Autotallin rakentamisesta vol 2

[markok]

Toimisiko tuollainen sähköinen kosteudenpoistaja:

https://youtu.be/H51FYrDR5xs?t=239&feature=shared

Noita käytetään etelämmässä ilmeisesti jonkun verran. Suomessa en ole nähnyt noita missään. Laite vie jonkun verran sähköä, mutta viekö niin paljon mitä ilmanvaihto heittää lämpöä harakoille? Jos tuollaisen saisi käynnistymään kun kosteusarvo ylittyy niin voisi ehkä toimia autotallissa. Veden voi varmaankin johtaa suoraan viemäriin.

Toimii kunhan on tarkoitukseen sopiva malli. Alle 10 asteen lämpöön adsorptio kuivain ja lämpöisemmässä toimii kondensoivakin. Minulla on tallissa kaikki räppänät kiinni talvella ja Trotecin kuivain pitää kosteuden max 60%:ssa. Viehän tuo hieman sähköä, mutta kaikki sähkö jää lämpönä tallin sisään. Jotkut jopa väittävät, että faasimuunnoksen ansiosta lämpöteho on jopa hieman parempi kuin verkosta otettu teho.

[Esko]

Kattelin alunperin tuollaista Passadia, mutta totesin ettei siinä tosiaan tuotto riitä vaihtamaan ilmaa, kun tallilla kokoa 50 neliötä ja kuutioita toista sataa. Toi nyt hommattu vaihtaa 200 kuutiota tunnissa tarvittaessa eli melkein 2 kertaa koko tallin koko. Tuosta on ilmeisesti myös kosteusanturilla olevia versioita ainakin ohjekirjan mukaan, mutta tuo oli perinteinen on/off puhallin. Ilmankuivaaja tosiaan olisi tehokas, mutta myös kallis ja kuluttaa paljon virtaa, niin ei sekään kiinnostanut lopunperin. Tommonen Mitsun mini ilmanvaihtokone on varmasti hyvä, mutta ei oikein innosta 500€ maksaa tollasesta.

[Rattiukko]

Tuossa on joku Trotec https://fi.trotec.com/shop/teollisuu...aja-dh-15.html aika kallis.

En oikein ymmärrä miten tuo toimii, vie 0,6kW sähköä, tuottaa lämpöä 0,9kW 1,6COP hyötysuhteella. Ilmeisesti niin että kun kosteusprosentti laskee, niin siitä vapautuu lämpöä.

Ilmalämpöpumpuissa taitaa olla ihan sama kuivaustoiminto. Ehkä ilmalämpöpumppu jossa hyvä kuivaustoiminto ajaisi saman asian. Viime kesänä tuli kuivaustoimintoa käytettyä mutta kenno meni kyllä homeeseen tms ja piti putsata kun alkoi haisemaan. Kenno kun on jatkuvasti kostea niin alkaa haista.

[Iemel]

Käviskö tommoseen satunnaiseen lutrailuun vaan ilmankuivain kaveriksi? Poistaakin ilmasta sen kosteuden eikä sitä kosteaa ilmaa? Vievät toki sähköä aikalailla.

Miksipä ei, toki investointina vähän isompi poistoilmapuhaltimeen verrattuna ja vie virtaa moninkertaisesti puhaltimeen nähden.
Poistoilmapuhaltimessa ois sekin hyvä puoli että pystyisi tuulettamaan silloin jos tallissa sattuisi pölyämään vaikka joku hionnan seurauksena, tai hisaamiseesta syntyy käryä.
No pohditaan pohditaan.

[Newbie]

Autotalliprojekti alkaa olla siinä vaiheessa, että pääsee nossturia tilaamaan, vaihdon merkin tässä loppumetreillä Twin Buchiin, alhaalta vapaa 3600 kiloa nostava. Sen spekseissä lukee lattiavaatimuksena C20/25 betoni 200 mm. Minullahan sitten lattia on C30/37 ja nosturin kohdalla 2 * 10 mm verkko muualla 2 * 8 mm verkko, maanvarainen laatta betonin paksuus 150 mm. Nosturiin on saatavissa jotkin lisälätkät, mutta tarviiko niitä vai kompensoiko kovempi betoni sitä?

[Clavurion]

Tuossa on joku Trotec https://fi.trotec.com/shop/teollisuu...aja-dh-15.html aika kallis.

En oikein ymmärrä miten tuo toimii, vie 0,6kW sähköä, tuottaa lämpöä 0,9kW 1,6COP hyötysuhteella. Ilmeisesti niin että kun kosteusprosentti laskee, niin siitä vapautuu lämpöä.

Ilmalämpöpumpuissa taitaa olla ihan sama kuivaustoiminto. Ehkä ilmalämpöpumppu jossa hyvä kuivaustoiminto ajaisi saman asian. Viime kesänä tuli kuivaustoimintoa käytettyä mutta kenno meni kyllä homeeseen tms ja piti putsata kun alkoi haisemaan. Kenno kun on jatkuvasti kostea niin alkaa haista.

ILP:ssa pystyt kuivattamaan sisäilmaa kylmällä sisäyksikön kennolla, mutta samalla sisätilan lämpötila laskee jonkun verran (kuivausteho riippuu, miten lähellä kastepistelämpötilaa huoneen ilmanlämpö on) ja tuotettu lämpö ajetaan ulkoyksiköllä harakoille. Ilmakuivaimessa on periaatteessa ILP:in sisä ja ulkokenno samassa paketissa. Eli kylmä kenno sitoo kosteuden ja lämmenneen "ulkokennon" läpi puhalletaan lämpö samaan tilaan. Faasimuutos höyrystä vedeksi vapauttaa lämpöä, joten samassa tilassa COP voi olla >1. Samalla perusperiaatteella toimivat ILP:lla varustetut vaatekuivaimet.

[bmw323it]

Itse just jälkiasentelemassa tuollaista Mitsubishin Lossnay 100:sta noin 36m2 talliin, jossa aiemmin vain "painovoimainen" ilmanvaihto. Tuossa on hyvä LTO:n hyötysuhde, niin pitäisi olla huomattavasti taloudellisempi kuin pelkkä poistopuhallin. Talli itsellä kuitenkin melkein sisätilan lämmöissä, kun nestekiertoinen lattialämmitys tallissakin (n. 18-19 astetta), niin painovoimainen joko hukkaa lämpöä harakoille tai sitten ei vaihda ilmaa. Sähkönkulutus todella pieni vielä sillä pienemmällä nopeudella (jonka pitäisi riittää normaalikäytössä hyvin) ja isommalla nopeudella tuon pitäisi vaihtaa ihan runsaastikin ilmaa (, jos tarve joskus tuulettaa jotain enemmän). Yllättävää, mutta näytti olevan vehje aito "Made in Japan" ja aika kohtuullisella hinnalla löytyy ainakin noista nettirautakaupoista ja halvin tällä hetkellä Landenilla. Muutaman viikon päästä sitten ihan käyttökokemuksia. Laite sinänsä on hyvin helppo asentaa (kun on vielä pistotulppamalli) - hommaa lähinnä, kun tekee läpiviennit seinästä hallitusti ja tiivistää ja eristää läpiviennit kunnolla (, mikä on aina oma hommansa jälkiasennuksissa ja missä urakalla tekevät mielellään hiukan oikovat). Kun tuo on paikalla/käytössä, niin sitten laittaa ne vanhat räppänät kiinni.

E

Laitapas kokemuksia jakoon kun olet saanut asennettua ja testattua. Tämä kiinnostaa kovasti.

[Newbie]

Laitapas kokemuksia jakoon kun olet saanut asennettua ja testattua. Tämä kiinnostaa kovasti.

Minulla kahdesta Lossnay:stä kokemusta, toinen noin 28 neliöisessä mönkkäritallissa 3 vuotta kokemusta ja toinen 88 neliöisessa autotallissa 8 vuotta kokemusta, mallimerkintöjä en muista. Mönkkäritallissa pitää tilan erittäin hyvin kuivana, illalla lumisia/märkiä mänkkäreitä talliin, aamulla kuivaa. Autotallissa, kaksi lumista/märkää autoa illalla sisään, aamulla edelleen märkää, jos ei lisäapuja. Ilman lisäkuivaimena ILP ja Trotec, niin sitten kuivaa, uudessa isossa harrastetallissa kuivaus varmaan helpompi, kun ei tule märkiä käyttiksiä jatkuvalla syötöllä sisään, mutta Lossnay on erittäin asiallinen asennettavuudeltaan ja ennekaikkea hinta/laatusuhteeltaan.

[markok]

Ilmankuivaimessa sähklnkulutuksella ei ole niin pitkään merkitystä kunhan tallin lämpö ei nouse haluttua korkeammaksi. Kuten aikaisemmin kirjoitin niin kaikki verkosta otettu sähkö jää lämpönä tallin sisään jopa yli yhden hyötysuhteella ja kuivaimen tuottama lämpö on pois muilta lämmön lähteiltä. Jos lämmityksen hoitaa ILP:llä, VILP:llä tai MLP:llä niin silloin hyötysuhde on tietysti kuivaimella huonompi, mutta suoran sähkölämmityksen tuo voittaa aina.

Minulla on käytössä kaksi Trotecin mallia kahdessa eri tallissa. Malleina tämä https://fi.trotec.com/shop/ilmankuiv...k-170-eco.html ja tämä tosin vanhempaa ja hieman tehokkaampaa mallia https://fi.trotec.com/shop/adsorptio...-ttr-50-e.html

Edit. Kuivain siis toimii ainoastaan siinä tilanteessa, että ei tarvita muusta syystä isoa ilmanvaihtoa. Jos tallissa tehdään isoa ilmanvaihtoa vaativia töitä niin sitten tietenkin lämmön talteenotolla toteutettu ilmanvaihto on paras.

[ErkkiE]

Laitapas kokemuksia jakoon kun olet saanut asennettua ja testattua. Tämä kiinnostaa kovasti.

Nyt on muutaman päivän pörissyt Mitsu tallissa. Tuollaiseen 36 m2 talliin isompi Lossnay 100 on aika hyvän kokoinen. Normaalikäytössä pienempi nopeus (n. 60m3/h) vaihtaa sopivasti tallin ilmamäärän muutamassa tunnissa. Yksi märkä auto (mutta ei lumikasalla varustettu) kuivuu hyvin yön aikana. Tosin mulla on kaivo, lattiassa kaadot ja lattialämmitys myös.

Mittausten perusteella lto hyötysuhde ei ole ihan sitä yli 70%. Pienemmällä nopeudella hyötysuhde on parempi. Jos tallissa noin 18-19 astetta ja ulkona nolla, niin sisään puhaltaa noin 12-asteista ilmaa eli hyötysuhde noin 65%, mikä sekin on vielä ihan hyvä oikeasti. Isommalla nopeudella hyötysuhde putoaa ollen jotain noin 55%, mutta omassa käytössä harvoin tarvitsee isoa tehoa. Sinänsä tuonkaan ilmamäärän lämmittäminen ei vaadi kuitenkaan kovin isoa energiamäärää, kun on se LTO (eikä mene kaikki harakoille), ja itse tykkään, että saa välillä haisevatkin jutut tuuletettua (, jos on vaikka maalaillut tai tehnyt öljynvaihtohommia tai mitä nyt onkin).

Laite itsessään on hiljainen, vaikkei sillä tallissa niin väliä olekaan. Ne ulkoseinän tötteröt ei ole mitenkään kauniit, mutta maalaaminen seinän kanssa samaan väriin auttoi maisemoinnissa.

Eihän tuo vehje fysiikkaa muuta ja kosteus alenee ihan sen perusteella, kun sisällä olevaa (enemmän kosteutta) sisältävää puhalletaan ulos. (Nolla-asteinen 100% RH ilma on noin RH 30% 20-asteisena). Mutta omaan käyttöön fiksumpi laite kuin kosteudenpoistaja, kun halusin ilmanvaihdonkin toimivaksi. Ja ehkä se LTO jotain säästää lämmityksen kautta. Omaan makuun hinta oli siedettävä. Toki muutaman kympin kanavapuhaltimeen verrattuna kallis.

Nyt kun on seuraillut toimintaa varsinkin näillä viime aikojen pk-seudun keleillä, kun ulkona noin nollakeli ja erittäin suuri ilmankosteus. Jos tallissa märkä auto, niin niiden ulkotötteröiden muotoilu ohjaa sen poistoilman suoraan seinää pitkin, jossa kostea ilma lauhtuu kylmään seinäpintaan ja kastelee sitä. Pitänee muokata nuo vähän erilaisiksi. Nythän niissä on se muoto varmaan osin estämässä veden/lumen pääsyä sinne ja osin estämään, ettei tulo ja poisto sekoitu toisiinsa, mutta seuraus on se, että virtaus menee siitä seinäpintaa pitkin. Esimerkiksi poiston voisi ehkä tehdä ihan normaalilla poistoritilällä ja tulon vaikka sellaisella "myrskysuojalla" varustettuna (pitääpä tutkailla vaikka Vilpen valikoimaa. Tuolloin se poisto puhaltaisi suoraan ulospäin ja tuollainen suoja tulopuolella suojaisi lumelta/sateelta ja varmaan about yhtä hyvin estäisi tulon ja poiston sekoittumisen. Omasta mielestä tuossa on huono design tai ei ole otettu ihan täkäläisiä oloja huomioon.

E

[jmp2002]

Autotalliprojekti alkaa olla siinä vaiheessa, että pääsee nossturia tilaamaan, vaihdon merkin tässä loppumetreillä Twin Buchiin, alhaalta vapaa 3600 kiloa nostava. Sen spekseissä lukee lattiavaatimuksena C20/25 betoni 200 mm. Minullahan sitten lattia on C30/37 ja nosturin kohdalla 2 * 10 mm verkko muualla 2 * 8 mm verkko, maanvarainen laatta betonin paksuus 150 mm. Nosturiin on saatavissa jotkin lisälätkät, mutta tarviiko niitä vai kompensoiko kovempi betoni sitä?

Riittää varmasti, tuplaverkko lattia..

Mulla on 125mm valu ja 8mm verkolla eikä ongelmia nosturin kohta.