E39 ja 3000 € osa paskana motista ? (ja BMW talviautona)

[Hemi]

36bbb:lle. BMW:n alustadynamiikka on ollut 70-luvun lopulta lähtien ollut aina takavetoautojen huippua. Talviautohan ei takavetoinen ole ikinä jos sitä verrataan etuvetoiseen. Tästä ei tässä alusta-asiassa ole kyse. BMW:n kuten muidenkin takavetoisten talviajo-ominaisuudet ovat lähinnä säälittävät kun niitä verrataan samanikäisiin etuvetoisiin. Mikäli bemussa ei olisi mm.runsaalla alumiinin käytöllä ja painojakaumalla edes pyritty parempaan ym.ym, ei sitä olisi saanut edes tyypitettyä maihin missä talvella on lunta. Se että takavetoisen painosuhde on mahdollisimman lähellä 50/50, jousittamattomat massat mahdollisimman pienet ja painopiste matalalla auttavat suhteessa muihin takavetoisiin ja tekee talviliikkumisesta yleensä mahdollista. mm.e39 valittiin aikoinaan maailman autotomittajien toimesta maailman parhaaksi autoksi, johtui pitkälti juuri e39:n tuottamasta hyvästä alustadynamiikasta. Jos vaakakupissa olisi ollut vain talviajo-ominaisuudet, olisi valinta ollut valovuosien päässä jokin 60/40 painosuhteinen "huojuva" etuvetoinen. Olisi aika mielenkiintoista ajaa Talvella esim.e39:llä Keskisuomalaisia tammikuisia suolaamattomia teitä, kitkarenkain, 60/40 painosuhteella, teräksisin eturakentein, ja kone 10cm korkeammalla. Voisi päästä kärsimyksissään helpommalla kun ampuisi itsensä jo Riihimäen kohdalla. Nythän se menee kun ei välillä istu uuden A6 audin tms. rattiin.

[Keimo]

Tästäpä päästään aasin sillalla toiseen aiheeseen eli nimenomaan E39:n talviajo-ominaisuuksiin. Käsi sydämmellä, riittääkö E39:n ominaisuudet luistonestoineen (nastoilla) talviajeluun ilman, että tarvii puristaa rattia nyrkit valkoinena keskimopeuden ollessa 40km/h ?

[Hemi]

Ei ja riittää. Kyllähän se on myönnettävä että erityisesti viime talvena joudettiin olemaan ainakin kehä kolmosen ulkopuolella sellaisissa tieolosuhteissa, että kyllähän se muutamina päivinä pisti kämmenpohjat hikoamaan. Suora tie ja auto kulkee ilman mitään ennakkovaroitusta oikea kylki edellä luistonestovalot vilkkuen uusilla 16" hakkapeliitan 4 nastarenkailla. Eli kyllähän ne varikoille unohtuneet suolarekat olivat e39 ja 210mersun omistajien painajainen, jos joutui viime talvena pääteilläkin 20-30tkm mittariin tahkoamaan. Lisäksi se on aika noloa jos/kun joutui vetämään bemulla tai mersulla japsikinnerijonoa perässään. Eikä nyt ollut kysymys mistään "rattimiehen" luonnon pettämisestä, vaan päätöksestä yleensä selvitä hengissä viimetalvisista olosuhteista. No, katsotaan nyt jos tienpito tuon Konginkankaan ikävän tapauksen jälkeen vähän ensi talveksi kohentuisi. Muussa tapauksessa ajan reippaat talvikilometrini jollain muulla kuin takavetoisella.

[Mr. Z]

Tästäpä päästään aasin sillalla toiseen aiheeseen eli nimenomaan E39:n talviajo-ominaisuuksiin. Käsi sydämmellä, riittääkö E39:n ominaisuudet luistonestoineen (nastoilla) talviajeluun ilman, että tarvii puristaa rattia nyrkit valkoinena keskimopeuden ollessa 40km/h ?

Riittää, sillehän sitten ei voida mitään jos et osaa ajaa

[hannuk]

Ei ja riittää. Kyllähän se on myönnettävä että erityisesti viime talvena joudettiin olemaan ainakin kehä kolmosen ulkopuolella sellaisissa tieolosuhteissa, että kyllähän se muutamina päivinä pisti kämmenpohjat hikoamaan.

hmm. Itse laitoin tauluun joku 25tkm viime talvena päätieajoa ilman että oli edes kertaakaan lähellä lähteä lapasesta. Renkaina oli uudet 235/45/17" HKPL4:set. Tämä tosin pääasiallisesti etelä-suomessa, mutta siellähän yleensä liukkaampaa onkin.

Ohituksia kannattaa varoa, ja ilman luistonestoa ajaminen on mielenkiintoinen kokemus mutta aivan loistavasti pärjää.

[-Tapi]

Itsellä on pääasiassa myönteisiä kokemuksia E39:in talviajo-ominaisuuksista. Vetelin paljon ~800 kg yksiakselista peräkärriä pikkuteillä ja isommillakin välillä -03 V70 volvolla ja välillä -97 523iA:lla. Etenemiskyky varsinkin ylämäissä oli Baijerilaisella selkeästi parempi, Volvon luistonesto lopetti välillä etenemisen ihan hassuihin paikkoihin ja ilman luistonestoa homma kuitenkin hoitui varovasti edeten. BMW:lla kuorma meni sekä luistonestolla että ilman samoista paikoista. Välillä tuntui, että luistonesto olisi jopa auttanut asiaa

Suuri ero koitti sinä päivänä, kun vaihdoin Bridgestonen kitkarenkaat Good yearin Ultra Grip 500 -nastarenkaisiin. Siihen asti arvaamaton käytös muuttui kerralla vakaaksi ja huolettomaksi. Suurin ero tuli liikkeellelähtöön, mutta eniten jäi mieleen se, että luistonesto päällä auton vetotapa ei oikeastaan antanut mitään maustetta ajoon. Sitä ei periaatteessa edes tiennyt, kumpi pää hoitaa työn.

edit: Volvon vetotavasta johtuva ohjauksen tunnottomuus ja kaasun tahdissa vetely ovat tietenkin takavetoisilla tuntematon käsite. Kummallakaan ei tietenkään voi puhua vakaasta etenemisestä, kun vertaa nelivetoiseen.

[Juzmus]

Aika hassulta kuulostaa jos e39:llä on tosiaan ollut noin vaikeaa. Meikäläisellä ei ollut minkäänlaisia ongelmia e36 + luistonesto-yhdistelmän kanssa, ja kuitenkin ajelin päivittäin (kyllä, kelit ja tien kunto olivat välillä hirveät). Eka talvi takavetoisella antoi sellaisen fiiliksen, että eipähän tarvii etuvetoisiin sekaantua ainakaan "parempien" talviominaisuuksien vuoksi.

[Susi]

Se jos on kärry perässä muuttaa käytöstä hiukan, koska se tuo takavetoisen auton vetävällä akselille lisää painoa (painaa perää alas) ja taas keventää etuvetoisen auton vetävää akselia (nostaa keulaa).

[-Tapi]

Juu, tuo kärry antoi varmasti lisää pitoa mutta se, että Vulvalla pääsi ilman luistonestoa kuitenkin samoista paikoista, missä luistonestolla meno hyytyi, on omituista toimintaa.

Hyvät renkaat vaikuttivat kuitenkin E39:ini ajo-ominaisuuksiin huomattavasti ja se oli mielestäni paremmin "hanskassa" kuin etuvetoinen ehkä juuri hyvän ja tarkan ohjaustuntuman vuoksi kärryllä ja ilman.

[wj]

Ihan off topic, mutta kun tuo urbaanilegenda vaan vastaavaa "järeyttä" jostain pienemmän keskikokoluokan autosta. Tähänkin on syynsä. Eli koska bemussa on aina pyritty maksimaaliseen alustadynamiikkaan, on varsinkin jousitetun massan minimoimisessa jouduttu äärimmäisyyksiin.
Tähän tietenkin perustaa myös runsas/100% alumiinin käyttö etutuennan osissa. 2.0GTI Nissan almerassa on taitaa olla suurempi etuakselipaino kuin 528 e39:ssä ja silti sen kestoikä on vähintään x3 suhteessa 100% alumiinituentaiseen 39:iin.

Hmm, alustadynamiikkaan? Mistähän vuosimallista alkaen tuohon on pyritty? 99? Nimittäin nämä E30 ja E36:tkin vielä olivat kyllä alustaltaan aika susia.

Vanha totuus kyllä pitää siinä paikkansa noiden kohdalla: "Mikä oikaisee bemarin luisun" -Peltiseppä.

Aivan hirveitä ajettavia talvella nuo bemarit, sekä myöskin kesällä jos on vähänkin soraa tai muuta liukkautta alla. Kunnes laittaa madallussarjan, sitten tuon e36:n käytös on jo erittäin mallikasta. Tuohon e30:bemariin taas ei auta kuin junankiskot alle ja metallipyörät. Jos sekään.


Ei hernuja nenukkiin

Mä en kyllä tajua minkä takia porukka yleisesti valittaa että e30 on talvella kauhee ajaa. Mulla meni siihen tottumiseen viikko ja sen jälkeen auto meni juuri sinne minne käskettiin. Aluksi se kyllä oudolta tuntu. Sen kyllä myönnän. Mutta mun mielipide on. Kuskissa se vika on jos ei autoa osaa viedä

[Jusaus]

No ei pitäisi olla niin vaikeata se talvella ajo, antoihan "viimeiseen asti bemarimies" tyttöystävän isä, vasta kortin saaneelle tytölle talvella ajoon 530D:n, eikä kertaakaan pelottanu kyydissä.

Joskus parikertaa pahimmilla pääkallokeleillä, auto heitti yht'äkkiä urista poikittain, jonka tyttö onneksi selvitti ohjaamalla luistonsuuntaan ajoissa..
Toinen tilanne oli kun tultiin suhtkoht jyrkkää vasemmalle kaartuvaa mäkeä ylös, no ei päästy ylös, auto vaan pyrki menemään poikittain ja menikin lopulta kokonaan ympäri, jonka jäkeen tuntuin järkevältä mennä takaisin ja kiertää jotain muuta reittiä :shock:

[Antza]

Moottorinohjauselektroniikka maksaa. Jos 4-sylinterisen Hondan ruiskunboksi maksoi Veholla viisi vuotta sitten n. 15000mk, niin mikä ihme se on, että bemarin varaosa maksaa 3000€? Jos auton ostohinta on kaksinkertainen toiseen merkkiin nähden, täytyy myös hyväksyä fakta että sen varaosa- ja huoltohinnat todennäköisesti ovat kaksinkertaisia.

Tosin itse olen tyytyväisenä katsellut BMW:n huoltolaskuja, viimeisin (airbag-vian korjaus) oli 29 euroa. Ei kylläkään Suomessa.. mistä tulikin mieleen, että kuka hullu vie putkolalle tai laakkoselle tai ylipäänsä Suomeen merkkiliikkeeseen suurempaan huoltoon kun saman palvelun saa paljon halvemmalla Tallinnasta?

[Keimo]

Moottorinohjauselektroniikka maksaa. Jos 4-sylinterisen Hondan ruiskunboksi maksoi Veholla viisi vuotta sitten n. 15000mk, niin mikä ihme se on, että bemarin varaosa maksaa 3000€? Jos auton ostohinta on kaksinkertainen toiseen merkkiin nähden, täytyy myös hyväksyä fakta että sen varaosa- ja huoltohinnat todennäköisesti ovat kaksinkertaisia.

Tosin itse olen tyytyväisenä katsellut BMW:n huoltolaskuja, viimeisin (airbag-vian korjaus) oli 29 euroa. Ei kylläkään Suomessa.. mistä tulikin mieleen, että kuka hullu vie putkolalle tai laakkoselle tai ylipäänsä Suomeen merkkiliikkeeseen suurempaan huoltoon kun saman palvelun saa paljon halvemmalla Tallinnasta?

periaatteessa samaa mieltä, että tuota Laakkosta vastaan pitäisi saada aikaan kansanliike. Toisaalta Tallinnaan matkustaminen auton kanssa, syöminen, juominen ja ... maksaa jotain aina jotain eli riippuu korjauksesta kannattaako lähteä.

[LASSI-S]

herrat on hyviä ja hankkii 525ix:n tai X5:n niin alkaa talviajokin sujua :lol:

[pmv]

Hämmennetään talviajo-soppaa:

Turha kitistä mistään talviajon vaativuudesta tai siitä että Bemarilla ei pärjäisi. Itse olen pärjännyt omalla e34 535i:llä talvella vallan mainiosti. En muista, että tätä olisin joutunu hangesta kaivamaan. Mutta mikä tärkeintä, niin tuo parempikin puolisko on pärjännyt tällä 535i:lla ilman mitään luistonestoja vallan mainiosti. Ja tietääkseni täällä Tornion korkeudella on ihan kunnon talvet ja vaikka minkälaista keliä on tullut vastaan. Täällä nuo olosuhteet opettavat auton hallintaa, mutta ymmärrän että esim. Lounais-Suomessa auton käsittely on uusiutumaton luonnovara, siellä kun talvet tuppaavat olemaan jo perin leutoja.

Eikä tämä meikäläisen hellu mitenkään poikkeustapaus ole täkäläisten naiskuskien joukossa. Eräskin lähipiiriin kuuluva vanhempi rouvashenkilö kulki 140 km:n työmatkan päivittäin 10 vuoden ajan autonaan aina MB 190. Tämähän on takavetoisista autoista ainakin lehdistön mukaan yksi huonoimmista liukkaalla. Ei tämä rouva kyllä ikinä valittanut autoaan, päinvastoin hyvin varmakulkuisena ja mukavana kamppeena hän 190:iä piti kaikissa olosuhteissa. Varsinkin verrattuna aikaisemmin käytössä olleisiin Nissaneihin. Eikä niitä Mersuja ikinä ojasta tarvinut kaivaa.

Että vähän ihmetyttää että jos sillä 39:llä ei raavas automies pärjää Lounais-Suomen talvessa, niin miten selkeästi huonommilla autoilla ajavat lappilaiset naiset voivat pärjätä oikeassa talvessa?