E39 bemarin ruostesuojaus?

[Rockford]

Mikäli kukaan ei kuitenkaan ole aiemmin ”korjaillut ruosteita” vaan alue on ns.tehtaan jäljiltä, ei vaurion eteneminen ole nopeaa, vaan puhkiruostumiseen menee kuitenkin

Tämä on juuri pahin skenaario, että joku on ehtinyt ruosteita "korjaamaan", sen enempää asiaan syventymättä. Kukkiin vähän teräsharjaa, pakkelit päälle ja teipillä joku jännä neliö + sprayta päälle. Sitten ihmetellään kun maalit ja pakkelit on nykyään paskoja, kun halkeilee parin kuukauden päästä.

Täytyy tuo kohta tarkistaa ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Mitäs mieltä olet öljyämisestä?

Joku pohjan ja koteloiden öljyäminen on kyllä niin vanhankansan henkihuoltoa, että oksat pois. Rane on verkkarit puolessa tangossa vetänyt Nissan Sunnyn pohjiin vanhat jäteöljyt ruiskulla ja ruoste on pois ainakin kymmenen vuotta

Juuri tein tuossa yhden asiakastyön, jossa "ihan itse tee-se-itse-mies" oli tehnyt vähän hommia. Oli ruiskuttanut jotain vahapohjaista kotelosuojaa kaikkialle helmoihin, sisälokasuojiin yms. Tämän jälkeen autoa ei ollut pesty varmasti vuosiin -> tuloksena pahimmillaan kahta senttiä sellaista leviävää kurapölymassa-paskaa, jota lastan kanssa ja vesipuhaltamalla poistin. Tämän alla paikkapaikoin pahoin muhineita ruostepesiä.

[Hemi]

Näin on muuten minulla käyny, eli oikenpuolen nostopaikka on painunu sisään. Täytyy tuo kohta tarkistaa ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.

Mitäs mieltä olet öljyämisestä? Onko mitään hyötyä viedä jollekkin joka noita tekee ammatikseen?

Tämä on ”klassikko” ja syntipukki lymyilee siellä täyttöaukon saumaksessa.

Siis ne öljyt on parempi pitää moottorissa kuin alkaa sitä ruiskimaan alustan Polyuretaani=MUOVIpinnoitusten päälle, joka pikku hiljaa irroittaa ko.pinnoituksen (lähtee isoina levyinä irti ja päästää kosteuden muhimaan irti olevan PU-kalvon ja pohjapellin välissä).
Nykyautoissa ei ole ollut pitkään aikaa mitään kohdetta jossa olisi käytetty mitään maapohjaisia öljytuotteita, vaan kaikki suojaukset ovat puhtaasti polymeeri/”muovi”pohjaisia.
Eli ne kaikki vanhankansan suojausmenetelmät pitäisi nyt viimeistään
v.-2015 unohtaa ihan kokonaan, koska eihän kukaan tervaa lasikuituvenettäänkään tai peltikattoaan, mikä on kuitenkin tismalleen sama asia kuin ajaa perinteisiä ”massoja” nykyauton pohjaan?
Koteloiden sisäpuolisiin osiin vain ja ainoastaan kuumavahapohjaisia rakennetta tiivistäviä vahoja, ei missään tapauksessa perinteisiä kotelosuoja-aineita jotka tukkivat koteloiden tuuletuksen ikääntyessään.

Eli kaikki tällaiset öljy ja massapinnoitukset ovat pelkästään vahingollisia nykyautojen alustassa ja ilman muuta nopeuttavat vaurioiden syntymistä ja aikaansaavat uusia.

[kalevik]

Tämä on ”klassikko” ja syntipukki lymyilee siellä täyttöaukon saumaksessa.

Eli kaikki tällaiset öljy ja massapinnoitukset ovat pelkästään vahingollisia nykyautojen alustassa ja ilman muuta nopeuttavat vaurioiden syntymistä ja aikaansaavat uusia.

Kun 'nykyautoihinkin' kuitenkin tulee kaikenlaista, voisitko laittaa selkeät ohjeet (kokemusta tuntuu ainakin olevan):

Maalin alla 'rupea', miten otetaan kiinni oikeaoppisesti ja millä aineilla yms?

Maalipinta jo reilusti rikki, ei kuitenkaan läpi asti reikää, miten toimitaan ?

Ja sitten ihan jo reikä, miten paikataan, tai lähinnä miten hitsaus tehdään/suojataan oikeoppisesti sitten että ehjä pelti säilyy mahdollisimman vähin vaurioin?

[janke]

Tämä on ”klassikko” ja syntipukki lymyilee siellä täyttöaukon saumaksessa.

Siis ne öljyt on parempi pitää moottorissa kuin alkaa sitä ruiskimaan alustan Polyuretaani=MUOVIpinnoitusten päälle, joka pikku hiljaa irroittaa ko.pinnoituksen (lähtee isoina levyinä irti ja päästää kosteuden muhimaan irti olevan PU-kalvon ja pohjapellin välissä).
Nykyautoissa ei ole ollut pitkään aikaa mitään kohdetta jossa olisi käytetty mitään maapohjaisia öljytuotteita, vaan kaikki suojaukset ovat puhtaasti polymeeri/”muovi”pohjaisia.
Eli ne kaikki vanhankansan suojausmenetelmät pitäisi nyt viimeistään
v.-2015 unohtaa ihan kokonaan, koska eihän kukaan tervaa lasikuituvenettäänkään tai peltikattoaan, mikä on kuitenkin tismalleen sama asia kuin ajaa perinteisiä ”massoja” nykyauton pohjaan?
Koteloiden sisäpuolisiin osiin vain ja ainoastaan kuumavahapohjaisia rakennetta tiivistäviä vahoja, ei missään tapauksessa perinteisiä kotelosuoja-aineita jotka tukkivat koteloiden tuuletuksen ikääntyessään.

Eli kaikki tällaiset öljy ja massapinnoitukset ovat pelkästään vahingollisia nykyautojen alustassa ja ilman muuta nopeuttavat vaurioiden syntymistä ja aikaansaavat uusia.

Tuntuu että näitä öljykylpyjä harrastaa täälläpäin +50 ikä
ryhhmän kaiffarit 90-luvun nissaneihin ja mazdoihin. Joo, en alkaa öljyillä leikkimään, joten koitetaan sinun aikaisempia ohjeita noudattaen korjailla noita laho-paikkoja.

[janke]

Kun 'nykyautoihinkin' kuitenkin tulee kaikenlaista, voisitko laittaa selkeät ohjeet (kokemusta tuntuu ainakin olevan):

Maalin alla 'rupea', miten otetaan kiinni oikeaoppisesti ja millä aineilla yms?

Maalipinta jo reilusti rikki, ei kuitenkaan läpi asti reikää, miten toimitaan ?

Ja sitten ihan jo reikä, miten paikataan, tai lähinnä miten hitsaus tehdään/suojataan oikeoppisesti sitten että ehjä pelti säilyy mahdollisimman vähin vaurioin?

Ainakin sen tiedän, että hitsaus saumat pitäisi saada aina molenminpuolin peitattua, joka voi olla hankalaa tietyissä paikoissa. Kun hitsataan päitäisliitoksia vaikka helmankoteloon, niin hitsin juuri sisäpuolella vetää rakkuloihinsa kosteutta ja sauman vierestä ruostuu ajan kanssa pelti puhki. Olen miettinyt hitsaamista haponkestävällä langalla juurikin näitä paikkoja, joihin ei saa niin hyvin happoa/epoksia sudittua, mutta tässäkin tapauksessa saattaa normaali Fe-ruostua puhki ruostumatoan sauman vierestä?

[Hemi]

Kun 'nykyautoihinkin' kuitenkin tulee kaikenlaista, voisitko laittaa selkeät ohjeet (kokemusta tuntuu ainakin olevan):

Maalin alla 'rupea', miten otetaan kiinni oikeaoppisesti ja millä aineilla yms?

Maalipinta jo reilusti rikki, ei kuitenkaan läpi asti reikää, miten toimitaan ?

Ja sitten ihan jo reikä, miten paikataan, tai lähinnä miten hitsaus tehdään/suojataan oikeoppisesti sitten että ehjä pelti säilyy mahdollisimman vähin vaurioin?

Ei näihin nykykoritekniikan korjauksiin voi antaa mitään yleispäteviä ohjeita autoa/vauriota livenä näkemättä....tai voi, mutta joku kuitenkin vuoden/parin jälkeen kirjottaa että ”hemin” ohjein tehtynä auto vasta mätäni....
Eli itse tässä yritän ainoastaan tuoda yleiseen tietoisuuteen sitä tosiasiaa että nykykoritekniikka on ihan eri kuttu kuin se miten autoja korjailtiin ja ”massailtiin” 30-vuotta sitten.
Ne korjausohjeet kun voi jo täydellisesti unohtaa mikäli autossa ei ole museokilvet kiinni.
Toisekseen, kun näistäkin asioista olen tässä 10-vuotta kertoillut ja vieläkin se otetaan puhtaasti vitsinä ja vittuiluna mm.että on ”hemin ruostetta” ja ruostetta, niin on ihan turha lyödä sen enempää päätä seinään kuin mitä jo ihan muutaman perusjutun kertominen edellyttää.
Sen jälkeen vastuu on lukijalla koska hiemankaan tarkemmin aiheeseen perehtyminen on ”hemin besserwisserismiä” ja minä saan tästäkin sontaa niskaan joka suunnasta.
Eli tämän pitänee riittää, että tuon esille sen tosiasian että nykykoritekniikka on ihan eri juttu kuin museokilvillä kulkeva koritekniikka ja sitä kautta myös vaurioiden analysointi ja korjaustoimenpiteet.
Se pitäisi riittää siihen että ihan amatöörikorjauksia ei ihan niin paljon tehtäisi ja ehkä joku voisi ongelmaa käydä näyttämässä ihan asiantuntijalle(mm.katsastusmies ei sitä oikeasti ole, eikä varsinkaan alustasuojaksia tekevä yritys).

[Attekun]

Mites jos olisi käynyt niin hyvä tsägä, että on ruosteeton e39, miten nyt voi toimia jotta ruostetta ei esiintyisi tulevaisuudessakaan? Tietty kaikki paikat joskus menee, mutta voiko prosessia pidentää?

[Hemi]

Mites jos olisi käynyt niin hyvä tsägä, että on ruosteeton e39, miten nyt voi toimia jotta ruostetta ei esiintyisi tulevaisuudessakaan? Tietty kaikki paikat joskus menee, mutta voiko prosessia pidentää?

Usko pois, näitä täysin ”ruosteettomia” e39:jä on vielä liikenteessä yllättävän paljon. Ne missä ongelmia on, nousevat näihin nettikeskustelujen ”lööppeihin”, ei ne joissa ongelmia ei ole.

Oikeasti, älä tee mitään muuta kuin huolehdi oikeasti vuosittaisesta tarkastuksesta. Eli katso että kaikki saumaukset ovat ehyet ja kaikki PU-pinnoitukset kiinni.
Kaikki ne alueet koita tehtaalla ei ole pinnoitettu, saa ja oikeastaan pitääkin vetää itseensä ruskean kovan pinnan (suojaa paremmin kuin se neitseellinen pinta).
Irroita vuosittain helmojen takimmaiset nostotallat ja katso että sisältä ei tule vettä, eikä kotelossa sormella tunnustellen tunnu kosteutta eikä varsinkaan hienoa hiekkaa.
Tarkista vuosittain täyssöaukon kaukalon saumaus ja mikäli siellä on vähänkään kuprua, korjaa uudella saumaksella ja maalauksella välittämästi.
Älä missään tapauksessa ”korjaa” mitään hiomalla ”ruosteet” pois ennen kuin kyseessä on ihan oikea vaurio, koska tällöin saat ainoastaan vauriokehitystä todennäköisesti nopeutettua poistamalla sinkin.
Vasta siinä kohtaa kun sinkin vaikutus on loppunut (näkyy pellin kraateroitumisena/syöpymisenä), aletaan mahdollisesti käyttää vaurioalueella hiontaa ja hiekkapuhallusta puhdstuksessa.
Silloinkin paras lopputulos kuitenkin saadaan ruosteen ”syöjillä” ja kunnollisella PU-pohjamaalijärjestelmällä, jolloin säästetään se vähäkin sinkki vaurioalueella.
Eli, nyrkkisääntönä voisi pitää että älä koske mihinkään ”ruosteen näköiseen” ennen kuin siinä alkaa näkymään rokonarpea.
Korjaa kaikki pinnoitteet ja saumaukset PU-pohjaisin ainein, eli sitä perinteistä massaa ei tähän koritekniikkaan kuulu mihinkään.
Mikään vaurio ei kehity hetkessä katasrofiksi sinkityssä rakenteessa, joten vuosittainen tarkastus riittää aina ja joka tapauksessa pysäyttämään kaikki alkavat vauriot lähtökuoppiinsa.

Eli tuossa nyt vielä tuo Corrosion Suomen havainnollistava kuva siitä mikä EI vielä ole ”ruostetta” (huom. ei pistemäistä syöpymää/”rokonarpea”):

Punaruskea värjäytyminen:

Punaruskea värjäytyminen
Piillä tiivistetyt teräkset, joissa rautasinkkifaasin osuus sinkkikerroksessa on korkea, voivat jonkin aikaa altistuneena oltuaan saada punaruskean värisävyn,joka syvenee ajan myötä. Rautasinkkifaasi korrodoituu, missä yhteydessä siitä vapautuu rautaa, joka muodostaa ruostetta ilman tai sadeveden kosteuden vaikutuksesta. Ruosteella on voimakas värjäävä vaikutus, ja jopa pienet määrät saattavat saada aikaan merkittävää värjäytymistä (kuva 2).

Voimakasta värjäytymistä pidetään helposti merkkinä ruostesuojauskyvyn heikentymisestä tai katoamisesta.

Tämä pitää harvoin paikkansa. Rautasinkkiseos suojaa terästä paremmin kuin puhdas sinkki – jopa
30 % parannuksia on havaittu. Värjäytynyt pinta voidaan hyvin maalata, jos niin on ulkonäkösyistä
tarpeen. Eräällä värjäytyneellä valopylväällä, joka oli ollut käytössä yli 30 vuotta, oli mittauksissa todettu
olevan n. 70 mikrometrin sinkkikerros jäljellä, mikä pidentää sen käyttöikää noin 50 vuodella

Tässä aitoa korroosiota johon pitää puuttua ja mikäli jo tämän näköistä löytyy, ei sinkkipinnasta ole käytännössä mitään jäljellä ja sitä kautta sen poistumista korjaukstoimissa ei tarvitse enään pelätä:

[öpel]

Hemi:
Joo, noinhan tuo galvanointi periaatteessa menee, mutta älä nyt lähde vertaamaan valaisintolpan sinkitystä auton sinkkiin, kun taitaa olla sinkin paksuuksissa aika posketon ero. Valaisinpylväät kestävät jopa meren rannalla puoli ikuisuutta, autot eivät. Juuri kävin etälä-USA:aa ajelemassa ympäri ja ihmettelin kuinka Mazdojen helmat kukkii alueilla joilla sataa kerran vuoteen.

Mitä olen itse autojen korroosiosta oppinut, erityisesti E39:stä, niin siinä vaiheessa kun maalipinnassa on se kupru, niin pelti on jo huonossa kunnossa alla, ei ole todellakaan mitään tummunutta sinkkiä.

Vertaa linkittämiäni kuvia edellisellä sivulla:

http://www.btcf.fi/forum/showpost.php?p=3086592&postcount=53

[kalevik]

Usko pois, näitä täysin ”ruosteettomia” e39:jä on vielä liikenteessä yllättävän paljon. Ne missä ongelmia on, nousevat näihin nettikeskustelujen ”lööppeihin”, ei ne joissa ongelmia ei ole.

Olisiko mitenkään mahdollista että autoforumille, auton ruostumisesta keskulteltaessa, laitettaisiin esimerkkikuvia autoista?


Edit:

Bmw voidaan laskea autoksi, ainakin tässä tapauksessa.

[jannnu78]

Olisiko mitenkään mahdollista että autoforumille, auton ruostumisesta keskulteltaessa, laitettaisiin esimerkkikuvia autoista?


Edit:

Bmw voidaan laskea autoksi, ainakin tässä tapauksessa.

kannatan ehdottomasti tätä omaa topiccia tälle , kuvien kera ja selitys jos tarvis . kun näitä teidän juttuja lukee ja tietää oman auton ongelma kohdat , tuntuu että nämä menee ihan "nasa ukkojen " hommiksi , vai onko se vaan niin että nykyajan automaalarit ja leimakonttorin ukot eivät näistä tiedä mitään mitenkä bemarista pitäisi oikeaoppisesti kuoria ongelmakohdat poijes , tehdä pohjat oikein jne.

pistäkääs kellä sana on hallussa niin topicci pystyyn , multa tulee muutama semi ongelma kuvien kera heti , kuitenkin tälllä palstalla on ukkoja jotka osaa noihin kuviin vastata parhaiten

[Hemi]

Hemi:
Joo, noinhan tuo galvanointi periaatteessa menee, mutta älä nyt lähde vertaamaan valaisintolpan sinkitystä auton sinkkiin, kun taitaa olla sinkin paksuuksissa aika posketon ero.

Tottakai vertaan.
Sinkin paksuudessa on toki eroa ja tätä kautta sen ”tehollisessa ajassa", mutta pohjimmiltaan käyttäytymisessä ei.
Eli se että auton korissa sinkkipinnan vahvuus on selvästi ohuempi kuin kuumasinkityssä valaisinpylväässä, ei muuta itse sinkin luopumisprosessia ja pinnan värjäytymistä yhtään mihinkään.
Kaikki ei ole niin siinä valaisinpylväässä kuin auton korissakaan perinteistä ”ruostetta ja ruostumista” jos pintaan tulee hieman ruskeaa väriä.
Tämän ymmärtäminen ja tunnistaminen on kuitenkin aivan ensiarvoisen tärkeää silloin kun jotakin aiotaan korjata, eikä vain hetkeksi piilottaa ja itse asiassa nopeuttaa vaurion kehittymistä.

Ero on siis vain AJALLINEN, ei itse mekanismissa.

Kuten jo tuossa aiemmin muutaman esimerkkikuvan postasin, niin kyse on vauriosta vasta sitten kun alueella on oikeasti vaurio.
Vaurio se taas on vasta sitten kun sinkin suojaava vaikutus on loppunut (alueella ei ole enään sinkkiä joka luopuisi sen koripellin asemesta) ja syöpyminen=rakennetta syövä korroosio on alkanut.
Tällainen pelkän punaruskean oksidipinnan ylleen saanut sinkitty peltipintahan voidaan mm.pintakäsitellä ilman minkäänlaista ”ruosteenpoistoa” ja pelkoa mistään ”ruostumisesta”, kun taas oikea ruostuminen on pysäytettävä täydellisesti ennen minkäänlaista päällemaalausta, jne.
On siis ensiarvoisen tärkeää tunnistaa mistä on kyse, eikä kyseenalaistaa fysiikan lakeja siitä miten sinkki suojaavana elementtinä teräspinnalla oikeasti toimii ja miten se eroaa sinkkaamattomasta rakenteesta.

[kalevik]

Tottakai vertaan.
Sinkin paksuudessa on toki eroa ja tätä kautta sen ”tehollisessa ajassa", mutta pohjimmiltaan käyttäytymisessä ei.
Eli se että auton korissa sinkkipinnan vahvuus on selvästi ohuempi kuin kuumasinkityssä valaisinpylväässä, ei muuta itse sinkin luopumisprosessia ja pinnan värjäytymistä yhtään mihinkään.
Kaikki ei ole niin siinä valaisinpylväässä kuin auton korissakaan perinteistä ”ruostetta ja ruostumista” jos pintaan tulee hieman ruskeaa väriä.
Tämän ymmärtäminen ja tunnistaminen on kuitenkin aivan ensiarvoisen tärkeää silloin kun jotakin aiotaan korjata, eikä vain hetkeksi piilottaa ja itse asiassa nopeuttaa vaurion kehittymistä.

Ero on siis vain AJALLINEN, ei itse mekanismissa.

Kuten jo tuossa aiemmin muutaman esimerkkikuvan postasin, niin kyse on vauriosta vasta sitten kun alueella on oikeasti vaurio.
Vaurio se taas on vasta sitten kun sinkin suojaava vaikutus on loppunut (alueella ei ole enään sinkkiä joka luopuisi sen koripellin asemesta) ja syöpyminen=rakennetta syövä korroosio on alkanut.
Tällainen pelkän punaruskean oksidipinnan ylleen saanut sinkitty peltipintahan voidaan mm.pintakäsitellä ilman minkäänlaista ”ruosteenpoistoa” ja pelkoa mistään ”ruostumisesta”, kun taas oikea ruostuminen on pysäytettävä täydellisesti ennen minkäänlaista päällemaalausta, jne.
On siis ensiarvoisen tärkeää tunnistaa mistä on kyse, eikä kyseenalaistaa fysiikan lakeja siitä miten sinkki suojaavana elementtinä teräspinnalla oikeasti toimii ja miten se eroaa sinkkaamattomasta rakenteesta.

Okei.

Minulla on muutama 'vaurio' sigun autossa.

Minne voin tuoda auton näytille, eli missä katsot ja ilmoitat mitä pitää tehdä?

Teen/teetän mitä vain ilmoitat tehtäväksi, ei ole esim rahasta kiinni.

Olen tiedostanut että 'On siis ensiarvoisen tärkeää tunnistaa mistä on kyse, eikä kyseenalaistaa fysiikan lakeja siitä miten sinkki suojaavana elementtinä teräspinnalla oikeasti toimii ja miten se eroaa sinkkaamattomasta rakenteesta.'

[öpel]

Minun ymmärrykseni mukaan E39:n (ja muidenkin autojen) ruostuminen alkaa ja etenee siten, että maalipinta (ja/tai mahdollinen pinnoite tai saumaus) pettää ja päästää veden maalin ja pellin väliin. Sinkki kestää siellä aikansa, varmasti myös tummuu hyvin, mutta sitä ei maalin alta näe, itseasiassa mitään ei näy päällepäin. Maali kiiltää ja käyttäjä elää siinä uskossa että auto on ruosteeton.

Kaikki vahinko tapahtuu siellä maalin alla täysin piilossa, kunnes lopulta sinkki on loppu ja raudan korroosio alkaa. Ruosteen tilavuus on paljon suurempi kuin raudan, joka pistää maalin ympäriltä kuprulle.

Tässä vaiheessa vaurion huomaa, ja jos yhtään ajattelee auton ulkonäköä, niin kukkaselle haluaa tehdä jotakin. Sitten kun kukkaselle näyttää vähän hiekkapaperia, niin ruostetta löytyykin loputtomasti, niin paljon kun jaksaa hioa ja usein joutuu hitsaushommiin.

[Hemi]

Minun ymmärrykseni mukaan E39:n (ja muidenkin autojen) ruostuminen alkaa ja etenee siten, että maalipinta (ja/tai mahdollinen pinnoite tai saumaus) pettää ja päästää veden maalin ja pellin väliin. Sinkki kestää siellä aikansa, varmasti myös tummuu hyvin, mutta sitä ei maalin alta näe, itseasiassa mitään ei näy päällepäin. Maali kiiltää ja käyttäjä elää siinä uskossa että auto on ruosteeton.

Ei, ei se mene noin vaan ensinnäkin siinä maalipinnassa pitää olla vaurio jotta se sinkitty koripelli pääsee hapen ja veden kanssa tekemisiin.
Toisekseen, jos/kun sinkki alkaa reagoimaan veden ja hapen kanssa, se muodostaa ”valkoruostetta”/”sinkkihometta” joka pullataikinan tavoin turvotessaan aikaansa sen ”kukkasen” maalipintaan ja turvottaa puristussaumat auki (luukkujen ongelmat).
Eli minkään kiiltävän maalipinnan ja pellin välissä ei voi syöpymistä tapahtua ilman että se heti jo aikaisessa vaiheessa on havaittavissa ”kukintana”.
Silloin toki jos/kun ruosteinen alueen on amatööri ”fiksaillut” ja pinnassa on hetken kiiltävä maali, voi ”pinnan alla muhia” hetkisen aikaa ilman että se on silmin nähtävissä.

ps.näyttää sinunkin kuvissa olevan jälkikäteen ”massattu” muovipohja, ilman vaikutusta.

Eli erityisen pahaksihan nämä ”massailut” tekevät tilanteesta siksi että kuvitellaan niillä olevan oikeasti jokin lisäsuojaominaisuus ja näin laiminlyödään vuosittaiset tarkastukset.
Toisaalta, ne jälkisuojaukset myös pääsääntöisesti peittävät ja piiloittavat alkavat ongelmat, jolloin ne jää tekemättä, eikä niitä voi oikein enään oikeaoppisesti tehdäkkään kun mikään PU-pinnoite ei enään tartu mihinkään.