoputkiston vuototestiä ja päästin tulpattuihin putkiin/coolereihin paineilmaa niin kestihän niiden täyttyminen 1,5 barin paineeseen kymmeniä sekuntteja. Hmm, kuinkas nopeasti 1,5 barin paine saavutetaankaan kun ahdin alkaa tuottamaan..? Sitä voi miettiä.

[MajorDrake]

Asianhan voi maalaisjärjellä laskea.
Jos turbon ja imuventtiilien välinen tila kasvaa 10%,
myös ahtopaineen nousu kestää 10% kauemmin.

Onko 10% ahtopaineen noususta sitten paljon vai vähän?
Ero lienee luokkaa joitain kymmeniä millisekuntteja.

Ja 10% jos suurennat ko. ilmatilaa jossa merkittävin osa on kuitenkin ahtoletkuja niin saa jo pistää aika ison coolerin.

Ja jos ahtolehtkuihin samalla kosketaan, ts. isonnetaan niitä,
tila voi tietysti kasvaa mutta toisaalta ilmaahan se kone haluaa eikä painetta.
Isommilla letkuilla ne ilmat siirtyy paikasta toiseen nopeammin...
Lopenlopen vain se merkitsee että montako happimolekyyliä sinne koneeseen saadaan ja millaisella viiveellä...