Niin tai oikeamminhan se vanha tuomarinohje menee niin että mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voine olla lakikaan. Mutta joo, on aika erikoinen ratkaisu, toivottavasti vastaajalla on rahkeita valittaa vielä korkeimpaan. Hovin ratkaisu olisi voinut olla toinenkin jos vastaaja olisi pelannut korttinsa vähän fiksummin, ei kannattane rehennellä tuollaisella järjestelyllä kovaan ääneen ainakaan.
Announcement
Collapse
No announcement yet.
Parkkisakko topic
Collapse
X
-
Kävin Isossa Omenassa ja en maksanut parkkimaksua, koska siitä puuttui kanta-asiakastunti. No tietenkin olin väärässä, olisi pitänyt luovuttaa maksukorttitietonsa ja aktivoida kameratunnistus. Se mikä ihmetetty, oli nopeus jolla Aimo Park sai Intrumin kautta tietoni Traficomista, jossa minulla on kaikki tietojenluovutukset päällä. Lain mukaanhan näitä tietoja voidaan luovuttaa turvakieltoa lukuunottamatta, mutta yllätys oli se, että saman katsotaan pätevän täysin yksityisoikeudellisiin maksuihinkin. No, lopulta tuli kysyttyä Eduskunnan Oikeusasiamiehen kansliasta, jonne laitoin valituksen Traficomin toiminnasta. Kertalukemalla näyttää siltä, että Liikennepalvelulain §231 ilmaisu "lakisääteinen tehtävä" on epätäsmällinen, ja tämä epätäsmällisyys tulkitaan nyt kansalaista vastaan. Yksityinen pysäköinninvalvoja saa tällä perusteella tietoja yksittäisluovutuksena Traficomista, jonne minun ja aivan kaikkien muiden on täysi pakko luovuttaa henkilötietonsa, vaikka tässä maassa ei ole lakia yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, vain huono KO:n päätös. Alla vastaus.
"Perustuslain 109 §:n mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on arvioinut tietojen luovuttamista liikenneasioiden rekisteristä 2.12.2021 antamassaan ratkaisussa (EOAK/6828/2020). Tuossa asiassa hankittiin tänne Liikenne- ja viestintäviraston selvitys sekä liikenne- ja viestintäministeriön lausunto. Liikenne- ja viestintäviraston selvityksestä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa on todettu muun muassa seuraavaa.
”Liikenne- ja viestintäviraston asiassa antaman selvityksen mukaan yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittaville yrityksille luovutetaan tietoja liikennepalvelulain 228 §:n nojalla yksityisoikeudellisen valvontamaksun laskuttamista varten. Yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittaville yrityksille, kuten Pysäköintiturvalle, ei luovuteta sellaisten henkilöiden tietoja, jotka ovat kieltäneet tietojensa luovuttamisen liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin. Tietojenluovutuskielto liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin kattaa sekä henkilön nimen, että yhteystiedot.
Selvityksessä todetun mukaan yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavat yritykset käyttävät perintälain 1 §:n mukaiseen toimintaan perintärekisteriin rekisteröityjä yrityksiä. Näille perintätoiminnan harjoittajille luovutetaan myös tietojenluovutuskieltojen alaisia tietoja, pois lukien turvakiellollisten henkilöiden tiedot, liikennepalvelulain 230 §:n nojalla.
Selvityksessä Liikenne- ja viestintävirasto ilmoittaa katsovansa, että perintäyhtiöt tekevät sellaista laissa säädettyä tehtävää, johon niillä on oikeus saada myös tietojenluovutuskieltojen alaisia tietoja.”
Liikenne- ja viestintäministeriöön kyseisessä asiassa toimitetun lausuntopyynnön ja lausunnon osalta ratkaisussa on puolestaan todettu seuraavaa.
”Lausuntopyynnössäni liikenne- ja viestintäministeriölle viittasin Liikenne- ja viestintäviraston selvityksessä esitettyyn ja totesin, että Liikenne- ja viestintävirasto näyttäisi tulkitsevan liikennepalvelulain 231 §:n 4 momentin ilmaisua ”lakisääteisen tehtävän suorittamiseen” siten, että myös tilanne, jossa tehtävästä on säädetty laissa (kuten perintätoimi, joka on rekisteröintiä edellyttävä elinkeino), mutta jossa kysymys ei ole julkisen tehtävän/julkisen hallintotehtävän hoitamisesta (kuten yksityisoikeudellisen valvontamaksun perintä), kuuluisi säännöksen soveltamisen alaan. Edelleen totesin laillisuusvalvontakäytännössä katsotun, että yksityiset perintäyhtiöt hoitavat oikeusasiamieslaissa tarkoitettua julkista tehtävää ainoastaan silloin kun kysymys on julkisoikeudellisen maksun tai saatavan perinnästä.
Annettavassa lausunnossa pyysin kiinnittämän erityistä huomiota siihen, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut liikennepalvelulain 231 §:n 4 momentin ilmaisulla ”…tai lakisääteisen tehtävän suorittamiseen”. Tarkoitetaanko ilmaisulla lakisääteisen tehtävän suorittamisesta viranomaistoimintaan rinnastettavissa olevan tehtävän suorittamista ja tarkoittaako säännös siten, että tietoja voidaan säännöksen nojalla luovuttaa viranomaiselle tai muulle julkista tehtävää hoitavalle. Pyynnössäni totesin, että säännöksen perusteluissa esitetty esimerkkiluettelo liikenteeseen liittyviä lakisääteisiä tehtäviä suorittavista viittaisi siihen, että säännöksessä tarkoitettaisiin perustuslain 124 §:ssä tarkoitettua julkisen hallintotehtävän hoitamista. Totesin myös, että liikennepalvelulain 230 § 1 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 145/2017 vp., s. 297, tuolloin lain V osan 3 luvun 6 §) on mainittu muu julkista tehtävää hoitava, kun perusteluissa on todettu, että ehdotettu momentti koskisi vain salassa pidettävän tiedon luovuttamista ja että julkisten tietojen luovutus viranomaisille ja muille julkista tehtävää hoitaville on mahdollista voimassa olevien yleislakien säännösten mukaisesti, jolloin asiasta ei enää tarvitse erikseen säätää.
Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa antamassaan lausunnossa, että liikenteen palveluista annetun lain 230 §:ssä on säädetty tietojen luovuttamisesta laissa säädettyä tehtävää hoitavalle ja 231 §:ssä tiedonluovutuksen rajoittamisesta. Lausunnon mukaan lain 231 §:n 4 momentin tarkoituksena on ollut selventää sitä, ettei luonnollinen henkilö voi luovutuskiellon tai turvakiellon asettamalla kuitenkaan estää tietojen luovuttamista silloin, kun kyse on 230 §:ssä tarkoitetusta tiedon luovuttamisesta viranomaiselle tai lakisääteisen tehtävän suorittamiseen.
Pykälässä 230 käytetty ilmaus ”laissa säädetty tehtävä” ja 231 §:n 4 momentissa käytetty ilmaus ”lakisääteinen tehtävä” tarkoittavat samantyyppisiä tehtäviä, kuten sanottujen säännösten esitöistäkin (HE 145/2017 vp) käy ilmi.
Edelleen lausunnossa esitetyn mukaan hallituksen esityksessä luetellut lakisääteiset tehtävät olivat esimerkinomaisia, eikä luetteloa ollut tarkoitettu tyhjentäväksi. Perusteluista ei myöskään käy ilmi, että tehtäviä olisi haluttu rajata nimenomaan pelkästään julkisiin hallintotehtäviin.
Lausunnossaan ministeriö kiinnittää huomiota myös siihen, että lain 227 § mahdollistaa tietojen luovuttamisen yksittäisluovutuksena. Edelleen lausunnossa todetaan, että 231 §:n ensimmäisen momentin mukaan henkilö voi kieltää vain yhteystietojensa luovuttamisen 227 §:ssä säädettyihin tarkoituksiin ja että lain esitöissä (HE 145/2017 vp) todetaan seuraavaa: ”Sitä vastoin luvun 3 §:n mukaiseen tarkoitukseen luonnollinen henkilö voisi kieltää vain yhteystietojensa luovuttamisen. Kyseessä olisi yksittäisluovutus, johon liittyy sellaisia kolmannen intressejä, jotka syrjäyttävät rekisteröidyn oikeuden täysin kieltää henkilötietojensa luovuttaminen. Esimerkiksi nimitietoa tarvitaan muun muassa niissä tilanteissa, kun liikennevälineen kaupan yhteydessä on tarve varmentaa liikennevälineen rekisteriin merkitty omistaja.”
Apulaisoikeusasiamies Sakslin on kerrotussa ratkaisussaan todennut, että liikennepalvelulain perusteluissa ei ole tarkemmin avattu sitä, mitä lain 230 tai 231 §:ssä mainitulla muulla laissa säädettyä tehtävää hoitavalla tai lakisääteisen tehtävän suorittamisella säännöksissä tarkoitetaan, kuin että säännösten yksityiskohtaisissa perusteluissa on esitetty esimerkkejä siitä, milloin kysymys voi olla säännöksessä tarkoitetusta tehtävästä. Edelleen ratkaisussa on todettu, että lain sanamuoto jättää kysymyksessä olevin kohdin sijaa tulkinnalle. Näin ollen ja ottaen huomioon liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa esitetty, apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ollut kantelun perusteella ilmennyt sellaista Liikenne- ja viestintäviraston menettelyä, johon hänellä olisi ollut syytä puuttua. Ratkaisullaan apulaisoikeusasiamies saattoi liikenne- ja viestintäministeriön harkittavaksi, olisiko liikennepalvelulain 231 §:ssä käytettyä ilmausta ”lakisääteinen tehtävä” (vastaavasti lain 230 §:ssä käytettyä ”laissa säädetty tehtävä”) aiheellista sopivaksi katsottavassa yhteydessä täsmentää.
Edeltä ilmenevän perusteella kirjeenne ei antanut täällä aihetta enempään"BMW 530e iPerformance Luxury Line -20
Comment
-
-
Lakiin kirjoitettu on kuitenkin aina tulkinnanvaraista. Eli ei niin kuin se on kirjoitettu, vaan siten kuin se teksti tulkitaan. Jopa samassa oikeiden toimipisteessä eri tuomareilla voi samasta tekstistä olla eri tulkinnat. Vaikka ei pitäisi. Eri oikeuslaitoksista puhumattakaan. Pätee vieläpä kaikkeen eri oikeuksissa ja oikeusasteissa käsiteltäviin asioihin. Eikä pelkästään näihin pysäköinnin lakikiemuroiden tekstin tulkintoihin.
-
👍 1
Comment
-
-
Originally posted by melperri View Post
Emme itseasissa tiedä , toteutuiko oikeus. Jos ko hammaslääkäri ei pysäköinyt autoa , ei toteutunut sen paremmin laki kuin oikeuskaan. Sillä tiesikö vastaaja kuka ajoi , ei ole merkitystä , koska auton omistajalla ei ole mitään lakiin perustuvaa velvollisuutta kertoa tai selvittää parkkiyhtiölle kuka heidän sopimuskumppaninsa on.
Joku parkkisakko on about aina ansaittu ja näissä ongelmakeisseissä kyseessä on suurimmaksi osaksi todella vastenmielinen ihmistyyppi, kuten tässäkin tapauksessa ja nyt hän sai mitä ansaitsi.
Jotenkin erikoista, että lakia ja oikeuslaitosta ihmetellään tällaisessa tapauksessa ja oikein toivotellaan vittumaiselle ihmiselle jaksamista prosessissa.
Originally posted by Rattiukko View PostJaa että tiedot vuotaa suoraan rekisteristä?! Kiellot myös päällä ja olen ihmetellyt että mistä ne vuotaa. Melkoinen vitsi tuo "tietojenluovutuskielto".Last edited by PNM2; 30-08-2024, 13:27.i4 M50
ex: G30 530e xDrive M-Sport
ex: F11 525d xDrive
ex: F11 520d
ex: E91 318i
-
👍 2
Comment
-
-
Originally posted by Petteri75 View PostKävin Isossa Omenassa ja en maksanut parkkimaksua, koska siitä puuttui kanta-asiakastunti. No tietenkin olin väärässä, olisi pitänyt luovuttaa maksukorttitietonsa ja aktivoida kameratunnistus. Se mikä ihmetetty, oli nopeus jolla Aimo Park sai Intrumin kautta tietoni Traficomista, jossa minulla on kaikki tietojenluovutukset päällä. Lain mukaanhan näitä tietoja voidaan luovuttaa turvakieltoa lukuunottamatta, mutta yllätys oli se, että saman katsotaan pätevän täysin yksityisoikeudellisiin maksuihinkin. No, lopulta tuli kysyttyä Eduskunnan Oikeusasiamiehen kansliasta, jonne laitoin valituksen Traficomin toiminnasta. Kertalukemalla näyttää siltä, että Liikennepalvelulain §231 ilmaisu "lakisääteinen tehtävä" on epätäsmällinen, ja tämä epätäsmällisyys tulkitaan nyt kansalaista vastaan. Yksityinen pysäköinninvalvoja saa tällä perusteella tietoja yksittäisluovutuksena Traficomista, jonne minun ja aivan kaikkien muiden on täysi pakko luovuttaa henkilötietonsa, vaikka tässä maassa ei ole lakia yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, vain huono KO:n päätös. Alla vastaus.
"Perustuslain 109 §:n mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on arvioinut tietojen luovuttamista liikenneasioiden rekisteristä 2.12.2021 antamassaan ratkaisussa (EOAK/6828/2020). Tuossa asiassa hankittiin tänne Liikenne- ja viestintäviraston selvitys sekä liikenne- ja viestintäministeriön lausunto. Liikenne- ja viestintäviraston selvityksestä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa on todettu muun muassa seuraavaa.
”Liikenne- ja viestintäviraston asiassa antaman selvityksen mukaan yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittaville yrityksille luovutetaan tietoja liikennepalvelulain 228 §:n nojalla yksityisoikeudellisen valvontamaksun laskuttamista varten. Yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittaville yrityksille, kuten Pysäköintiturvalle, ei luovuteta sellaisten henkilöiden tietoja, jotka ovat kieltäneet tietojensa luovuttamisen liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin. Tietojenluovutuskielto liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin kattaa sekä henkilön nimen, että yhteystiedot.
Selvityksessä todetun mukaan yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavat yritykset käyttävät perintälain 1 §:n mukaiseen toimintaan perintärekisteriin rekisteröityjä yrityksiä. Näille perintätoiminnan harjoittajille luovutetaan myös tietojenluovutuskieltojen alaisia tietoja, pois lukien turvakiellollisten henkilöiden tiedot, liikennepalvelulain 230 §:n nojalla.
Selvityksessä Liikenne- ja viestintävirasto ilmoittaa katsovansa, että perintäyhtiöt tekevät sellaista laissa säädettyä tehtävää, johon niillä on oikeus saada myös tietojenluovutuskieltojen alaisia tietoja.”
Liikenne- ja viestintäministeriöön kyseisessä asiassa toimitetun lausuntopyynnön ja lausunnon osalta ratkaisussa on puolestaan todettu seuraavaa.
”Lausuntopyynnössäni liikenne- ja viestintäministeriölle viittasin Liikenne- ja viestintäviraston selvityksessä esitettyyn ja totesin, että Liikenne- ja viestintävirasto näyttäisi tulkitsevan liikennepalvelulain 231 §:n 4 momentin ilmaisua ”lakisääteisen tehtävän suorittamiseen” siten, että myös tilanne, jossa tehtävästä on säädetty laissa (kuten perintätoimi, joka on rekisteröintiä edellyttävä elinkeino), mutta jossa kysymys ei ole julkisen tehtävän/julkisen hallintotehtävän hoitamisesta (kuten yksityisoikeudellisen valvontamaksun perintä), kuuluisi säännöksen soveltamisen alaan. Edelleen totesin laillisuusvalvontakäytännössä katsotun, että yksityiset perintäyhtiöt hoitavat oikeusasiamieslaissa tarkoitettua julkista tehtävää ainoastaan silloin kun kysymys on julkisoikeudellisen maksun tai saatavan perinnästä.
Annettavassa lausunnossa pyysin kiinnittämän erityistä huomiota siihen, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut liikennepalvelulain 231 §:n 4 momentin ilmaisulla ”…tai lakisääteisen tehtävän suorittamiseen”. Tarkoitetaanko ilmaisulla lakisääteisen tehtävän suorittamisesta viranomaistoimintaan rinnastettavissa olevan tehtävän suorittamista ja tarkoittaako säännös siten, että tietoja voidaan säännöksen nojalla luovuttaa viranomaiselle tai muulle julkista tehtävää hoitavalle. Pyynnössäni totesin, että säännöksen perusteluissa esitetty esimerkkiluettelo liikenteeseen liittyviä lakisääteisiä tehtäviä suorittavista viittaisi siihen, että säännöksessä tarkoitettaisiin perustuslain 124 §:ssä tarkoitettua julkisen hallintotehtävän hoitamista. Totesin myös, että liikennepalvelulain 230 § 1 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 145/2017 vp., s. 297, tuolloin lain V osan 3 luvun 6 §) on mainittu muu julkista tehtävää hoitava, kun perusteluissa on todettu, että ehdotettu momentti koskisi vain salassa pidettävän tiedon luovuttamista ja että julkisten tietojen luovutus viranomaisille ja muille julkista tehtävää hoitaville on mahdollista voimassa olevien yleislakien säännösten mukaisesti, jolloin asiasta ei enää tarvitse erikseen säätää.
Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa antamassaan lausunnossa, että liikenteen palveluista annetun lain 230 §:ssä on säädetty tietojen luovuttamisesta laissa säädettyä tehtävää hoitavalle ja 231 §:ssä tiedonluovutuksen rajoittamisesta. Lausunnon mukaan lain 231 §:n 4 momentin tarkoituksena on ollut selventää sitä, ettei luonnollinen henkilö voi luovutuskiellon tai turvakiellon asettamalla kuitenkaan estää tietojen luovuttamista silloin, kun kyse on 230 §:ssä tarkoitetusta tiedon luovuttamisesta viranomaiselle tai lakisääteisen tehtävän suorittamiseen.
Pykälässä 230 käytetty ilmaus ”laissa säädetty tehtävä” ja 231 §:n 4 momentissa käytetty ilmaus ”lakisääteinen tehtävä” tarkoittavat samantyyppisiä tehtäviä, kuten sanottujen säännösten esitöistäkin (HE 145/2017 vp) käy ilmi.
Edelleen lausunnossa esitetyn mukaan hallituksen esityksessä luetellut lakisääteiset tehtävät olivat esimerkinomaisia, eikä luetteloa ollut tarkoitettu tyhjentäväksi. Perusteluista ei myöskään käy ilmi, että tehtäviä olisi haluttu rajata nimenomaan pelkästään julkisiin hallintotehtäviin.
Lausunnossaan ministeriö kiinnittää huomiota myös siihen, että lain 227 § mahdollistaa tietojen luovuttamisen yksittäisluovutuksena. Edelleen lausunnossa todetaan, että 231 §:n ensimmäisen momentin mukaan henkilö voi kieltää vain yhteystietojensa luovuttamisen 227 §:ssä säädettyihin tarkoituksiin ja että lain esitöissä (HE 145/2017 vp) todetaan seuraavaa: ”Sitä vastoin luvun 3 §:n mukaiseen tarkoitukseen luonnollinen henkilö voisi kieltää vain yhteystietojensa luovuttamisen. Kyseessä olisi yksittäisluovutus, johon liittyy sellaisia kolmannen intressejä, jotka syrjäyttävät rekisteröidyn oikeuden täysin kieltää henkilötietojensa luovuttaminen. Esimerkiksi nimitietoa tarvitaan muun muassa niissä tilanteissa, kun liikennevälineen kaupan yhteydessä on tarve varmentaa liikennevälineen rekisteriin merkitty omistaja.”
Apulaisoikeusasiamies Sakslin on kerrotussa ratkaisussaan todennut, että liikennepalvelulain perusteluissa ei ole tarkemmin avattu sitä, mitä lain 230 tai 231 §:ssä mainitulla muulla laissa säädettyä tehtävää hoitavalla tai lakisääteisen tehtävän suorittamisella säännöksissä tarkoitetaan, kuin että säännösten yksityiskohtaisissa perusteluissa on esitetty esimerkkejä siitä, milloin kysymys voi olla säännöksessä tarkoitetusta tehtävästä. Edelleen ratkaisussa on todettu, että lain sanamuoto jättää kysymyksessä olevin kohdin sijaa tulkinnalle. Näin ollen ja ottaen huomioon liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa esitetty, apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ollut kantelun perusteella ilmennyt sellaista Liikenne- ja viestintäviraston menettelyä, johon hänellä olisi ollut syytä puuttua. Ratkaisullaan apulaisoikeusasiamies saattoi liikenne- ja viestintäministeriön harkittavaksi, olisiko liikennepalvelulain 231 §:ssä käytettyä ilmausta ”lakisääteinen tehtävä” (vastaavasti lain 230 §:ssä käytettyä ”laissa säädetty tehtävä”) aiheellista sopivaksi katsottavassa yhteydessä täsmentää.
Edeltä ilmenevän perusteella kirjeenne ei antanut täällä aihetta enempään"
Ts. tarkkaanottaen Traficom luovuttaa perintäyhtiölle omistaja- ja haltijatiedot, ei parkkiyhtiölle. Maksumuistuksen ollessa ajankohtainen 2 viikossa erääntymisestä, tulee kirje haltijan osoitteeseen.Näillä mennään:
- BMW E81 118i since 2017
- BMW F11 535d m-sport (käyttöautona) since 2016
- BMW E31 850Csi (kesäharrasteena) since 2011
- BMW E31 850i (kesäharrasteena) since 2009
- BMW E24 635Csi (odottaa museointia) since 1998
Vanha suomalainen sanonta: "Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa!"
Comment
-
-
Originally posted by PNM2 View PostJotenkin erikoista, että lakia ja oikeuslaitosta ihmetellään tällaisessa tapauksessa ja oikein toivotellaan vittumaiselle ihmiselle jaksamista prosessissa.
E39 528iA Sedan AC Schnitzer -98 (JP)
Porsche 944 -86 (DE)
Saab 9-3 Turbo Jubilee -01 (FI)
Comment
-
-
Originally posted by PNM2 View Post
En jaksa arvostaa ihmisiä, jotka jonkin porsaanreiän vuoksi toimivat tietoisesti sääntöjen vastaisesti. "Minä pysäköin tässä koko päivän, koska olen sanonut perheelleni, etteivät muista mitään".
Joku parkkisakko on about aina ansaittu ja näissä ongelmakeisseissä kyseessä on suurimmaksi osaksi todella vastenmielinen ihmistyyppi, kuten tässäkin tapauksessa ja nyt hän sai mitä ansaitsi.
Jotenkin erikoista, että lakia ja oikeuslaitosta ihmetellään tällaisessa tapauksessa ja oikein toivotellaan vittumaiselle ihmiselle jaksamista prosessissa.
Yksityiset pysäköinninvalvontafirmat ovat perustaneet omia perintäfirmoja, joiden kautta sitten kaivavat tietoja.
Niin , tässä on vain se ongelma , ettei kyse ole mistään sakosta , vaan sopimuksesta parkkiyhtiön ja kuljettajan välllä. Lain mukaan kukaan muu kuin kuljettaja ei ole osallisena sopimuksessa , eikä sopimusvelvoite ja vastuut näin ollen koske ollenkaan mitään kolmatta osapuolta. Porsaanreikä tässä on nimenomaan se , että parkkiyhtiöt tehtailevat sopimuksia tietämättä vastapuolta ja yrittävät sitten harhaan johtamalla ja uhkailemalla saada omistajan maksamaan silloinkin kun tämä ei ole autoa kuljettanut.
Oikeus ratkaisee vapaan todistelun perusteella ketä kulloinkin pitää kuljettajana , vai jääkö asia epäselväksi. Tässä tapauksessa omistaja katsottiin kuljettajaksi. En tiedä , vaikuttiko ko keississä omistajan myöntämä ehkä tarkoitukselliseksi katsottu tietämättömyys ratkaisuun. Aika idioottimainen ulostulo kyllä hammaslääkäriltä , eihän hänen olisi tarvinnut tällaista julkituoda.
Comment
-
-
Mainittakoon vielä uudestaan, että omassa tapauksessani olijn maksanut parkkimaksun, mutta kuitti oli ilmeisesti lentänyt kuljettajanistuimelle tuulilasilta laittaessani oven kiinni tai tuulen johdosta sekuntia aiemmin. Todisteeksi skanni kuitista ei kelvannut. Olin kuulemma voinut "saada sen jolta kulta". Autosta oli otettu n. 5 kuvaa, muttei vahingossakaan niin, että kuljettajanpenkillä oleva kuitti olisi näkynyt. Tästä sitten tapeltiin yli puoli vuotta.
Miltä vaikuttaa mielestänne? Onko rehellistä peliä, ettei kuitti pysäköinnistä kelpaa, vaan vedotaan, että sopimusrikkomus, koska kuitti ei ollut tuulilasilla?Näillä mennään:
- BMW E81 118i since 2017
- BMW F11 535d m-sport (käyttöautona) since 2016
- BMW E31 850Csi (kesäharrasteena) since 2011
- BMW E31 850i (kesäharrasteena) since 2009
- BMW E24 635Csi (odottaa museointia) since 1998
Vanha suomalainen sanonta: "Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa!"
Comment
-
-
Toi on jo musta sairasta, se että mistä olet se kuitin saanut on ihan sama ja se että kuvia ei ole otettu tarpeeksi. Mulla kun sain omalla parkkipaikalla sakot, niin kuvia oli otettu, niin että lappua on yritetty katsoa. Yhdessä kuvassa näkyy että on keskikonsolissa, mutta kun oli väärinpäin.Ex:Bmw 325ix turbo, Bmw 316, Bmw 325ixA.
Current:Bmw 325ix, is in street use, but getting more and more better
Comment
-
-
Originally posted by Wespa View Post
Yksityiset parkkifirmat ovat kyllä ihan omalla ahneudellaan ja jatkuvasti harmaalla alueella toimien aiheuttaneet sen että on syntynyt vahva vastareaktio niiden toiminnalle. Niin kauan kuin lainsäätäjä antaa nykyisenlaisen villin lännen toiminnan jatkua niin itsekin pyrin ko. puliveivareita kampittamaan jokaisessa mahdollisessa paikassa ja välttelemään valvomilleen alueille pysäköimistä ihan periaatteesta.
Saahan sitä toki hankaloittaa elämäänsä miten haluaa mutta esim pääkaupunkiseudulla vaikka ruokakaupassa käyminen on aika hankalaa, jos meinaa vältellä yksityisen valvomia parkkipaikkoja enkä mä näe mitään eroa siinä, laitanko parkkimaksun tai parkkikiekon kunnallisen vai yksityisen valvomalle paikalle. Missään nimessä en lähtisi kauppakassien kanssa etsimään parkkipaikkaa yhtään kauempaa täysin tyhjänpäiväisen periaatteen vuoksi.i4 M50
ex: G30 530e xDrive M-Sport
ex: F11 525d xDrive
ex: F11 520d
ex: E91 318i
-
👍 2
Comment
-
-
Originally posted by MikeDry View PostToi on jo musta sairasta, se että mistä olet se kuitin saanut on ihan sama ja se että kuvia ei ole otettu tarpeeksi. Mulla kun sain omalla parkkipaikalla sakot, niin kuvia oli otettu, niin että lappua on yritetty katsoa. Yhdessä kuvassa näkyy että on keskikonsolissa, mutta kun oli väärinpäin.
Nämä ovat kuvaavia esimerkkejä siitä , mitä parkkiyhtiöiden toiminta pääosin on. Voidaan perustellusti kysyä , mitä arvoa yhteiskuntaan tuotetaan tällaisella toiminnalla. Ei varmasti yhtään mitään , kyseessä on aivan puhdas rahastus tyhjästä.
Toisinaan pysäköintifirmoja on verrattu yksityiseen järjestyksen valvonta toimintaan. Vertaus ei ole adekvaatti , koska järjestyksen valvonnan tilannut maksaa palvelusta valvontaa suorittaville henkilöille. Tämä muodostaa perustan asianmukaiselle toiminnalle , ei ole intressiä "ylivalvoa" .
On helppo arvata , mitä seuraisi , jos meneteltäisiin kuten yksityisessä pysäköinnin valvonnassa : järjestyksen valvoja saisi periä palkkion valvomiltaan asiakkailta tyyliin summa X per pamputettu tai säilöön otettu henkilö.
Comment
-
-
Originally posted by PNM2 View Post
En jaksa arvostaa ihmisiä, jotka jonkin porsaanreiän vuoksi toimivat tietoisesti sääntöjen vastaisesti. "Minä pysäköin tässä koko päivän, koska olen sanonut perheelleni, etteivät muista mitään".
Joku parkkisakko on about aina ansaittu ja näissä ongelmakeisseissä kyseessä on suurimmaksi osaksi todella vastenmielinen ihmistyyppi, kuten tässäkin tapauksessa ja nyt hän sai mitä ansaitsi.
Jotenkin erikoista, että lakia ja oikeuslaitosta ihmetellään tällaisessa tapauksessa ja oikein toivotellaan vittumaiselle ihmiselle jaksamista prosessissa.
Juttua Parkkipaten taustoista, tosin vaatii Hesarin tunnarit:
Mutta vähintään yhtä spedemäistä on aikuisena ihmisenä koettaa jotain "en tiedä kuka autolla ajoi" -lässytyksiä. Lisääntyneet ja kenties koulujakin käyneet, keski-ikäiset, jopa tohtorisihmiset kuvittelee etteivät pelisäännöt, liikennesäännöt tai muutkaan säännöt enää koske heitä / heidän perheenjäseniään, koska syyt, tittelit, sosioekonominen status tai sitten ihan vain rehellisesti keltaista nestettä pää puolillaan. Vitun pellet Nämä ovat sitten loistavina kasvattajina / esimerkkeinä omalle jälkikasvulleen mm. kusipäisyydestä, omahyväisyydestä ja tietystä harhaluulosta, että jollain tapaa oltaisiin ikään kuin muiden yläpuolella. Kuvitellaan, että saadaan pysäköidä omia autoja miten lystää, minne lystää, miten pitkäksi aikaa tahansa, koska elämän mentaliteetti on mallia "MinäMinäMinä".i8 '14
-
👍 1
Comment
-
-
[QUOTE=Samu81;n5511757]
Parkkipaten kaltaisesta yksityisestä pysäköinninvalvonnasta voi olla montaa mieltä, mutta se että em. puljun omistajien Tomi J:n ja Reijo J:n kaltaiset pellet tahkoaa sillä fyrkkaa, on minusta väärin. Moraalisesti ja "oikeustajullisesti". Minusta pysäköinninvalvonnan tarkoituksena ei pidä olla tuottavuus ja kyttäys (yksityisillä parkkipirkoilla provisiopalkkaus) vaan valvonnalla pitää olla liikenteen ja pysäköinnin sujuvuuteen sekä tasapuolisuuteen tähtäävä pohja.
Juttua Parkkipaten taustoista, tosin vaatii Hesarin tunnarit:
"Mutta vähintään yhtä spedemäistä on aikuisena ihmisenä koettaa jotain "en tiedä kuka autolla ajoi" -lässytyksiä."
Juuri tällä "en tiedä" periaatteella parkkifirmat toimivat itse jatkuvasti. Nehän eivät koskaan tiedä kuva autoa on ajanut , mutta ryhtyvät siitä huolimatta uhkailemalla ja tahallisesti harhaan johtamalla vaatimaan maksua taholta , jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä asian kanssa. Jos tehtailee maksuvaatimuksia tietämättä , keneen ne lain mukaan tulisi kohdistaa , ei ole ihme , että tietämättömyyttä tulee vastaan myös toiselta puolelta. Sitä saa mitä tilaa.
Ylipäätään tuolla auton omistajan tietämättömyydellä tai tietoisuudella ei ole merkitystä , vain sillä on , onko maksuvaatimuksen kohde ajanut vai ei. Jos omistaja ei ole ajanut , ei hänellä ole velvollisuutta selvittää parkkifirmalle tämän sopimuskumppania.
Comment
-
-
Originally posted by melperri View PostJuuri tällä "en tiedä" periaatteella parkkifirmat toimivat itse jatkuvasti. Nehän eivät koskaan tiedä kuva autoa on ajanut , mutta ryhtyvät siitä huolimatta uhkailemalla ja tahallisesti harhaan johtamalla vaatimaan maksua taholta , jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä asian kanssa. Jos tehtailee maksuvaatimuksia tietämättä , keneen ne lain mukaan tulisi kohdistaa , ei ole ihme , että tietämättömyyttä tulee vastaan myös toiselta puolelta. Sitä saa mitä tilaa.
Ylipäätään tuolla auton omistajan tietämättömyydellä tai tietoisuudella ei ole merkitystä , vain sillä on , onko maksuvaatimuksen kohde ajanut vai ei. Jos omistaja ei ole ajanut , ei hänellä ole velvollisuutta selvittää parkkifirmalle tämän sopimuskumppania.i4 M50
ex: G30 530e xDrive M-Sport
ex: F11 525d xDrive
ex: F11 520d
ex: E91 318i
-
👍 1
Comment
-
Comment