Auto Saksasta Suomeen - yleinen keskustelu

[Titansilber]

Itse tosin olen tehnyt aina niin, että olen välttänyt kaikkia epämääräisiä pikkuliikkeitä ja suosinut tunnettuja/luotettavia puljuja ja merkkiliikkeitä. Toki yksityisilläkin on paljon hyviä autoja myytävänä, mutta saksan kielen taito on aikalailla must, mutta jos se luonnistuu, voi tehdä hyviäkin löytöjä, vaikka pommeja onkin runsaasti seassa. Tuollaisissa isommissa liikkeissä on myös yleensä siitä hyvä palvelu, että hoitavat vakuutus- ja siirtokilpiasiat puolestasi ilman erillistä korvausta. Autoja eivät yleensä varaile pitkiä aikoja pelkällä puheella, mutta kyllä olen aina saanut sovittua, että jos parikin päivää pitävät auton tallessa, niin tulen takuulla sitä katsomaan. Aina on sitten tullut nämä varatut autot ostettua, kun ovat toistaiseksi kaikki osoittautuneet hyviksi.

Kuinka paljon tuolla herrasmiesstrategialla pystyy tinkimään pois auton tuulilasihinnasta? Kysyn siis ihan vakavissani, että paljonko saksalaisissa merkkiliikkeissä on käytetyissä autoissa tinkimisvaraa? Omat kokemukseni ovat toistaiseksi vain Suomesta, joten neuvoa tarvitaan.

Anssi

[Ramzez]

Kuinka paljon tuolla herrasmiesstrategialla pystyy tinkimään pois auton tuulilasihinnasta? Kysyn siis ihan vakavissani, että paljonko saksalaisissa merkkiliikkeissä on käytetyissä autoissa tinkimisvaraa? Omat kokemukseni ovat toistaiseksi vain Suomesta, joten neuvoa tarvitaan.

Anssi

Kyllä niissä joskus on saatavilla ihan hyviäkin alennuksia, mutta saksalainen mentaliteetti vaikuttaisi yleensä olevan se, ettei hinnasta ihan hirveästi tingitä. Tosin jokunen vuosi sitten, kun hain -02 E39 M5:n, niin alkuperäisestä hinnasta putosi 2500€ pois. Tosin sovin myyjäliikkeen kanssa homman siten, etten kaipaa mitään takuita (kun eivät edes Suomessa toimineet) ja lupasin tulla autoa katsomaan seuraavana päivänä ja jos auto on hyvä, niin ostan sen kylmällä käteisellä siitä saman tien. Alennettuun hintaan kuitenkin sisältyi vielä nuo Saksan pään vakuutus- ja kilpiasiat, sekä pullakahvi tarjoilu. Mutta kaikki on tapauskohtaista ja aina kannattaa varovaisesti tiedustella, että mikä olisi viimeinen myyntihinta, jos noudan auton pois nurkista pölyttymästä.

Matkakuluihin ottaisin vielä sen verran kantaa, ettei tosiaan ihan halvalla pääse, jos äkkilähtönä homman suorittaa. Itse olen aina toiminut noin, koska heti kun sopiva auto löytyy, niin luuria käteen ja sakemannille puhelu ja jos auto vaikuttaa hyvältä, niin reissu alkaa parin seuraavan päivän aikana. Toki jos etsimäsi auto on yleisempää mallia, niin silloin kannattaa katsoa tietyn alueen kaikki tarjonta läpi ja tehdä jonkinlainen lista niistä, että jos ensimmäinen ei tärppää, niin seuraavaa katsomaan. Sekin on myös yleensä säkästä kiinni, että myyjäliike on lentokentän lähellä. Useimmiten loppumatkan saa taittaa junalla tai taksilla.

[bemu2000]

500e hintaan tosiaan pääsee, jos sopiva auto löytyy ekana päivänä pohjois saksasta ja saa lennot halvalla. käytännössä keskiarvo ollut n.600-800e ja kyllä sen tonninkin saa helposti menemään, kun kaikki kulut laskee ennenkö auto on suomessa.

-lento keskimäärin n.50-150e
-vuokra-auto n.80-200e (riippuen miten äkkiä saa uuden auton alle)
-siirtokilvet n.100e
-bensat saksassa 50-200e
-yöpymiset 50-200e
-paluu suomeen ruotsin kautta tai suoraan laivalla n.150-250e

[huru-ukko]

Toi Mikon budgetti pitää aika lailla paikkansa,jos tosiaan lähtee vain hakemaan Saksasta auton,eikä "vilkuile ympärilleen"...
Esim. viime kesänä "naatiskelin" viiden päivän ajan Hertz'in Peogeot 308 avolla hintaan 180€ eli 36€/pv - ja selvästi halvemmallakin pääsee.
Halvimmat hotelliyöt (Formel I ja Ibis) maksavat kahta puolen 30€//vrk.
Kolme lauttaa (52€+35€+STHLM -TKU/HKI > viimeisin vaihtelee eniten koko matkan kuluista,mutta taitaa päivälautalla päästä noin satkulla Turkuun.)
Halvin omista reissustani on ollut alle 700€ ja auto sisältyi hintaan - tosin eipä se olisi muille täkäläisille kelvannut? Mulle siitä oli iloa vuoden työmatkoille ( yli 40 tkm) ja tulipahan vielä matkan varsinainen syy,BMW:n moottori, hjutlarissa mukana ilman rahteja...
Mutta tunnustettakoon nyt , että itse en tunne noita autonhakureissuja työksi - kaikki aiheeseen liittyvät jutut ovat pääosin pikku kurvailuja sinne tänne, vähän läpänheittoa eri kielillä ja pientä jonotusta siellä täällä - ei sen kummenpaa...
Minulle on aina sopinut mukavasti keskiviikon lento mestoille (se on vielä halvoista halvinkin...),torstaina etukäteen laaditun kansion mukaan vaihtoehtojen karsiminen ja jos huonosti käy,niin vasta perjantai-aamuksi lopullinen kauppa ennen 11.30,sillä sen jälkeen voipi homma siirtyä yli viikonlopun papereiden takia. Niin,kun auto on alla sopivasti,on Puttgard'in lautalla pe-iltana klo 21 ja Ruotsin puolella klo 00.30..Tukholmassa ehtii torille silakka-muusille klo 10 la-aamuna jne,jne!
Aikataulu on täsmännyt aina,muttei se sovi ryyppymiehille tai aamu-unikoille -

[Ramzez]

Minulla tuo hakutyyli on aina ollut seuraava:

1. Sopiva auto löytyy Saksasta. Soitto sakemannille. Sovin tapaamisen, varaan lentoliput yms.
2. Kahden päivän sisällä matkaan
3. Saavuttuani perille, joko nappaan taksin tai jos liike kauempana, niin sitten junalla
4. Saavuttuani liikkeeseen, tsekkaan auton, jos hyvä, teen kaupat ja joko itse hoidan tarvittavat paperityöt taikka odottelen, kun liike hoitaa ne puolestani.
5. Lähden uudella autollani matkaan
6. Jos olen varannut etukäteen hotellin, niin sinne, jos en niin etsin jonkun vapaan motellin (hotellit normaalisti aina täyteen buukattuja, jos käy suoraan tiskiltä kysymässä ilman ennakkovarausta)
7. Seuraavana päivänä satamaan tai jos aikaa on, niin maisemia ihmettelemään, mahdollisesti käymään ostoksilla
8. Auto laivaan ja rennosti pari päivää

Yleensä olen matkustanut Finnairilla ja paluumatka on viime aikoina hoitunut Finnlinesilla. Harvemmin tulee järkättyä sellaista aikataulua, että hommat on saatava hoidettua yhdessä päivässä, ellei liike ole Pohjois-Saksassa. Yleensä on aina kaksi kokonaista päivää hoitaa asioita, koska ikinä ei tiedä, mitä voi tapahtua ja liian kireä aikataulu ei ainakaan asiaa koskaan auta.

[bemu2000]

joo ei ne aina mene hommat putkeen...


tällä kertaa oli mobilesta tulostettuna useampi vaihtoehto edellisenä päivänä ennen lähtöä. lentoasemalta vielä soittelut myyjille, niin ylllätys yllätys kaksi oli jo myyty ja jäljellä kaksi. noista ekaa ajettiin pimeässä kuuden jälkeen frankfuttiin katsomaan, niin jouduttiin keskelle autojobbareiden riitelyä. kohta turkkilaisten häkkitarhaan alkaa lappaa poliiseja, joita sitten tulikin 15-20kpl ja kaikki sisällä olleet laitettiin seisomaan tiukkaan riviin ja kaikilta passit esiin. kaikki paikalla olleet kopeloitiin ja taskut tarkastettiin. unohdettiin sitten se paikka, kun tunnin päästä pääsi pois noh seuraavana päivänä katsomaan yhtä autoa mikä ei kuvista sytyttänyt, mutta paikalla olikin todellinen helmi ja halvalla. myyjä sitten totesi, että autoa on juuri tulossa joku hakemaan hampurista, että sekin siitä sitten. mentiin seuraavaa katsomaan, niin se oli aika heikko esitys. noh mobileen pongahti sitten uskomaton tapaus ja puhelimessa kehuttiin, että on vain vähän puskurissa naarmua. noh, varattiin auto sitten ja ajettiin muncheniin melkeen 600km autoa hakemaan. paikalla sitten auto osoittautui aivan kolhituksi ja naarmituksi ympäriinsä. noista vastoinkäymisistä johtuen on vuokra-auto edelleen alla ja ensi viikolla ihmetellään josko löytyisi jotain parempaa.

ei ne auton haku reissut ole siis aina ihan sellaisia, että haetaan tuosta vaan auto ja luotetaan myyjän puheisiin sokeasti. toki voi joskus olla tuuriakin, tällä kertaa ei ollut

[huru-ukko]

Minulla tuo hakutyyli on aina ollut seuraava:

1. Sopiva auto löytyy Saksasta. Soitto sakemannille. Sovin tapaamisen, varaan lentoliput yms.
2. Kahden päivän sisällä matkaan
3. Saavuttuani perille, joko nappaan taksin tai jos liike kauempana, niin sitten junalla
4. Saavuttuani liikkeeseen, tsekkaan auton, jos hyvä, teen kaupat ja joko itse hoidan tarvittavat paperityöt taikka odottelen, kun liike hoitaa ne puolestani.
5. Lähden uudella autollani matkaan
6. Jos olen varannut etukäteen hotellin, niin sinne, jos en niin etsin jonkun vapaan motellin (hotellit normaalisti aina täyteen buukattuja, jos käy suoraan tiskiltä kysymässä ilman ennakkovarausta)
7. Seuraavana päivänä satamaan tai jos aikaa on, niin maisemia ihmettelemään, mahdollisesti käymään ostoksilla
8. Auto laivaan ja rennosti pari päivää

Yleensä olen matkustanut Finnairilla ja paluumatka on viime aikoina hoitunut Finnlinesilla. Harvemmin tulee järkättyä sellaista aikataulua, että hommat on saatava hoidettua yhdessä päivässä, ellei liike ole Pohjois-Saksassa. Yleensä on aina kaksi kokonaista päivää hoitaa asioita, koska ikinä ei tiedä, mitä voi tapahtua ja liian kireä aikataulu ei ainakaan asiaa koskaan auta.

En minä edellisellä tarkoittanut tietenkään,että kaiken pitää tapahtua juuri yhdessä päivässä ja kiireellä. Todellakin - onhan minulla 175 päivää palkallista vapaata vuodessa - joten ei noi reissut kiireeseen kaadu! Onpahan vain oppinut aina hakemaan halvimpia ratkaisuja - kaikessa! Tähän mennessä olen asunut vakituisesti ulkomailla yli 10 vuotta ja siinä ohessa oppinut yhtä ja toista - jopa sen,että myös noista parjatuista häkeistä kaupunkien laitamilta saattaa löytää auton,joka ei häpeä merkkipukuisilta ostettuja pirssejä. Noilla merkittävimmillä liikkeillä,joiden myyntihenkilökuntaa edustavat miltei puhtaat arjalaiset,on uusien autojen lisäksi "muutama" vaihdokkikin,joiden takana on jo entistäkin elämää,eikä silloin liikkeen kultivoidusti käyttäytyvä myynnin ammattilainen tee objektiivista selkoa,mikä historia autolla on takanaan - eli liike kuin liike , etelässä tai pohjoisessa - voit saada lopulta mitä tahansa. Tuskinpa Herr Stumppenkopf kertoo,että 75 tuhatta ajetun M5:n perä laulaa kuin parahin Idols-pyrkyri - eikä varsinkaan sano sitä puhelimessa,kun täältä käsin "sprehhaat doitschee" tai jotain muuta käypäistä kieltä!
Summa-summarum: varmaa ja parasta tapaa ei ole noissa tuontihommissa - lukuunottamatta tietenkin,että hakee haluamansa auton suoraan tehtaan luovutushallista,kuten kerran olen tehnyt ! Parasta ja luotettavinta noutajaa ei ole eli - kannattaa luottaa vain itseensä - maksaa vain itselleen ja uskaltaa tehdä jossain vaiheessa se ensimmäinen kerta - jokaisella se on joskus ollut eka kerta...
Runsaan viikon päästä voi taas olla autonhaku edessä ja en todellakaan tälläkään kertaa ole hakemassa muuta kuin välineen,jonka ekaksi tavoitteeksi asetan vain kohtuullisessa ajassa Suomeen pääsemisen. Mikäli myyjä puhelimessa uskaltaa luvata,että autolla pääsee vielä 1700 km eteenpäin,niin auto saattaa olla minun! Ja jos myyjän lupaus ei täsmää,matka jatkuu vaikka peukalon nenässä - on tässä tullut liftattua öljysheikkien mersuihin ja jutskujen kk-jeeppeihin , jotta vähäinen ei säikähdytä!
Joo - ja vaikka kuka yrittäisi minulle uskotella,että tietää noihin Saksan noutoihin 100% varman toiminta-ajatuksen ja tuo sieltä aina auton,johon ei kohta alkuunsa tarvitse ryhtyä vaihtamaan jotakin ostohetkellä havaitsematta jäänyttä osaa yms,niin osoittaa vain olevansa aktiivinen unohtaja!

[Ramzez]

En minä edellisellä tarkoittanut tietenkään,että kaiken pitää tapahtua juuri yhdessä päivässä ja kiireellä. Todellakin - onhan minulla 175 päivää palkallista vapaata vuodessa - joten ei noi reissut kiireeseen kaadu! Onpahan vain oppinut aina hakemaan halvimpia ratkaisuja - kaikessa! Tähän mennessä olen asunut vakituisesti ulkomailla yli 10 vuotta ja siinä ohessa oppinut yhtä ja toista - jopa sen,että myös noista parjatuista häkeistä kaupunkien laitamilta saattaa löytää auton,joka ei häpeä merkkipukuisilta ostettuja pirssejä. Noilla merkittävimmillä liikkeillä,joiden myyntihenkilökuntaa edustavat miltei puhtaat arjalaiset,on uusien autojen lisäksi "muutama" vaihdokkikin,joiden takana on jo entistäkin elämää,eikä silloin liikkeen kultivoidusti käyttäytyvä myynnin ammattilainen tee objektiivista selkoa,mikä historia autolla on takanaan - eli liike kuin liike , etelässä tai pohjoisessa - voit saada lopulta mitä tahansa. Tuskinpa Herr Stumppenkopf kertoo,että 75 tuhatta ajetun M5:n perä laulaa kuin parahin Idols-pyrkyri - eikä varsinkaan sano sitä puhelimessa,kun täältä käsin "sprehhaat doitschee" tai jotain muuta käypäistä kieltä!
Summa-summarum: varmaa ja parasta tapaa ei ole noissa tuontihommissa - lukuunottamatta tietenkin,että hakee haluamansa auton suoraan tehtaan luovutushallista,kuten kerran olen tehnyt ! Parasta ja luotettavinta noutajaa ei ole eli - kannattaa luottaa vain itseensä - maksaa vain itselleen ja uskaltaa tehdä jossain vaiheessa se ensimmäinen kerta - jokaisella se on joskus ollut eka kerta...
Runsaan viikon päästä voi taas olla autonhaku edessä ja en todellakaan tälläkään kertaa ole hakemassa muuta kuin välineen,jonka ekaksi tavoitteeksi asetan vain kohtuullisessa ajassa Suomeen pääsemisen. Mikäli myyjä puhelimessa uskaltaa luvata,että autolla pääsee vielä 1700 km eteenpäin,niin auto saattaa olla minun! Ja jos myyjän lupaus ei täsmää,matka jatkuu vaikka peukalon nenässä - on tässä tullut liftattua öljysheikkien mersuihin ja jutskujen kk-jeeppeihin , jotta vähäinen ei säikähdytä!
Joo - ja vaikka kuka yrittäisi minulle uskotella,että tietää noihin Saksan noutoihin 100% varman toiminta-ajatuksen ja tuo sieltä aina auton,johon ei kohta alkuunsa tarvitse ryhtyä vaihtamaan jotakin ostohetkellä havaitsematta jäänyttä osaa yms,niin osoittaa vain olevansa aktiivinen unohtaja!

Enkä halunnut jutullani kritisoida sinua, ainoastaan kerroin oman toimintasuunnitelmani, kuinka tuolla Saksassa on tullut toimittua. Itse olen aina noiden pommitapausten varalta katsonut lähes aina ennakkoon esimerkiksi jotain halpoja perus kinnereitä, kuten Golffeja, jotta maksimoisin sen todennäköisyyden, ettei takaisin tarvitse tulla tyhjin käsin. Suomessa sitten myisin sen halvan auton ja kuittaisin sillä takaisin ainakin osan matkakuluista. Onneksi kuitenkin aina kaikki hakemani autot ovat olleet hyvässä kunnossa, eikä sen vuoksi ole tarvinnut stressata. Tuo M5 oli ehkä niistä se priimakuntoisin ja oikein ketuttaa, että piti myydä. Yhdellä omistajalla, 60 tkm ja ex omistaja oli jonkun miljonäärin tytär, joka ajeli autolla hyvin satunnaisesti ja aina merkkihuollettu. Suomessa Metroautossa pitivät kyseistä yksilöä erinomaisen hyvin säilyneenä. Nykyään sekin auto lienee jossain päin Poria.

[MsG]

Kuinka paljon tuolla herrasmiesstrategialla pystyy tinkimään pois auton tuulilasihinnasta? Kysyn siis ihan vakavissani, että paljonko saksalaisissa merkkiliikkeissä on käytetyissä autoissa tinkimisvaraa? Omat kokemukseni ovat toistaiseksi vain Suomesta, joten neuvoa tarvitaan.

Anssi

Mun käsityksen mukaan sen 500-800 saa aina pois, josset ota sitä eurotakuuta. Näin ainakin omat kokemukset ja muilta kuultua.

Saa kritisoida, mikäli on erimieltä

[Polar]

Mun käsityksen mukaan sen 500-800 saa aina pois, josset ota sitä eurotakuuta. Näin ainakin omat kokemukset ja muilta kuultua.

Saa kritisoida, mikäli on erimieltä

Noin 30 auton tinkimiskokemuksella, Osasta autoista ei ole saatu senttiäkään alennusta, osasta on saatu jonkuverran...

Yleensä jos se auto on hyvä ja jo valmiiksi oikean hintainen ei hinta pahemmin pyynnistä tipu.

[huru-ukko]

[QUOTE=Ramzez;2280009]Enkä halunnut jutullani kritisoida sinua, ainoastaan kerroin oman toimintasuunnitelmani, kuinka tuolla Saksassa on tullut toimittua.

Jep - elikä vaikka kuinka hyvin olisi pasmat hallussa,niin kaikkihan me sen tiedämme,että kaupankäyntiin on aikojen alusta asti liittynyt riskinotto.
Saksan autokanta on keskimäärin hyvinvarusteltua koskien mitä tahansa automerkkiä ja ns. Suomi-auto on mielimerkkisenäkin ajautunut tänne - ainakin vielä takavuosina - minimivarusteilla,jotta hintaa olisi saatu lähemmäs kukkaron sisältöä. Juuri noiden nippelien runsaus ja siitä huolimatta nippelittömän Suomi-auton hintataso tuossa Saksankaupassa kiehtoo tai on kiehtonut,sillä nykyisin tasoerot lienevät jo tasoittuneet - laatuautoihin uskalletaan nypätä ainakin firman piikin kautta vähän rivistä erottuvaa extraakin...
Käsitykseni mukaan tällä foorumilla ollaan voimakkaasti merkkisidonnaisia eikä reissunpäältä tulla takaisin kuin omalla bemarilla tai kaverin takapenkillä (...kännissä...osin ns hukkareissun takia..)! Autokauppiaan ele on , että jos "löytö" tulee kohdalle,niin merkkisidonnaisuus ei ole rajoittamassa - tilapäisomistus on haluttaessa lyhytaikainen. Arvatenkin säkin osaat olla kauppamies? Minusta siihen ei koskaan ollut eli olipa ostos sitten mikä tahansa,en lisännyt sen myyntitilanteessa edes kahvikupillisen hintaa tositteellisten faktakulujen päälle,vaan koin ne kupilliset omiksi matkani riemuiksi ja kuluiksi - en toisten maksettaviksi...
Kun useat ovat sitä mieltä,että nuo matkat pitää tehdä alkaen "luotettavalla" lennolla,jatkuen merkittävimpien kaupunkien kautta pohjatasoa korkeampiluokkaisissa hotelleissa jne,niin siinä minä poikkean kyllä kaavassa. Halvin lento ei ole sen huonompikulttuurisemman maan riskitarjontaa kuin esim oma Finnair'imme tai vaikkapa SAS ovat - paremminkin luotettavuustaso on päinvastoin... Pitkäksi venyvä laivamatka on omasta mielestäni rasitus - edes rylläys ei saa pitkästyttävyyttä jäämään taka-alalle jne...Tuon Ruotsinlaivan nyt jotenkuten sietää,kun sen matkan pohjalle tulee nukkumisvalmiutta pitkällä ajomatkalla.
Muuten - käsitin yhdestä postauksesta,että Juhis olisi lopettanut nämä roudaukset? Jos niin on,niin se on meille menetys! Jos joku,niin Juhis hallitsee nuo alan kontaktikuviot vuosien rutiinillaan ja hän pystyy "nylkemään saaliin" jo puhelimitse valmiiksi nautittavaksi - tämä kylläkin vain sivusta seuranneen,saksaa ymmärtävän käsityksenä! Kenestä sitten "uusi juhis"?

[Antti O]

Se säästö voi osua joskus omaan nilkkaan. Viimekesänä avoa hakiessa en valinnut 0€ omavastuuta Avikselta ja lopputuloksena 400€ lisälasku pienestä parkkipaikkalommosta.
Aluksi yrittivät saada 600€.
Kyllä siinä tuli tunti tai toinenkin väännettyä Aviksen tytön kanssa tiskillä mutta ei ne antanu periksi. Se siitä halvasta hakureissusta..
Se oli muuten viimeinen reissu ilman hertzin tms. supercoveria.

Nyt on kuitenkin se "eka kerta" takana, ja toinenkin sitten myöhemmin kesällä e39 touringin haussa.
Vielä noista häkkitarhoista, siellä kyllä tuli nähtyä aika monenlaista ja nuo kyllä eivät yhtään arkaile kusettaa. Paras temppu oli erään E39 huoltokirja mitä se Turkkilainen ylpeänä esitteli, uusi kirja kuin painosta suoraan ja leimat himmenee vasemmalta oikealle.. samalla mustekynällä ja käsialalla vedetty hienosti ajomäärät. Vakioselitys ilmastoinnin toimimattomuuteen oli että on vaan tyhjä pitäisi täyttää.. mikään ei tuntunut olevan ongelma kun kaikki oli aina no problem!

Niin .. ja vielä itse aiheeseen, ihmettelin itsekin kun Juhis ilmoitti ettei hae enää autoja. Odotellaan jos Juhis kertoisi minkälaisiin uusiin haasteisiin hän lähtee.

[Taky]

Yhdellä omistajalla, 60 tkm ja ex omistaja oli jonkun miljonäärin tytär, joka ajeli autolla hyvin satunnaisesti ja aina merkkihuollettu.

Saksalainen versio aiheesta: "Ollut vanhemmalla rouvalla joka vain sunnuntaisin käynyt sillä kirkossa..."

:think

[Pande]

Jos tuollaisella 500e budjetilla meinaa auton saada Saksasta -> Suomeen niin sillloin käytännössä pitää auto varata valmiiksi ja sopia tapaaminen, johonkin lentokentän lähelle. Varsinkin vanhempaa autoa hakiessa monesti joutuu kulkemaan pitkiä matkoja autojen välissä jolloin kustannukset kasvaa. Alle 1000€ on vaikea suomeen verot maksavan yritttäjän tuoda yksittäisiä autoja, jos leivässä meinaa pysyä.

Jep, nämä hinnat oli minun kokemuksia ja varmasti saa huomattavasti enemmän menemään. Hieman hyvää tuuria ja kovaa tausta työtä tekemällä voi kustannukset saada pidettyä hyvin edullisena (~500e)

Samaa mieltä että en alle 1000e lähtis hakemaan edes kaverille ilman y-tunnusta. Tai jos olen menossa saksaan niin siinä samalla onnistuisi toki halvalla tuomaan kaverilleni myös.

Niille ketkä empii itse lähtevänsä Saksaan, niin ilman muuta avoimin mielin nahkahousumaahan reissaamaan. Niinkuin Huru sanoi, niin hyvä ottaa noi reissut reissuina eikä jokaista kahvikuppia tartte laskee!
Yksi erittäin hyvä ajankohta on syndikat reissu, hauska loma jonka voi samalla käyttää auton roudaukseen

Ps. Se millä hintaa roudaa auton Saksasta Suomeen ei korreloidu yhtään siihen onko auto priima vai ei. Turhaa jauhantaa se että jos halvalla käy hakemassa niin silloin myös auto olisi se halvin pommi. Ehkä jopa toisin päin, kun valmiiksi katsoo kalliimman ja priima kuntoisen liikkeestä on todennäköisyys siihen että se ensinmäinen auto on hyvä ja kaupat syntyy -> Vähemmän kuluja.

[Esko]

Autokauppiaan ele on , että jos "löytö" tulee kohdalle,niin merkkisidonnaisuus ei ole rajoittamassa - tilapäisomistus on haluttaessa lyhytaikainen. Arvatenkin säkin osaat olla kauppamies? Minusta siihen ei koskaan ollut eli olipa ostos sitten mikä tahansa,en lisännyt sen myyntitilanteessa edes kahvikupillisen hintaa tositteellisten faktakulujen päälle,vaan koin ne kupilliset omiksi matkani riemuiksi ja kuluiksi - en toisten maksettaviksi...
Kun useat ovat sitä mieltä,että nuo matkat pitää tehdä alkaen "luotettavalla" lennolla,jatkuen merkittävimpien kaupunkien kautta pohjatasoa korkeampiluokkaisissa hotelleissa jne,niin siinä minä poikkean kyllä kaavassa. Halvin lento ei ole sen huonompikulttuurisemman maan riskitarjontaa kuin esim oma Finnair'imme tai vaikkapa SAS ovat - paremminkin luotettavuustaso on päinvastoin... Pitkäksi venyvä laivamatka on omasta mielestäni rasitus - edes rylläys ei saa pitkästyttävyyttä jäämään taka-alalle jne...Tuon Ruotsinlaivan nyt jotenkuten sietää,kun sen matkan pohjalle tulee nukkumisvalmiutta pitkällä ajomatkalla.
Muuten - käsitin yhdestä postauksesta,että Juhis olisi lopettanut nämä roudaukset? Jos niin on,niin se on meille menetys! Jos joku,niin Juhis hallitsee nuo alan kontaktikuviot vuosien rutiinillaan ja hän pystyy "nylkemään saaliin" jo puhelimitse valmiiksi nautittavaksi - tämä kylläkin vain sivusta seuranneen,saksaa ymmärtävän käsityksenä! Kenestä sitten "uusi juhis"?

Eli toisin sanoen liikut pyhällä hengellä matkustamisen ja toisten auttamisen ilosta. Hienohan tuollainen ajatustapa on ja perin harvinaista suomalaisuudessa. Toiset kuitenkin laskee, että vaikka saa ilmaisen matkan ja matkailuelämyksiä, niin työkykyisenä tuolle 2-4pv reissuajalle on varsin kohtuullista laskea oman näkemyksen mukainen korvaus käytetystä ajasta. Kyllä jollekkin sukulaiselle/perhe-tuttavalle voisin tuoda about lisäkuluitta auton maailmalta, mutta ei mulla ainakaan ole mitään velvoitetta/syytä lähteä retkeilyn ilosta autonhakureissuun jollekkin ventovieraalle.

Mitä tulee noihin matkailukuluihin, niin itellekkin on perin sama mitä lentoyhtiötä käyttää, kunhan määränpääkentän sijainti on suhteellisen lähellä ostettavaa kohdetta ja lentolipun hinta on järkevä. Sen verran laiska itsekkin, että mielummin lennän 50-100€ kalliimmalla suoraan kohteen lähelle, kuin että lennän johonkin 500km päähän ja tuhraan päivän julkisiin kulkuneuvoihin vain saadakseni tuontikulut mahdollisimman pieneksi ja matkustamisen ilosta. Jotkut varmasti ajattelee toisin.