Originally posted by ex-VAG
Announcement
Collapse
No announcement yet.
Nastarenkaat + vanteet E39:iin ?
Collapse
X
-
Originally posted by KeimoÄlä ala missään nimessä mitään ekoja laittamaan alle. Mielestäni talvirenkaat on huonoin säästökohde mitä voi keksiä.
No joka tapauksessa, en ole näitä nyt ensimmäisenä alle laittamassa.
Comment
-
-
Keimo: Jos pyöräytät ennakkoluulottomasti alle uudet 225/45-17 Eko-turbon Encoret, niin lupaan että yllätyt... positiivisesti...
Itse ostin juuri 17" uudet encoret nyt tuon e46/320D farkun alle viime talven pelkästään positiivisten kokemusten vuoksi. Viime talvihan tuli jo vastaavilla kiekoilla ajeltua "raiteilla" tuossa e39:ssä. Nastapito on TAJUTON, mutta toki tuon vastakohta on jonkinmoinen ääni.
Itse en edes kuvittele vastaisuudessa mitään muita ns."ylikoikoisia" talvikiekkoja kuin encoret.
Comment
-
-
Originally posted by justerAika moni ostaa, koska Vianor on markkinajohtaja suomessa.E39 530dAt 9/98
www.ilkansivu.net
Comment
-
-
Originally posted by SicknessEn ole itse EkoTurboja kokeillut, mutta Tekniikan Maailman halpisrengastestissä ne jäivät joukon viimeiseksi (tosin kyse kesärenkaista). Kukin arvostaa tätä testitulosta sitten juuri niin paljon/vähän kuin itse haluaa.
Pointtini oli se, että talvikeleille, jolloin ainakin minä vaadin kaiken pidon ja turvallisuuden, ei ole mitään syytä säästää ja valita välimallin rengasta alle. Ainoastaan paras kelpaa, eikä hinta/laatusuhteeltaan paras. Tuolloin joutuu aina tekemään kompromisseja. Yleensä käytän sitä hinta/laatusuhteeltaan parasta, mutta en talvirenkaissa.
Se 1 ylimääräinen metri jarrutuksessa voi olla liikaa, jos liukuu risteyksessä rekan alle. Tulee liikaa hintaa metrille. Joku voi kysyä, että kuinka todennäköistä se on. Tuollainen kysymys kuuluu luokkaan: "mutta eihän mulle koskaan..."
Eikä ole tarkoitus panetella toisten valintoja, vaan perustella omaani.
Comment
-
-
Entä saako enää täksi talveksi eko turboa kys. koossa mistään, eikös se tehdas mennyt matalaksi kuluneena kesänä?. Se voisi olla ainakin hintansa puolesta kokeilemisen arvoinen kumi. Kokomeuksia tästä renkaasta? (jos siis satun jostain löytämään).[/QUOTE]
Mielestäni ko. firma on toimittanut tiedotteen, jossa on luvannut toimittaa rengasliikkeille vastaavaa rengasta, sitä en sitten tiedä onko se encore vai joku muu merkki.-MB 350 CLS-
-Fiat Ducato-
-Volkswagen Vento 1.8-
-Yamaha R1-
Autonosturit, rengaskoneet, korjaamokoneet edullisesti:
http://www.eduel-asennus.fi
Comment
-
-
Keimon kanssa aivan samoilla linjoilla renkaissa ei kannata säästää, koska niiden varassa auto pysyy tiessä kiinni. Tästä on väitelty aikaisemminkin ja en millään tajua mitä järkeä on pilata Bemarin ajo-ominaisuudet pinnoitetuilla renkailla.
TM:n testissä Ekoturbot (kesärenkaat) olivat suorastaan surkeat ja vaikka niissä kuvio olisi kopioitu mistä tahansa laatu renkaasta, ei se kerro pinnoitetun pidosta yhtään mitään. Painava takavetoinen auto on paljon mukavampi ajella talvella kun on pitoa, eikä ajella kieli keskellä suuta ajatuksella: "säästinpä parisataa".
Comment
-
-
Tuollainen ajattelumaailma/kokemuspohja on siis NIIN SYVÄLTÄ...."renkaissa ei säästellä"..."metrikin jarrutusmatkassa voi olla liikaa"..."ekoturbon erikokoiset KESÄRENKAAT oli niin ja niin surkeat"..."PILATA bemarin ajo-ominaisuudet ko.renkailla...?????? WTF....????
Juster: Mitkä renkaat sinulla muuten on autossasi ensi talvena alla? Minkälaiseen kokemuspohjaan perustat nuo "syväanalyysisi"?
Comment
-
-
ite ajattelin tohon porukoiden E39:iin alle jotaa 225/45/17 tai 225/50/17 nakkeja....ja tietenkin kitkoina! jätetään ne nastarenkaat jännittäjille
Onks noissa E39:n levyjarruissa mitään kokoeroa? meinasin vaa, että meneekö E39 540IA:han edes alle 16" vanteet? ei sillä että sinne sellaiset meinais laittaa vaan ihan mielenkiinnosta kyselenLast edited by Esko; 29-09-2005, 17:16.
Comment
-
-
Kysyit Hemi millä kokemus pohjalla arvostelen renkaita, olin 5 vuotta 90-luvulla erään rengasliikkeen myyntipäällikkönä. Kävin mm. noina vuosina 2 kertaa lapissa kokeilemassa koeajo radalla eri talvirenkaita. Nokian rengas tehtailla olen myös vieraillut.
Renkaan kehittäminen ei ole aivan yksinkertaista puuhaa, rengastehtaat satsaavat käsittämättömiä sunnia tuotekehitykseen. On siis selvää, ettei vanhoihin runkoihin paistettu, jotain kumiseosta ihan aidoilla Hakkapeliitta kuvioilla vakuuta.
Kirjoitin tänne joskus aikaisemmin samasta aiheesta, ja koska aihe on taas ajankohtainen kopion sen tänne uudestaan.
”Pinnoittaminenhan on kaikessa yksinkertaisuudessaan: ”kuluneen renkaan korjaaminen käyttökelpoiseksi vulkanoimalla sen kulutuspintaan uutta kumiainetta”. Yleensä uusi kumi tulee pelkästään kulutuspinnalle, joskus myös renkaankaan sivuille.
Kuvio on yleensä, jonkun tunnetun merkin kopio, jota yleensä myös käytetään myynti argumenttina. Kuviopala, olkapää, urat ym. ovat uudessa tuotteessa yleensä tarkoituksiin sopivaa erilaisia toisistaan poikkeavia seoksia. Samaten nastarenkaan liukuesteen kiinnitys kohta (nastan!) saattaa sisältää montakin erilaista seosta. Nykyään myös nasta on usein juuri tietylle renkaalle suunniteltu erikoistuote. On sanomattakin selvää, ettei uusiorenkaiden kuviointia, kumiseosta ja nastoitusta pystytä samalla optimoimaan joka tuntuu esim. heikompana pitona, kulutuskestävyytenä ja meluisuutena.
Suurempi ongelma on uusiorenkaassa siihen käytetty vanha runko. Koskaan et tiedä kuinka hyvä runko on ollut alun perin ja minkälaisessa käytössä se on ollut. Toki rikkinäiset rungot hylätään ja muutenkin pyritään testaamaan niiden kunto. Vyörenkaassahan on säteissuuntaiset kudokset reunasta reunaan ja sen lisäksi kulutuspinnan alla jäykkä kudosvyö. tällä saadaan renkaan sivuista pehmeä, kun taas kulutuspinta säilyttää muotonsa paremmin rasituksessa. Tämä tarkoituksena on parantaa renkaan pitokykyä ja kestävyyttä. Koko ajan renkaan ollessa käytössä, vyökudokset jotka muodostuvat ohuista teräslangoista myötäävät ja elävät renkaan mukana. On siis selvää vöiden materiaali väsyy ja lähtiessään ” toiselle kierrokselle” uusiorenkaan matkassa se ei vastaa kuin täysin kuluneen vastaavan ”uuden renkaan” vyökudosta. Tällainen runko on huomattavasti elävämpi ja aiheuttaa pitokyvyn huononemista, vaikeuttaa tasapainotusta, lisää melua ja saattaa aiheuttaa jopa vulkanoinnin pettämisen eli kulutuspinta irtoaa rungosta jne.
Ikävä kyllä uusiorengas ei ympäristöystävällisyydestään? huolimatta ole ominaisuuksiltaan uuden renkaan tasolla. Jos se jollekin tarjoaa riittävää pitokykyä hyvä niin, mutta uuteen renkaaseen verrattuna suurempi rikkoutumisiin liittyvä riski on sellainen jota mielestäni ostopäätöstä tehdessä on hyvä huomioida.”
PS. Tiedätkö Hemi kuinka monessa kuolonkolarissa renkaat ovat vähintäänkin osasyynä?
Talvea odotellessa,
Juster
Comment
-
-
Originally posted by justerYksi talvi on tullut ajettua eli n. 10000 km. Nokian nelosilla. Kokohan on se "järkyttävä" 205/65-15, jolla ei pitäisi tiellä pysyä, itselläni ei tosin ole ongelmia ollut.
Katsoin juuri renkaita, ja kaikissa pyörissä on 8 millin kulutusmerkki vielä näkyvissä (Nokian talvirenkaissa on 8, 6 ja 4 mm. kulutusmerkit). Autohan on E39 528i mallia 00.
Vastaappas itse nyt siihen kysymykseen: kuinka monessa kuolonkolarissa on renkaat ainakin osasyynä?
Comment
-
-
Hyvä. Lähdetäämpä nyt ensin hieman tarkemmin tutkimaan ja analysoimaan näitä väitteitä jotka olet suoraan kopioinut ajatusmaailmaasi rengasmarkkinoinnin "virsikirjoista".
Eli: otetaampa tarkasteluun tuo rengasmarkkinoinnin käyttämä argumentti renkaan paremmuudesta johonkin toiseen 1-metrin erolla?
Eli "se yksikin metri voi olla risteyksessä liikaa" tai "se yksikin metri voi olla liikaa suojatien edessä"...jne,jne. Nämähän on tehokkaita markkinointiargumentteja kuluttajille. Samaa ja varsin tehokasta myynninedistämiseen kehitettyä argumenttiahan käytetään myydessä kaikkea muutakin autoihin/autoiluun liittyvässä, kuten jarruosissa, iskunvaimentimissa, sekä autokaupassa yleensäkkin.
Tarkastellaanpa ensiksi siis juuri tätä ensimmäistä ja tärkeintä kuluttajalle aina ensiksi esille tuotavaa ja mielikuvaa rakentavaa argumenttia.
Siis, mihin ihmeessä tuota metrin lyhyempää jarrutusmatkaa verrataan?
Onko olemassa jokin absoluuttisesti metrin...tai kaksi lyhyempiä jarrutusmatkoja tuottava talvirengas? Tapahtuuko näin aina ja täysin riippumatta siitä mihin autoon ko.renkaat on asennettu? Eli voiko olla niin että testilehdistön etupainoinen Volvo tuottaakin erilaisen tuloksen kuin esim.50/50 painojakauman BMW? Voiko käytetyllä ABS järjestelmän tyypillä olla tähän vaikutusta?
Onko olemassa jokin standardijää tai edes standardi alusta jossa eri testien tuloksia voitaisiin vertailla keskenään? Tästäkö ken ties johtuu se että jokainen testi ympäri maailman tuottaa eri voittajan, mutta oleellista on se että eri testit antavat täysin erilaisia mitta-arvoja. Kertooko tämä jotain siitä että muuttujia on yksinkertaisesti liikaa jotta minkäänlaista eksaktia tulosta edes yrittää saada? Miksi siis jossain testissä lyhyimmän jarrutusmatkan antanut rengas voi olla jossain toisessa testissä heikommassa kolmanneksessa. Mistä siis tietää ostavansa ja maksavansa siitä absoluuttisesti lyhyimmän jarrutusmatkan tuottamasta renkaasta juuri omassa autossa?
Sitten, jos=kun lähdetään tuolle tielle että vaimolle, mukuloille,anopille, kavereille ennen kaikkea itselle uskotellaan että maksettu huippuhinta on perusteltua juuri turvallisuudella ja erityisesti metrin/kahden jarrutusmatkan lyhenemisellä, unohdetaan aika monta muuta asiaan enemmänkin vaikuttavaa tekijää.
Ensinnäkin, ostettiinko oikeasti se lyhimmän jarrutusmatkan tuottama optimirengaskoko, vai ostettiinko rengas esim.ulkonäkösyistä hieman ylikokoisena? Nyt mennään eroissa jo muutaman metrin ulkopuolelle jos tuli valittua se paremman näköinen koko kuin se absoluuttisesti lyhimmän jarrutusmatkan tuottama rengaskoko.
Koska ne iskarit onkaan tullut vaihdettua? Jos haetaan minimi jarrutusmatkaa, voi iskareiden kunto merkitä huomattavasti enemmän kuin metrin tai kaksi. Sama pätee alustaan ja jarruihin yleensäkkin. Pienikin välys koiranluussa tai iskarin yläpäässä ja abs:llä varustetulla autolla jarrutusmatka talvikelillä voi pidentyä metreillä. Kuikahan usein nämä "metrimiehet" tarkistuttavat ja vaihtavat iskareitaan/alusta/jarrupalikoitaan? No, näistä puhuminen ei toki lisää michelinin tai Nokian osakkeenomistajien osinkoja joten varmasti se "säästetty" metri kannattaa maksaa renkaissa.
No, miten käy nastarenkaalle kun Juster on pyyhkinyt sillä yhden talven 10000km ja säilyttänyt kumit pinossa kesän? Testilehdistön mukaan talven ajettu merkkirengas on lähes poikkeuksetta huonompi kuin testin huonoin uusi rengas. Eli jarrutusmatkassa on alustasta hieman riippuen jo pahimmillaan menetetty yli kymmenen metriä. Kolmas talvihan tekee varsinkin nykyrenkaasta jo hengenvaarallisen....tai näin sanoo testilehdistö.
Kolmatta talvea alla oleva "merkkikumi" häviää jo valovuosia(ei siis metriä, vaan metrejä) mille tahansa uudelle pinnoitetulle Suomessa myytävälle nastarenkaalle ja tämä on fakta.
Onko talvi tai minkä tahansa renkaan ainoa mittapuu hyvyydesta maksimaalisen lyhyt suoraan ajettu jarrutusmatka? Miten on jos testissä rengas on paras suoraan jarrutuksessa, mutta huonoi mutkajarrutuksissa? Mistä se metri silloin lasketaan? Miten silloin kun "testivoittaja" vetää painotetuilla pisteillä voiton muilla osa-alueilla mutta jäällä jarrutusmatka on pisin? Miten tuo "metriargumentti" silloin sopii tuotteeseen josta maksetaan extraa juuri tällä argumentilla?
Jos/kun renkaalla kuitenkin ajetaan täydellinen kulutuspintaelinkaari, muuttuuko ajotapa renkaan kulumisen edistyessä ja pitokyvyn kadotessa?
Välillä tuntuu että ei, mutta FAKTA on kuitenkin se että renkaasta ulosmitataan kaikki siitä kulloinkin saatava pito. Millään yhden metrin jarrutusmatkaerolla ei siis käytännössä ole mitään merkitystä koska käytetyt ajonopeudet suhteutuu automaattisesti käytettyyn pitoon. Vain ojanpohjia koluava idiootti kuvittelee jotain muuta. Eli talvirenkaan pitokyvyn kasvattaminen ei näy missään onnettomuus/haveritilastoissa joska renkaiden kehityksen edetessä niistä ulosmitataan suurempia jää/kaarrenopeuksia.
Renkaan tarjoama pitokyky on siis suorassa suhteessa siitä ulosmitattavaa pitokykyä. Yhden metrin jäisellä päätiellä jarrutetun eron kuittaa 80kmh nopeudesta ajamalla n.79kmh.
Jos joku oikeasti ajattelee henkensä olevan renkaita myyvien markkinamiesten 1m:n jarrutusmatkaedussa, suosittelen oikeasti pitäytymistä julkisissa kulkuneuvoissa. Ne on kuitenkin absoluuttisesti turvallisempia kuin yksityisautoilu Suomen talvessa. Sekin kannattaa huomioida että BMW ei välttämättä ole se optimiauto tuotettaessa maksimaalisen lyhyitä jarrutusmatkoja lumella/jäällä, vaan sen rengasmarkkinoinnin aivopesun jälkeen voi käydä kysäisemässä esim.Volvolta V80:n talvijarrutusominaisuuksia.
LUPAAN että ne ovat vähintään metrin lyhyemmät kuin e39 bemun....mutta ottavat ne sen silti vaihdossa....
Comment
-
Comment