Veropäätösten käsittelytilanne / pohdintaa uudesta verotusarvosta ja veroprosentista

[928 GTS]

Hienoa, mulla yksi päätös jossa aineistona vain yksi. (aineiston yksilö vielä juurikin tuo verotettava)

Marvo on tehnyt enemmänkin näitä vain yhteen Nettiautosta löytyvään ilmoitukseen perustuvia veropäätöksiä. Eli eivät noudata edes omia ohjeitaan kun kyseessä on riittävän harvinainen auto.

[Juh4]

Sori kun kyselin tyhmiä, mutta miten MARVO ja MAHTI eroaa toisistaan?

[pyroz]

Sori kun kyselin tyhmiä, mutta miten MARVO ja MAHTI eroaa toisistaan?

Pähkinänkuoressa: MAHTI = tullin hienon hieno automaattinen järjestelmä, joka tuntee (mukamas) yleisimpien autojen hinnat. MARVO = kasa kuspäitä Hämeenlinnassa, jotka keksivät harvinaisemmille autoille hinnat ja verot, jos niitä ei Mahdista löydy.

[nullzwei]

Ensiksi kannattaa googlata Euroopan Unionin tuomioistuimen sivuilta (www curia piste eu) muutama tuomio; hakusana autov* ja/tai ajoneuvo* lukemaan ne sekä omaksumaan ne! Suosittelen lukemaan tuomiot Brzezinski ja Tatu, ainakin ensialkuun...

Oheen kirjoittamiani väitteitä, perusteluja sekä vaateita joutunee omatoimisesti pohdiskelemaan sekä muokkaamaan lukijan oman tuontiajoneuvon verotuksen oikaisu- ja valitusvaatimusten osalta. Olen pahoillani, etten juuri tällä hetkellä voi liittää eräitä varsin mielenkiintoisia liitetiedostoja tähän oheen.

Euroopan Unionin Tuomioistuimen tuomiolla C-2/09 Kalinchev. (Tuomio on annettu, 3.6.2010)

”Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 110 artiklan ensimmäistä kohtaa rikotaan, jos maahantuotuun tuotteeseen ja samanlaiseen kotimaiseen tuotteeseen kohdistuva vero tai maksu lasketaan eri tavalla ja erilaisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti niin, että maahantuotuun tuotteeseen, vaikka vain joissain tapauksissa, kohdistuu suurempi vero tai maksu (asia C-393/98, Gomes Valente, tuomio 22.2.2001, Kok., s. I-1327, 21 kohta; asia C-387/01, Weigel, tuomio 29.4.2004, Kok., s. I-4981, 67 kohta; em. asia Brzeziński, tuomion 29 kohta ja asia C-74/06, komissio v. Kreikka, tuomio 20.9.2007, Kok., s. I-7585, 25 kohta). Tästä on muistutettava, että SEUT 110 artiklan soveltamiseksi huomioon on otettava kotimaisiin ja maahantuotuihin tuotteisiin välittömästi tai välillisesti sovellettavan kansallisen veron verokannan lisäksi tämän veron määräytymisperuste (ks. asia 74/76, Iannelli & Volpi, tuomio 22.3.1977, Kok., s. 557, Kok. Ep. III, s. 327, 21 kohta ja em. asia komissio v. Tanska, tuomion 18 kohta).

Lisäksi samassa tuomiossa on mainittu: kaikenlaisen syrjinnän välttämiseksi on välttämätöntä, että sellaisten arvioperusteisten tai kiinteämääräisten asteikkojen perusteella, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltaen sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki tai malli, voidaan päästä maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen verotuksessa siihen, ettei veron määrä missään tapauksessa ole suurempi kuin vastaavan kotimaassa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä(ks. vastaavasti em. asia Weigel, tuomion 75 kohta).

Sekä: verojärjestelmää voidaan pitää SEUT 110 artiklan kanssa yhteen soveltuvana ainoastaan, jos osoitetaan, että järjestelmä on rakenteeltaan sellainen, ettei se missään olosuhteissa mahdollista maahantuotujen tuotteiden verottamista kotimaisia tuotteita ankarammin ja näin ollen sillä ei missään tapauksessa ole syrjivää vaikutusta (em. asia Brzeziński, tuomion 40 kohta; asia C-134/07, Kawala, määräys 10.12.2007, Kok., s. I-10703, 29 kohta ja em. asia Krawczyński, tuomion 32 kohta)”

Syrjintä verotuksessa (huomaa että koskee ennen 1.4.2009)
9.1.2009 säädetty autoverolain muutos (voimaan 1.4.2009) ja samalla syrjintäkiellon osoittavan 6a§ poistaminen on HE 192/2008 perusteltu seuraavasti: Säännösten uudelleenjärjestelyn takia pykälä kumottaisiin.
Ottamatta kantaa siihen mitä nämä verotuksen ”uudelleenjärjestelyt” tarkoittavat huomautan, että tuomani ajoneuvon verotushetkellä voimassa ollut autoverolain 6a§ on kumottu L:lla 9.1.2009/5, joka tuli A:n 59/2009 mukaisesti voimaan 1.4.2009. Perustelussa on mainittu seuraavasti; Ajoneuvoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on ollut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Näin ollen tullipiiri on xx.xx.xxxx tekemässään oikaisupäätöksessä, joka on perustunut Autoverolaista 1.4.2009 annettuun muutokseen, jättänyt huomioimatta verotushetkellä voimassa olleen Autoverolain 6§ Eurooppa-oikeudellisen syrjimättömyysvaatimuksen. Dnro 742/372/09-80; VaVM 46/2002 (VaVM 46/2002 vp — HE 271/2002 vp) on kirjoitettu seuraavaa: Eurooppa-oikeuden näkökulma. Hallituksen esityksessä ja siihen jälkikäteen annetuissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on selvitetty laajasti Eurooppa-oikeuden asettamat vaatimukset käytettyjen autojen verotukselle. Säännösten on oltava sellaiset, että ne takaavat syrjimättömän lopputuloksen kaikissa tapauksissa. Tämä lähtökohta on hyväksytty niin hallituksen esityksessä kuin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.

Lisäksi HE 192/2008 Euroopan Unionin edellyttämät syrjimättömyysperustelut on mainittu seuraavasti:
- EY-oikeudellinen verotuksen syrjimättömyysvaatimus otettaisiin huomioon verotusarvossa, joka perustuu käytetyn ajoneuvon yleiseen hintatasoon Suomessa.
- vero määräytyisi verotettavana olevaa autoa vastaavan ajoneuvon yleisen vähittäismyyntiarvon perusteella verotusajankohtana. Tällä varmistettaisiin autoverotuksen EY-oikeudellinen syrjimättömyys käytettyä tuontiautoa verotettaessa.

Tullihallituksen erillinen tiedote : Veroprosenttitaulukon käytöstä: Veroprosenttitaulukossa julkaistua mallikohtaista veroprosenttia sovelletaan vain niihin autoihin, jotka versio-sarakkeessa oleva tieto kattaa. Manuaalivaihteisen ajoneuvon prosenttia ei sovelleta automaattivaihteiseen ajoneuvoon eikä automaattivaihteisen ajoneuvon prosenttia manuaalivaihteiseen ajoneuvoon. Automaattivaihteiset mallit on merkitty versio-sarakkeessa A, Aut tai CVT. Poikkeuksena on Mercedes-Benz henkilöautot, joilla prosentti soveltuu sekä manuaali- että automaattivaihteiseen autoon.
-----------------------
Dnro 742/372/09-80; VaVM 46/2002 (VaVM 46/2002 vp — HE 271/2002 vp); Regressioanalyysissä mallinnetaan sitä, millainen yhteys markkinoilla vallitsee auton ominaisuuksien ja odotettavissa olevan, tavanomaisen hinnan välillä. Kun auton keskeiset hintaan vaikuttavat ominaisuudet ovat tiedossa, voidaan autolle laskea odotettu hinta markkinoilla, vaikka aivan täsmälleen samanlaista autoa ei olisi markkinoilla lainkaan. Tuolla mallinnetulla odotetulla hinnalla on se luonne, että useimmat markkinoilla havaitut yksittäiset hinnat ominaisuuksiltaan samankaltaisille autoille ovat sitä lähellä ja arvioiden keskiarvo eri autojen osaryhmissä on sama kuin todella aineistossa havaittujen hintojen. Markkinoilla havaitut hinnat poikkeavat näistä odotusarvoista molempiin suuntiin siten, että samankaltaisille autoille on löydettävissä sekä korkeampia että matalampia hintoja kuin odotusarvo. Näin odotusarvo kuvaa keskimääräistä hintaa, jota lähellä useimmat markkinahinnat ovat ja josta markkinoilla todella havaitut hinnat harvoin poikkeavat paljon.
Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin on yksiselitteisesti kieltänyt keskiarvojen käyttämisen verotusarvojen määrittämisessä. (EU 90 artikla, SEU 110 Artikla) seuraavasti; Yleinen vähittäismyyntiarvo ei ole hintaesiintymien keskiarvo tai mediaani, vaan EY-oikeuden syrjimättömyysvaatimuksen vuoksi tämä arvo on otettava yleisiksi hinnoiksi hyväksyttävien ryhmän alarajalta.

Euroopan Yhteisöjen Komissio, Bryssel, 28.6.2006, asiakirjassa 2001/2091 K (2006)2704, eli perustellussa lausunnossaan Suomen autoverotuksesta esitti seuraavaa; Tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön päätöksen tekoperusteena on kuitenkin juuri se, että verotettava arvo lasketaan siten, että taataan, ettei maksettavan veron määrä ylitä harvoissakaan tapauksissa sen jäännösveron määrää, joka sisältyy kyseisen jäsenvaltion alueella jo rekisteröityjen samanlaisten ajoneuvojen arvoon. Keskimääräiset arvot ovat lähtökohtaisesti sellaisia, että monet luvut ovat niitä alhaisempia.

[nullzwei]

Oletteko koskaan lukeneet tullin asiakirjoista oheisen kaltaista?


Tullipiiri väittää , että ”ajoneuvojen hinta elää markkinoilla jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.” xxx-ajoneuvojen harrastajana tiedän tällaisen olevan marginaaliseen kysynnän ja tarjonnan rajaan saakka mahdollista, mutta en kuitenkaan usko hintojen muuttuneen tai voivan muuttua niin paljon, että tuontihetkellä xx vuotta vanhan xxx-merkkisessä autossa jäljellä oleva autoveron määrä voi saman vuoden muutaman kuukauden aikana jopa kaksin- tai kolminkertaistua, kuten edellä tullin aikaisemmin tekemien veropäätösten osaltakin selvitin.

Oheinen hintaindeksigraafi kertoo varsin luotettavalla tavalla käytetyn ajoneuvon hintatason Suomessa. Vuoden xxxx osaltakaan ei ole havaittavissa mitään sellaista hintatason nousua, joka nostaisi verotusarvoa tai jäljellä olevaa autoveron määrää jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi.

[nullzwei]

Sitten asiaan:
MAHTI- järjestelmän virheellisyys tuomani ajoneuvon verotusarvon osalta

Taustaa
Tullipiirin verovelvolliselle sähköisesti toimittama listaus pyyntihintahavainnoista sisältää yhteensä xxxx erilaista xxx-merkkistä autoa hintatietoineen. Listatuista ajoneuvoista on ainoastaan xx (x) sellainen, joka teknisesti vastaa tuomaani ajoneuvoa ollen siis.... Listauksen mukaan tämän mainitun yhden yksilön ajoneuvon hintatieto on vuodelta 20xx, ajoneuvon vuosimalli on uudempi ja sen ajokilometrimäärä on ollut huomattavasti alhaisempi kuin tuomani ajoneuvon.

Tullin ilmoituksen mukaan tilastollinen malli (MAHTI) käytetyn auton arvonmäärityksessä 16.6.2009 alkaen on seuraavan kaltainen; MAHTI:n hinta-aineisto analysoidaan kuukauden välein.

Analyysiin otetaan mukaan vuoden hinta-aineistot, millä pyritään tasoittamaan ja poistamaan mahdollista äkkinäistä verotusarvojen vaihtelua. Saman ajoneuvon ollessa myynnissä useampana ajanhetkenä mukaan otetaan tuorein havainto, jolloin yksittäisen myytävänä olevan ajoneuvon hinta ei painotu liikaa. Vanhoja hintahavaintoja korjataan indeksillä vastaamaan arvonmäärityspäivän hintatasoa.

Tullin MAHTI-järjestelmän, eli stationaarisen regressioanalyysin yleiset virheet

Tullin käyttämä hinta-analyysi, eli aikasarja-aineisto koostuu säännöllisin ajanjaksoin kerätyistä havaintoarvoista. Aikasarjoissa esiintyy autokorrelaatiota eli havaintoarvot ovat keskinäisesti riippuvaisia. Aikasarjojen tutkimiseen liittyy oletus stationaarisuudesta. Autokorrelaatio ja epästationaarinen aikasarja johtavat näennäisregressioon, joka tuottaa tehottomia ja/tai harhaisia estimaatteja.

Autokorrelaatio on matemaattinen työkalu, joka kuvaa aikasarjan havaintojen välistä riippuvuutta havaintojen välisen aikaeron funktiona. Voidaan ajatella, että aikasarjassa esiintyy autokorrelaatiota silloin, kun sarja ei ole täysin satunnainen, vaan uudet havainnot riippuvat jollain tavalla olemassa olevista havainnoista.

Aikasarjan sanotaan olevan stationaarinen jos prosessin ominaisuuksiin kuuluu muuttumattomat varianssi ja keskiarvo, sekä kovarianssi joka säilyy muuttumattomana saman aikaviipeen välillä riippumatta aikasarjan kohdasta. Stationaarista aikasarjaa voidaan pitää ennustettavana, liittyen sen edellä mainittuihin ominaisuuksiin. Epästationaarinen aikasarja taas ei pidä sisällään vastaavia ominaisuuksia ja muuttujan muutokset ovat satunnaisia.

Lisäksi tulli korjaa vanhoja hintahavaintoja indeksillä. Indeksikorjauksen perusteluista ei Tulli ole antanut tietoa, mutta indeksikorjausta käytettäessä tullin käyttämän stationaarisen regressioanalyysin kovarianssi sekä varianssi menettävät todisteellisen merkityksensä. Toisin sanoen kovarianssi ja varianssi muuttuvat.

Johtopäätös

Erityisesti indeksikorjattu hintahavainto, sekä tuoreimman hintahavainnon käyttö vääristää oikeudellisesti kestävää hinta-arviota silloin kun havaintoja on vähän ja vanhempia hintatietoja ei ole päivitetty MAHTI- tietokantaan.

Tullin mainitsema tietyn ajoneuvon tuorein hintahavainto voi markkinatilanteesta johtuen olla myös aikaisempaa korkeampi, tai ajoneuvoa on myyntiä varten kunnostettu jolloin sen markkina-arvo on noussut tai ajoneuvo on siirretty helpommin myytävälle markkina-alueelle.

Käsite tullin esittämästä tuoreimman havainnon käytöstä (myös autokorrelaation osalta) on erikoinen, sillä yleinen verotusarvo ei voi perustua yhteen yksittäiseen hintahavaintoon. Käsite tuorein hintahavainto voi myös olla vanha havainto. Toisin sanoen hintahavainto, jolla ajoneuvon myynti ei ole toteutunut, tai toteutuu vasta useiden kuukausien ja jopa vuoden kuluttua, ajoneuvon hinnoittelua muuttamalla.

Osoituksena Tullin käyttämän stationaarisuuteen perustuvan regressioanalyysin yleisestä epästationaarisuudesta on autoverolain 67 § 1 momentin perusteella annettu tieto; Ajoneuvon verotusarvosta tai veron määrästä ei voida antaa ennakkoratkaisua tai muuta sitovaa etukäteistietoa. Lisäksi autoverotuksen lainvalmistelutyössä, VaVM 46/2002 mietintö, s. 7 on kirjoitettu; ”Käypää arvoa ei voida koskaan mallintaa eteenpäin”.

Epästationaarisen aikasarjan muutokset eivät ole ennustettavissa, ja niiden sanotaan seuraavan satunnaiskulkua. (tieteellinen todistelu: Hill et al., 2001; Watsham, 1997, ei liitteenä)

Epästationaarisuutta tukee erityisesti Tullin internet-sivuilla julkaisema ilmoitus: (LIITE x) Vuoden 2008 alusta alkoi henkilöautojen CO2-perusteinen verotus. Muuttuneessa tilanteessa vuoden 2007 verotusarvot eivät olleet enää suuntaa-antavia, vaan pikemminkin harhaanjohtavia markkinatilanteen muutosten takia.

Tulli on myös ilmoittanut (Tullihallituksen AK 141/340/09, annettu 11.2.2009) että uusien ajoneuvojen verotusarvossa olevien lisävarusteitten arvo kuoleentuu noin kahden vuoden kuluessa. Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että arvon alenema tulisi olla voimakkaampaa kahden ensimmäisen käyttövuoden aikana. Tulli ei kuitenkaan ole kuvannut MAHTI:n järjestelmäkuvauksessa, miten tällaisten uusien ajoneuvojen hinnat käyttäytyvät erityisesti siinä vaiheessa kun niitten ikä ylittää kaksi vuotta.

Esimerkki; Miten käyttäytyy sellaisen lisävarustellun ajoneuvon markkina-arvo, joka tulee käytettynä myytäväksi vajaan kahden vuoden ikäisenä, mutta se myydään esimerkiksi kahden ja puolen vuoden ikäisenä? Miten tulli huomioi lisävarusteitten korostaman arvon aleneman muuttumisen? Miten arvon alenema huomioidaan jos verrokkiajoneuvoa haettaessa hinnoittelu on perustunut ajoneuvon myyntiin tulon ajankohtaan ennen kahden vuoden iän täyttymistä, mutta veropäivä on esimerkiksi kahden ja puolen vuoden käyttöiässä? Lisäksi ajoneuvoille varsin usein myönnetään kahden vuoden takuu. Miten tullin MAHTI-järjestelmä huomioi tämän kuluttajan kannalta varsin tärkeän seikan arvon aleneman osalta?

Tällaisille ajoneuvoille tulisi olla täysin erillinen arvon alenemisen laskentajärjestelmä. Sellaista ei kuitenkaan ole, joka myös omalta osaltaan osoittaa mahdottomaksi tuottaa tullin käyttämällä regressiomenetelmällä relevanttia, verotuksellisesti hyväksyttävää tietoa ajoneuvon todellisesta markkina-arvosta.

Tuomani ajoneuvon osalta on xxxxxx tullipiiri vastineasiakirjassaan aikaisemmin lausunut: ”ajoneuvojen hinta elää markkinoilla jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan mukaisesti”. Lisäksi Tulli on internet-sivustollaan avannut käyttämäänsä järjestelmää seuraavasti (Liite x);

”MAHTIsta saatavat käytettyjen ajoneuvojen arvot eivät kuvaa yksittäisen ajoneuvon todellista hintaa, vaan arvo on autoverolain mukainen verotusarvo eli ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo. Tällä tarkoitetaan hintaa, joka yhdestä samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa myytäessä se verollisena Suomen markkinoilla kuluttajan asemassa olevalle ostajalle veropäivänä. Ajoneuvojen hintatietoja voi hakea vain kuluvalta päivältä.”

Johtopäätös

Edellä mainittu varsin erikoinen tullin lausuma osoittaa myös selkeästi automarkkinan epästationaarisuutta erityisesti yleisempien automerkkien ja mallien osalta, koska ”hintoja voi hakea vain kuluvalta päivältä”.
Näin ollen tullin käyttämä järjestelmä vääristää verovelvollisen Suomen Perustuslain mukaisen oikeuden tasavertaisesta kohtelusta lain edessä; Kuluttajan asemassa olevan ostajan ajoneuvon verotuksen arvopäivä (veropäivä) on aina autoveroilmoituksen jättöpäivä, mutta Tullin käyttämän hintajärjestelmän mukaisesti ajoneuvon verotusarvo (veropäivä) voi konkretisoitua, ”tuoreimman hintahavainnon mukaisesti”, jopa useita kuukausia veropäivästä suuntaan tai toiseen poikkeavasti.

Hintahavainnoista

Tulli poistaa hinta-analyysistaan osan ajoneuvoista ak 141/340/09 annettu 11.2.2009 mukaan osan ajoneuvoista mahdollista tilastoinnissa tapahtuneita tallennusvirheitä korjaamatta (Liite x). Tätä ennen palvelun tuottaja (Netwheels) poistaa tietyn määrän ajoneuvoja Tullille toimitettavasta tilastosta. Lisäksi tulli käyttää erilaisia komponentteja hintatietoja manipuloidessaan. Komponentteja ovat muun muassa korrelaatiokerroin (moottorin teho) arvonalennuskerroin, indeksikorjaus sekä matemaattiset logaritmi- ja neliöjuurimuunnokset.

Edellä mainitut tullin väittämät käyttämistään komponenteista (dekomponoinnista) kuten matemaattisista muunnoksista ovat merkityksettömiä, sillä tulli saa palvelun tuottajalta (Netwheels) MAHTI-järjestelmäänsä ainoastaan tiedot ajoneuvon merkistä, mallista, moottorin koosta, käyttöönottoajankohdasta sekä ajokilometrimäärästä.

Lisäksi edellä kuvattu kaksinkertainen poisto (kausipuhdistus) vääristää tietokannan tietoja jopa merkittävästi ja vaikutus korostuu käytettäessä dekomponointimenetelmiä.

Dekomponointia ja kausipuhdistusta perustellaan usein sillä, että komponenttien (kausipuhdistetun aikasarjan) analysointi olisi helpompaa kuin alkuperäisen aikasarjan analysointi. Dekomponointia ja kausipuhdistusta voidaan suhteellisen järkevästi käyttää osana aikasarjojen kuvailua, mutta kausipuhdistuksen ja komponenttien käyttäminen tilastollisissa malleissa on arveluttavaa.

Asialooginen kritiikki dekomponointia ja kausipuhdistusta vastaan:

Aikasarjan jako trendi-, suhdanne-, kausi- ja jäännöskomponentteihin on enemmän tai vähemmän mielivaltaista, eivätkä komponentit ole todellisia, mitattavissa olevia suureita.

Esimerkki: Myytävien ajoneuvojen pyyntihintoja kuvaavat aikasarjat julkaistaan tavallisesti kausipuhdistettuina. Kysymys: Ovatko kausipuhdistetut ajoneuvot kadonneet jonnekin? Minne ovat kadonneet nopeasti myydyt usein edullisemmat ajoneuvot?

On myös yleisesti tiedossa että keskihintaa kalliimmat autot ovat markkinoilla eli tullin käyttämän regressioanalysoinnin perusteena olevassa aineistossa pitempään kuin vastaavasti keskihintaa halvemmat autot. Tämä aiheuttaa niin sanottua otantaharhaa. Se, sekä mahdollisia muita harhaa aiheuttavia tekijöitä yritetään kompensoida Tullin käyttämässä mallissa arvonalennuskomponenteilla.

Vastaväite

Edellä mainitun perusteella voidaan kuitenkin loogisesti todeta, että keskihintaa halvemmat autot päätyvät erittäin pienellä todennäköisyydellä Tullin vain kerran kuukaudessa tehtävään hinta-analyysiotantaan. Lisäksi autokauppiailla on usein käytössään asiakasrekisteri, jonka kautta voidaan suoraan tarjota myytävänä olevaa keskimäärin huomattavasti edullisempaa autoa sen milloinkaan päätymättä ”julkiseen” myyntiin ja Netwheels-tietokantaan sekä myöhemmin MAHTI-järjestelmään. Näitten keskihintaa halvempien, nopeasti myytävien autojen aikaansaamaa otantaharhaa sekä arvonalennuskomponentteja ei tullin käyttämässä, kerran kuukaudessa päivitettävässä regressioanalyysissa ole huomioitu kuin sattumanvaraisesti tai todennäköisemmin ei lainkaan.

Tilastotieteellinen kritiikki dekomponointia ja kausipuhdistusta vastaan:

1. Dekomponoinnin taustalla ei ole (rakennemalleja lukuun ottamatta) mitään tilastollista mallia. 2. Dekomponoinnin onnistumista on hyvin vaikeata mitata millään tilastollisilla mittareilla. 3. Kausipuhdistus (kuten tullin käyttämä indeksikorjaus sekä Netwheels:n ja Tullin tekemät poistot) vääristää aikasarjojen autokorrelaatiorakenteen eli sisäiset aikariippuvuudet. 4. Kausipuhdistus vääristää aikasarjojen taajuusalueen (eli hintavaihtelujen) ominaisuudet. 5. Kausipuhdistus (kuten tullin käyttämä indeksikorjaus) saattaa vääristää aikasarjojen väliset riippuvuudet.

Lisähavainto (tietolähde toimitettu aikaisemman valituksen yhteydessä Tullille)

Toimitusjohtaja Mikael Teerilahti, Grey-Hen Oy; Kuinka paljon on riittävä määrä autohavaintoja, jotta niistä voidaan laskea markkinahinnat luotettavasti?

”Tarvitaan kehittynyttä tilastomatemaattista menetelmää, jotta mistään tunnetusta tietokannasta saadaan kunnollisia laskennan tuloksia. Tämä johtuu siitä, että automallisto on niin laaja, että autohavaintoja ei ole riittävästi suurimmalle osalle eri automalleja. Yhden automallin autohavainnot jakautuvat useille vuosille, ikäkuukausille, ajomäärille, varustelutasoille ja maakunta-alueille. Lisäksi autoyksilöiden hinnat eivät ole johdonmukaisia edellä lueteltujen tekijöiden suhteen. Jotta vähänkään merkittävälle osalle automalleja voitaisiin laskea hinnat aritmeettisina keskiarvoina, havaintotietokannan koon pitäisi olla miljoonia autoja. Vielä silloinkin iän ja ajomäärän vaikutus hintoihin olisi valtaosalle autoja huteralla pohjalla.”

Johtopäätös

Tullin käyttämä regressioanalyysi ei järjestelmänä kykene reagoimaan jatkuvasti muuttuvaan epästationaariseen automarkkinatilanteeseen. Edellä mainittuna ajankohtana (Liite x) voimakas trendi- ja kausivaihtelu teki aikasarjasta regressioanalyysin analyysimenetelmien soveltamisen täysin mahdottomaksi, jolloin automarkkinan epästationaaristen muuttujien analysointi perinteisellä regressioanalyysilla antoi entistä pahempia virheellisiä tuloksia, joita ei voitu julkaista.

Stationaarinen MAHTI-järjestelmä ei epästationaarisessa automarkkinassa voi yleisestikään tuottaa ajoneuvoille luotettavia, oikeudellisesti hyväksyttäviä verotusarvoja. Tuomani harvinaisen ajoneuvon osalta verotusarvon määrittely MAHTI-järjestelmää käyttäen on edellä sekä aikaisemmin todistellun perusteella oikeudellisesti täysin mahdotonta.

Kokonaisuus huomioiden väitteeni oikeellisuutta korostaa yleisesti ja erityisesti VaVM 46/2002 mietinnössä mainittu: Käsitettä ”yleinen vähittäismyyntiarvo” ei haluttu sitoa lähtökohtaisesti eikä säädöstasolla lainkaan tilastollisiin tekijöihin ja menetelmiin. Näin haluttiin välttää lain rakenteeseen muutoin mahdollisesti jäävät eurooppaoikeudelliset jännitteet”.

[nullzwei]

Ajoneuvon yksilöllinen veroprosentti laskettaessa ajoneuvon autoverosta jäljellä olevaa määrää

Autoverolain valmistelutöiden perusteella pidetään eurooppaoikeudellisestikin kestävänä verovelvollisen ajoneuvon arvosta ja samalla ajoneuvon verotusarvosta antamaa todellista näyttöä, josta selvityksenä oheinen liite (veroprosenttilaskelma)

Vaadin myös huomioitavaksi, että Valtiovarainministeriön MUISTIO:ssa 4.2.2003 VM 012:00/2002 Hallituksen esitys Eduskunnalle autoverolain muuttamisesta, HE 271/2002 vp, annettu valtiovarainvaliokunnan verojaostolle ”Pykäläkohtaisen rakenteen ja yksityiskohtien kannalta” on todettu muun muassa seuraavaa;

Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin Gomes-Valente-asiassa; ”tuomioistuin näyttää korostavan hinnasta annettavissa olevaa näyttöä”.

Lisäksi muistiossa on todettu, että ”kaavamaiset keskimääräiset perusteet voitaisiin aina syrjäyttää tosiasiallisia arvoja koskevalla näytöllä”, sekä ”oletusarvoinen verotusarvon osuus olisi kuitenkin tarkoitettu syrjäytettäväksi aina kun todellisia arvoja koskeva näyttö on käytettävissä”.

Tulli on myös aikaisemmin ilmoittanut korjaavansa veroprosenttia viran puolesta, mikäli auton yksilöllinen veroprosentti osoittautuu lain keskimääräistä veroprosenttia pienemmäksi. Tuomani ajoneuvon tapauksessa Tulli ei ole tätä tehnyt.

Tässä yhteydessä viittaan myös Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin:n 19.8.2011 Dnro 1664/4/09 antamaan ratkaisuun: ”Tullin olisi tullut korjata virheelliset autoverotusprosenttitaulukot ja verotuspäätökset”. (Liite x)

Yhteenveto

Mielestäni edellä osoittamani sekä maahantuojan virallisen hinnaston (Liite x) perusteella laskemani näyttö (liite x) ajoneuvon veroprosentista sekä sen vaikutuksesta laskettaessa ajoneuvon jäljellä olevaa autoveron määrää on oikeudellisesti kestävämpi kuin Tullihallituksen ilmoitus )MINUN TAPAUKSESSANI) että ”tietoja ei ole käytettävissä”.

Edellä todistetun, sekä asiasta aikaisemmin erillisissä valitusasiakirjoissa perusteltuna vaadin että tuomani ajoneuvon jäljellä olevan autoveron määrää laskettaessa huomioidaan todellinen laskemani yksilöllinen veroprosentti (xx.xxx) siten, ettei ajoneuvossa jäljellä oleva autoveron määrä yksittäistapauksessakaan ylity.

[nullzwei]

Minä sain sähköpostiini 284 sivua PDF:ää. En löytänyt siitä yhtään samanlaista autoa, yhdessä lähes samanlaisessa oli automaatti-vaihteet.

Tullihallituksen asiakirjassa; AK 141/340/09; Automallikohtaisen analyysin parametrit, annettu 11.2.2009, on kohdassa 4.2.5 (liite x) mainittu seuraavasti: Mallikohtaisten havaintojen ollessa alle 20 lopullisten hintojen määritys tehdään manuaalisen varmennuksen kautta. Ne automallit, joiden (automallikohtaisia) havaintoja on tarkastelussa vähemmän kuin 10, käsitellään manuaalisten arvonmääritysmenetelmien avulla.

LISÄKSI: VaVM 46/2002 s. 5; ”Yleistä hintatasoa ei riitä kuvaamaan pienen otannan avulla saadut hintatiedot”

[nullzwei]

Tämä näyttää menevän yksinjorinaksi :think No, tänäänkin huomasin uuden jutun, mistä väänsin omaan verovalitukseen yhden sivun lisäliitteen.

Jos asia muutoin yleisesti jaksaa kiinnostaa, niin kokeilkaas mahti:a vaikkapa oman ajoneuvonne tiedoilla siten, että syötätte ensin ne "oikeat" tiedot. Sitten "nuorennatte" samaa ajoneuvoa vaikkapa vuodella. Sitten kahdella... Kun tämä on tehty, "vanhentakaa" ajoneuvoanne ensi vuodella ja sitten kahdella. Jos tämä onnistuu vielä mallisarjan valmistuksen puitteissa, voi saadut "verotusarvot" aiheuttaa hämmästystä. Kun tämä on tehty, ottakaa se "vanhin" arvo, vähentäkää kilometrimäärästä tuhat ja katsokaa miten hinta suhtautuu siihen "uusimpaan" arvoon. Jos ei bemareitten hintojen selailu jaksa kiinnostaa niin kokeilkaa samoilla "spekseillä" jotain toista merkkiä, vaikka se paatuneesta bemaristista saattaa kivuliaalta tuntuakin.

Tämä kannattaa tehdä erityisesti jos olette piakkoin verottamassa ajoneuvoa, erityisesti tietenkin veroilmoituksen jättöpäivänä.

Vinkki. Mahtia selatessa kannattaa ottaa selaimen edellinen sivu, eikä tullin painaa tullin comboa "uusi haku". Näin säästyt ylimääräisiltä näpyttelyiltä saman ajoneuvon eri kilometrimääriä ja käyttöönottoajankohtia selaillessa.

Itse kokeilin nykyisen käyttöautoni arvoilla ja sain tulosteen, minkä mukaan kaksi vuotta vanhempi, tuhat kilometriä vähemmän ajettu samanlainen ajoneuvo olisi verotusarvoltaan muutaman kympin kalliimpi kuin nykyinen käyttöautoni. Toisin sanoen vm 2004 ajoneuvo, jolla on ajettu 1000 km vähemmän kuin vm 2006 ajoneuvoni, on tullin mielestä arvokkaampi.

[nullzwei]

Muutama file ihmeteltäväksi.

http://db.tt/W042vzYm

http://db.tt/Ou7j48kz

http://db.tt/vZoeOurV

http://db.tt/MTYQWITM

http://db.tt/ickSozWJ

http://db.tt/LfBuWKSS

http://db.tt/N2QtaoQb

http://db.tt/Siuzqbya

http://db.tt/wkTp5BY3

http://db.tt/LekUcT8e

http://db.tt/1fTcdGuL

Jos vain osaan niin laitan jossain vaiheessa yöpuhteina lisää kamaa eetteriin.

[nullzwei]

Välihuuto

Kannattaa lukea huolella

[Snow Dog]

Välihuuto

Kannattaa lukea huolella

pakko tunnustaa että itseltäni ei uskoa riittänyt tuohon, mutta hemmetin hienoa että joillain on riittänyt!
Voisiko nyt olla riittävästi aineksia tutkivalle journalismille, jos sellaista nyt vielä Suomessa joku uskaltaa tehdä..

[928 GTS]

Yksittäistä oikeudenkäyntiä tärkeämpi asia tuossa tuomioissa on, että käräjä ja hovi kumpikin piti eduskunnan, VM:n ja tullin kannasta poiketen selvänä ettei EYT:n tuomion ajallisia vaikutuksia saa rajoittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki joilta jäi ELV saamatta takaisin syystä tai toisesta voi sen saada korkoineen käräjien kautta. Siis nämä tuomarit hallitsee EY-lainsäädännön vaatimukset paremmin kun korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit ja eduskunnan käyttämät asiantuntijat.

[Snow Dog]

Yksittäistä oikeudenkäyntiä tärkeämpi asia tuossa tuomioissa on, että käräjä ja hovi kumpikin piti eduskunnan, VM:n ja tullin kannasta poiketen selvänä ettei EYT:n tuomion ajallisia vaikutuksia saa rajoittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki joilta jäi ELV saamatta takaisin syystä tai toisesta voi sen saada korkoineen käräjien kautta. Siis nämä tuomarit hallitsee EY-lainsäädännön vaatimukset paremmin kun korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit ja eduskunnan käyttämät asiantuntijat.

tältä pohjalta tosiaan mielenkiintoista nähdä miten asiat etenee. Nimenomaan se tekee asiasta "hauskan", että myös KHO on munannut itsensä täysin. Yksittäinen tai muutama VM virkamies vielä olisi ollut helppo juttu. Nyt on vaikeampi nimetä syntipukkia. Tunkio on tooodella iso...

[bemu2000]

Palautuksia odotellessa... tuskin lähtevät kuitenkaan vapaaehtoisesti noista vanhemmista tapauksista suorittamaan palautusta, eli ainoa tie käräjien kautta? Piru kun ei tullut valitettua aikanaan niistä.