Voitko 325E nyt perustella miksi kevyempi vauhtipyörä ei ole viisasta virittämistä? Ja mitä "todellinen voima" on?
Pienemmällä vauhtipyörän massalla ja inertialla saavutetaan suurempi kierrostennousunopeus joka parantaa kiihtyvyyttä vaikka maksimi teho ei dynossa nousisikaan.
Värinänvaimentimen vaihto kevyempään vaikuttaa todella vähän, koska sen halkaisija on huomatavasti pienenpi ja sitä myöden vaikutus inertiaan on pienenpi. Värinänvaimentimen muokkaaminen, keventäminen tai kiinteäksi muuttaminen on kampiakselin keston kannalta arvelluttavaa jos puhutaan korkealle kiertävistä moottoreista. Se on lähes varma keino aiheuttaa jossain vaiheessa "mystinen" kampiakselin katkeaminen.
Juuri niin. Ainakaan mulla värinänvaimentimen vaihtaminen kilon kevyempään ei tuntunut oikeestaan missään (yllätys). Vaihdoin myös vauhtipyörän, b25 tilalle pari kiloa kevyempi b23, pelkästään positiivisia vaikutuksia oli paitsi pitäs olla vielä kevyempi pyörä
Onhan niissä periaatteessa hiukan. Virivapareissa on yleensä rajummat nenät ja käy ennestäänkin huonosti tyhjäkäyntiä. Painava vauhtis tasoittaa käyntiä ja siten sallii yleensä myös matalammat tyhjäkäyntikierrokset. Ei niissä muuten mitään eroa ole, paino tuo mukavuutta. Painavalla vauhtiksella voi saada helpommin ahtoja pikkuvaihteilla, mutta ei siitä apua ole kun se paineiden nousu johtuu juuri lisääntyneestä kuormasta ja siten hitaammasta kierrosten nousunopeudesta.
Joka tapauksessa kevyempi parempi, kunhan ei räjähdä jaloille kun antaa saapasta ja käy vielä inhimillistä tyhjäkäyntiä.
Itelle tulossa viri m10:n persiiseen 4.6kg teräsvauhtis e30 325 kytkimellä.
Isot pojat on kyllä sanonu et ei oo järkee keventää alle 5.2 kiloseksi.
Saa nähä miten käy tyhjäkäyntiä 304 asteisen nenän kanssa.
Ei pitäs räjähtää kintuille, ehkäpä..
Voitko 325E nyt perustella miksi kevyempi vauhtipyörä ei ole viisasta virittämistä? Ja mitä "todellinen voima" on?
Pienemmällä vauhtipyörän massalla ja inertialla saavutetaan suurempi kierrostennousunopeus joka parantaa kiihtyvyyttä vaikka maksimi teho ei dynossa nousisikaan.
Värinänvaimentimen vaihto kevyempään vaikuttaa todella vähän, koska sen halkaisija on huomatavasti pienenpi ja sitä myöden vaikutus inertiaan on pienenpi. Värinänvaimentimen muokkaaminen, keventäminen tai kiinteäksi muuttaminen on kampiakselin keston kannalta arvelluttavaa jos puhutaan korkealle kiertävistä moottoreista. Se on lähes varma keino aiheuttaa jossain vaiheessa "mystinen" kampiakselin katkeaminen.
Heitän teille mietittävää eli miksi jos painava vauhtipyörä olisi hyvä siihenhän olisi lähtenyt mukaan M-Teknik tekniikka..ei M-sarjassa käytetä kevyttä vauhtipyörää ovathan he enemmän tutkineet asiaa kuin meidän pojat Essolla.
Heitän teille mietittävää eli miksi jos painava vauhtipyörä olisi hyvä siihenhän olisi lähtenyt mukaan M-Teknik tekniikka..ei M-sarjassa käytetä kevyttä vauhtipyörää ovathan he enemmän tutkineet asiaa kuin meidän pojat Essolla.
Miksi oikeissa kilpureissa on kevyet vauhtipyörät sitten?
Esim Motorsportin rakentamissa oikeissa kisakoneissa on todellakin helvetin kevyet vauhtipyörät.
Ehkä Motorsportin apinat on laittanu niitä kaksoismassavauhtiksia niihin katumalleihin koska auton pitää olla järkevästi käytettävissä normaalissa ajossa.
Kompromissejä siis.
Miksi oikeissa kilpureissa on kevyet vauhtipyörät sitten?
Esim Motorsportin rakentamissa oikeissa kisakoneissa on todellakin helvetin kevyet vauhtipyörät.
Ehkä Motorsportin apinat on laittanu niitä kaksoismassavauhtiksia niihin katumalleihin koska auton pitää olla järkevästi käytettävissä normaalissa ajossa.
Kompromissejä siis.
Aikoinaan 80-luvulla rallissa oli mukana SM Repekka ralli from Jämsä...esim. oli takaveto Opel Manta 2.0-L ja siitä mm. oli kevennetty vauhtipyörä ns. luilleen niin Mazda Marella pyöritteli sen ympäri kahdeksikkoa vaikka siinä oli koneena 1.3-L kone....
Hei koneessa on muutakin kuin Vauhtipyörä jos viritys lasketaan Vauhtipyörän ja nokka akselin varaan
voi mennä sinne Esson baariin jatkaa keskustelua ollakko vaiko eikö olla.
Asia on tosiaan niin että, Suutari pysyköön lestissään ei kaikkien pidä ja tarvii osta kaikkea ei edes virittää moottoria.
Onneksi hokasin en tarkoita topikin aloittanutta Suutaria....
Niin moniko tässä keskustelussa mukana ollut on tehnyt TÄYTTÄ normi koneremonttia tai sitten tehnyt viritettyä moottoria ja on siinä onnistunut hyvin virittämään koneen
ja onnistunut siinä muutenkin kuin omasta mielestään...pitää olla meriittiä puhuakseen vauhtipyörästä...pelkällä teoria pohjalla ja mutu tuntumalla se on hataralla pohjalla voisi sanoa että, ei pidä puhua vauhtipyörä asioista jos ei ole tehnyt täyttä koneremonttia... sama kuin poika puhuisi vitusta josta ei ymmärrä mitään kun ei ole edes saanut sitä koskaan...
Hep myös! Ja 2.5kg kevennetty M20 vauhtipyörä. Paskapuhetta että M sarjan koneissa ei olisi käytetty kevyempää vauhtipyörää,onhan esimerkiksi JO S14 aikakaudella esim. Evo 3 mallin vauhtipyörä jyrsitty reunoistaan kevyemmäksi.
Hep myös! Ja 2.5kg kevennetty M20 vauhtipyörä. Paskapuhetta että M sarjan koneissa ei olisi käytetty kevyempää vauhtipyörää,onhan esimerkiksi JO S14 aikakaudella esim. Evo 3 mallin vaihtipyörä jyrsitty reunoistaan kevyemmäksi.
Joo, s38b36 on myös kohtuu kevyt vauhtis, sellainen laitettiin kaverin m30 koneen perään.
e: tuo pyörä siis 5,740kg.
Heitän teille mietittävää eli miksi jos painava vauhtipyörä olisi hyvä siihenhän olisi lähtenyt mukaan M-Teknik tekniikka..ei M-sarjassa käytetä kevyttä vauhtipyörää ovathan he enemmän tutkineet asiaa kuin meidän pojat Essolla.
Onpa outo lausunto. Oletko nähnyt S14 koneen evo vauhtiksia? Tai S38B36 vauhtista?
vauhtipyörän tehtävänähän on tasata moottorinkäyntiä ja mitä raskaampi vauhtipyörä on tai oikeamin mitä suurempi vauhtipyörän hitausmomenti on,sitä tasaisemmin ja pehmeämmin kone käy ja sitä helpompi auto (tai jotain muuta) on ajaa/käyttää mutta sitä hitaamin moottori myös kiihtyy kaasua painettaessa.
vauhtipyörän keventäminen eli hitausmomentin pienentäminen parantaa moottorin kierrosherkyyttä ja samalla auton kiihtyvyyttä ja hitausmomentti puolestaan alenee sitä enemmän mitä ulompaa vauhtipyörän kehaltä ainetta poistetaan.
olen muutamasta bemarista poistanut kaksoismassa pyöriä ja korvannut ne keveämmällä niin sanotulla kovalla pyörällä ja kyllä jo perse tuntumalla on tuntunut auton kiihtyvyyden ja moottorin herkyyden!
tämä vain bmw esimerkki
esim toyotan 18rg-u mootoria enemmän rakentanena on tullut kokeiltua vaikka ja mitä!
esim suurella ahtimella oli hankalaa saada kierroksia nousemaan suurella massalla olevalla vauhtipyörällä kun että vauhtiopyörän ollessa keveäpi niin ahdot sai nopeammin käytöön vaikka kierrokset olivat samat mutta haitaakin oli liian keveästä pyörästä koska kierrokset "karkaa" nopeasti rajoittimeen kun ei ole massaa mikä ottaisi paineen nousua ja samalla äkillistä moottorin tehon nousua vastaan!
mitä minä nyt olen oppinut niin ei liian kevyt eikä liian raskas vaan optimaalinen tasapaino moottorin tyypistä tai käyttö tarkoituksesta riipuen on kaiken paras!
esim M (s) sarjan moottoreissa on haettu kaksoismassalla mukavuutta kierros herkyyden kustannuksella.
Comment