Suuri sähköautokeskustelu osa II

[jokes911]

Tulipa mieleen akkujen purkukyky "jäässä".

Jep, tässä kohtaa ainakin tällä hetkellä plugarit ja oikeat sähköautot eroavat ja muutenkin löytyy eroavaisuuksia autojen suhteen.

Karkeasti yleistäen hybrid/plugari malleissa ei ole mitään hienoja akkujen lämmitys tai jäähdytys toimintoja. Oikeissa sähkäautoissa on sitten yleistäen kummatkin, koska lämmitystä tarvitaan talvella ja jäähdytystä pikalatauksessa.

Tosin ihan putkeen ei ole tässä kohtaa vielä suunnittelu mennyt eli uudessa Nissan Leafissä on ns. radid gate eli kun heti ajosta alkaa pikaladata niin se ei olekaan kovinkaan pikaa johtuen puuttuvasta jäähdytyksestä. Jaquar I-Pacessa taas insinööri on jättänyt tarpeeksi ison laturin suunnittelupöydälle.

Esim. BMW 530e osalta kylmässä ei ole mahdollista akusta ottaa paljoakaan virtaa ulos joka paraneee kun ajon aikana akku lämpiää. Kun akku on pieni niin laturikin on aika vaatimaton ja täten mitään jäähdytystä ei tarvita.

[GameOver]

Tosin ihan putkeen ei ole tässä kohtaa vielä suunnittelu mennyt eli uudessa Nissan Leafissä on ns. radid gate eli kun heti ajosta alkaa pikaladata niin se ei olekaan kovinkaan pikaa johtuen puuttuvasta jäähdytyksestä.

Joo toi on kyllä selkeä ajatusvirhe ollut jossain kohtaa. Se lataustehon rajoittaminen on tosiaan ainoa keino hallita lämpenemistä. Vaikka asia itsessään on saanut melkoiset mittasuhteet. Yleisesti ottaen toinen tai kolmas pikalataus on se joka hidastuu. Riippuen käytetystä matkavauhdista.

Aktiivisimmatkin kuskit on raportoineet tämän hidastavan matkantekoa normaalista jopa muutaman kerran vuodessa. Vaikka ärsyttäväähän se on takuulla sen kerran kun se kohdalle osuu. Omalle kohdalle ei ole vielä käynyt

[HTK12]

Mitenköhän kannattaisi ok-talon rakennusprojektissa varautua tulevaisuuteen lähinnä akkuauton latausta ajatellen? Eipä ole vielä lähivuosina ajankohtaista sähköily, mutta kannattaisi varmaan nyt vetää valmiiksi sopivaa lakua.

Itse laittaisin vaan putket ja niiden sisälle vetonarun. Sitten kun aika on laittaa kaapelit, niin sen kun vetää vaan kaapelit putkiin. Kunnolla asennettuihin putkiin ei pitkää vetäise kaapelia sisään. Saa sitten juuri sen vahvuiset ja määrän kun tarvitsee. Laittaa vaan riittävän isoa putkea, että sinne sopii muutakin kun 3x2.5mm2 kaapelit.

[Eemeli]

Tein juuri uudet sähköt talliin, vedin 4x10mm2. Ei se kaapeli mitään maksanut, joten valmiiksi riittävä.

[MikeDry]

Oliko tämä jo täällä..No uusitaan
Suomalaisfirman laskelma: Bensiiniauto on vielä 10 vuoden ajon jälkeen 100 kWh akulla varustettua sähköautoa vihreämpi

[JaniLap]

Aiheeseen liittyen Trafi julkaisi joulukuun 2018 alussa kiinnostavan taustamuistion liikenteen ilmastopolitiikan työryhmälle.

Mielenkiintoista luettavaa mm. siksi, että muistioon on sisällytetty elinkaarilaskelmia henkilöautojen osalta, pohdittu akustojen valmistukseen liittyviä haasteita ja tarkasteltu myös raskaan liikenteen sähköistysnäkymiä.

Sähköauton kokonaiskäyttökustannukseen on oletettu sisältyvän auton hankintahinta, noin 1 000 – 2 000 euroa maksava kotilatauspiste, tyypillisen suomalaisen auton 20 vuoden elinajan aikaiset huollot, mukaan lukien kaksi akuston vaihtoa, sekä kulutetun sähkön hinta. Kokonaiskäyttökustannusten pariteetti polttomoottoriautolle ja täyssähköautolle saavutetaan eri aikoihin eri kokoisille autoille. Pienet A/B-luokkien sähköautot tulevat elinkaarikustannuksiltaan polttomoottoriauton kanssa samalle viivalle ennusteen mukaan vuonna 2021, keskikokoiset C/D-luokkien autot 2025 ja isot E/F- luokan autot sekä J-luokan maasturit vuonna 2026. Esimerkki TCO-kehityksestä keskikokoisen C/D-luokan henkilöauton eri käyttövoimille on esitetty kuvassa 7. Auto- tai ajoneuvoveroja ei ole huomioitu laskelmassa.




Elinkaaripäästöjä verrattaessa polttomoottori- ja sähköauton välillä oleellinen ero on, että fossiilisella polttoaineella (bensiini tai diesel) ajettavan auton ajonaikaiset päästöt ovat huomattavasti korkeammat kuin sähköautolla. Toisaalta, sähköauton valmistuksen päästöt ovat polttomoottoriautoja korkeammat. Karkeasti voidaan arvioida, että keskimääräisellä eurooppalaisella sähköntuotannolla sähköauton tuottamat elinkaaripäästöt ovat saavuttaneet vastaavan polttomoottoriauton elinkaaripäästöt kahden vuoden käytön jälkeen. Hiili-intensiivisemmissä Euroopan maissa, kuten Saksassa, aika on kolme vuotta. Kuva 12 esittää ICCT:n laskemia sähköauton elinkaaripäästöjä eri jäsenmaiden sähköntuotantorakenteella. Kuvassa on esitetty myös kirjallisuusarvioiden vaihteluväli akuston valmistuksen päästöille, ja päädytty käyttämään suhteellisen konservatiivista arviota.

Suomessa fossiilisilla tuotetaan vielä noin 20 % sähköstä. Suomen sähkön päästökerroin on noin puolet EU:n keskiarvosta ja lisäksi Suomessa autolla ajetaan elinkaaren aikana noin kaksinkertainen matka (300 tkm) ICCT:n laskelmaan nähden, jolloin auton valmistuksen päästöt jakautuvat pidemmälle kilometrimäärälle. Pidemmällä elinkaarella akusto kuitenkin on todennäköisesti vaihdettava uuteen. Tällä logiikalla Suomessa päästään karkeasti samanlaiseen sähköauton elinkaaripäästöön ajokilometriä kohden kuin Ranskassa kuvassa 12, jolloin sähköauton elinkaaripäästöt Suomessa ovat nyt noin kolmasosa tyypillisen eurooppalaisen polttomoottoriauton elinkaaripäästöistä.

[nokonzok]

Oliko tämä jo täällä..No uusitaan
Suomalaisfirman laskelma: Bensiiniauto on vielä 10 vuoden ajon jälkeen 100 kWh akulla varustettua sähköautoa vihreämpi

Tämä julkaisu on mitä suurimmalla todennäköisyydellä TM:n koko historian pohjanoteeraus. Mutta kivasti sai etanolikonversioita tekevä firma ilmaista näkyvyyttä.

[GameOver]

Tämä julkaisu on mitä suurimmalla todennäköisyydellä TM:n koko historian pohjanoteeraus. Mutta kivasti sai etanolikonversioita tekevä firma ilmaista näkyvyyttä.

Tulihan tuolla facen sähköautoryhmissä myös aiempia lehdistön viisauksia vastaan



Toisaalta, ainahan kaikkea muutosta on vastustettu. Niin autoja ylipäätään, kuin ruiskumoottoreita, katalysaattoreita, lyijytöntä bensaa, 95E10:ä, turvavöitä, jne...

Yhteisenä nimittäjänä on ollut lähinnä se, kuinka tietäjät tietää.

[Attekun]

TM numerossa 23B oli mielestäni hyvä juttu siitä kuinka sähköauton valmistukseen liittyvä korkeampi hiilijalanjälki voidaan saada kiinni bensiiniauton toimesta jo parissa vuodessa riippuen siitä kuinka paljon autolla ajetaan ja millä sähköllä sähköauton lataus on toteutettu. Juttu taitaa olla vain tilaajille niin en jaksa ruveta tähän screenshotteja laittamaan.

[jani]

TM 14/87, huippunopeus 125km/h ja range 160km.

[nullzwei]

E30 touring Elektro Antrieb koJetila

[jokes911]

Olisko täällä joku (oikea)sähkäri joka osaisi sanoa mitä kaapelia olisi paras vetää sähköauton laturille? Siis etsin sitä johdon tyyppiä, ei niinkään kokoa. 3 vaihetta tarvitaan.

Johto vedetään talon seinää pitkin kaapilta laturille kun maahan laitto vaatisi pihan asfaltin rikkomisen. Mahdollisesti pistän sen alumiiniputken sisään ihan ulkonäkösyistä.

[GameOver]

Olisko täällä joku (oikea)sähkäri joka osaisi sanoa mitä kaapelia olisi paras vetää sähköauton laturille? Siis etsin sitä johdon tyyppiä, ei niinkään kokoa. 3 vaihetta tarvitaan.

Johto vedetään talon seinää pitkin kaapilta laturille kun maahan laitto vaatisi pihan asfaltin rikkomisen. Mahdollisesti pistän sen alumiiniputken sisään ihan ulkonäkösyistä.

Sorry, olen vain oikean sähkärin poika mutta meille laitettiin MMJ 5x6 -kaapelia.

Kuuden neliön kaapeli sietää helposti vaikka laitteen kytkisikin 32Ampeerin virralle.
Ja kolmivaiheisena aina jos vaan voi valita. Vaikka tulisikin auto joka käyttää yhtä tai kahta vaihetta niin ne osaa itse ottaa vain sitä yhtä tai kahta.

[jokes911]

Joo, kaikki kolme vaihetta ja niin paljon virtaa kuin taulusta saa kannattaa auton lataukseen laittaa ihan niinku varoiksi. Tuo 6mm2 taitaa olla aika limiitillä jos 32A ottaa ulos? Muistaakseni Webaston Puren ohjeissa oli suositeltu 10mm2 johtoa.

Tuota MMJ:tä minäkin olisin laittamassa, mutta muistan yhden sähkärin joskus tokaisseen kun tehtiin vintin sähköjä, että kaapeli pitäisi olla rakenteessa kiinni ja vielä jonkin, esim. seinän tai lattian sisällä? Kestääkö tuo MMJ ulkoilmaa?

[Clavurion]

6 mm2 voi kyllä speksattuna laittaa 32A sulakkeen taakse. Eli mainittu 5x6mm2 passeli. Harvemmassa tuvassa pääsulakkeetkaan on yli 3x32A.

MMJ:tä käytetty maailman sivu myös kiinteiden ulko(pinta)vetojen tekoon. Jos mekaanista rasitusta, niin suojakouru/-putki.