E39:n takakaarien maalaus

[Hemi]

Automaalaamossa työskennelleenä voin sanoa että todella huonosti nykyautot on suojattu. Esim uusissa audeissa pitää maalata ruosteisia ovien alareunoja, kun paska jää muhimaan listojen alle ja mersuihin vaihdetaan ovia takuuseen. Nämäkin olisi voinut todennäköisesti ehkäistä käsittelemällä ovet ruostesuoja-aineella. Ainakaan mersuissa sitä ei silmämääräisesti ollut yhtään. Eikä omassa e39:ssäkään näyttänyt ovien sisällä olevan juurikaan suoja-aineita. Sit ihmetellään kun saumat ruostuu. Työllistävä vaikutus.

Takakaarien maalauksesta. Omaan vedin epoksin alle, sit hinkkavärin ja maalin ja lakan. Lopuksi kotelosuoja ja kiveniskumassa.

Kesähessuna pesijänä?

Nämä ovien saumaongelmat eivät todellakaan johdu "huonosta suojauksesta", joka tietenkin nähdään siitäkin että täysin riippumatta ulkoisista käyttöolosuhteista, jotkut luukunreunat kukkivat ja jotkut ei koskaan(siis vaikka niille ei tehdä mitään).
Eli kysehän on oikeasti siitä että ovien/luukkujen puristesaumoihin on jäänyt eri huuhteluprosessien happamia liemiä, joita ei ole riittävästi kuivattu ennen niiden saumausta+sisäpuolen sulkevaa kuumavahakäsittelyä.
Sitä ovien reunoihin ilmestyvää "kuppaa" iskee nimenomaan sisäsyntyisesti, eikä siihen voi mitenkään vaikuttaa ajamalla ohennettua tervaa ovien sisälle(siellä on se sulkeva mutta pölyä ja likaa keräämätön kuumavaha).
Eli siellä e39:n oven sisällä ei todellakaan kuulukkaan "näkyä" suoja-aineita, koska siellä on oven sisäpuolella mehiläisvahaa muistuttava saumat sisäpuolelta sulkeva VAHA.
Ne "kotelosuojaliejut" eivät todellakaan kuulu tällaiseen rakenteeseen(ehkä siihen v,.-83 mersuun, mutta EI e39:iin), vaan ne itse asiassa saa ovien sisäpuolella aikaiseksi enemmän vahinkoja kuin hyötyjä.
Eli mm.ovien vedenpostokanavat ovat tukossa muutamassa vuodessa, niissä ovissa joihin kärpäspaperin lailla itseensä pölyä keräävää "tervaa" on sotkettu.
Näistä luukunreunaongelmista päästään vasta kun valmistusprosessin sykliaikaa saadaan hidastettua, eikä siihen todellakaan voi vaikuttaa millään Aataminaikuisilla pikisotkuilla oviin sotkemalla.

[-KK-]

Vähän kyseenalaiselta vaikuttaa tämä korin sinkitys omasta mielestä. Vein autoni maanantaina maalarille pienten pintaruosteiden korjaukseen, päälleppäin näytti juuri tuollaiselta sinkin reagoimiselta jossa oli maalipinta noussut hieman kuplalle. No tänään tuli soitto maalarilta että oli yhdestä paikasta rapsutellut ruosteita pois niin paljastui että pellissä oli sormenpään mentävä REIKÄ Sanoi myöskin, ettei kyseistä kohtaa ole aiemmin maalattu, ja uskon että ammattitaitoinen maalari kyllä näkee jos olisi? autolla ajettu tosiaan se 218tkm, pellit muuten priimakunnossa mutta parissa kohdassa oli tuollaista maalin kuplintaa sormenpäänkokoiselta alueelta, joten kai se on nyt todistettu, että e39 sinkittyyn koriinkin voi ruostua reikä

Mulla löyty E39 :sta tismalleen samanlainen tapaus helmasta. Joku pinnan rikkonut vaurio ilmeisesti tullu ja paikallisesti syöpyny metallin läpi. Samanlaiselta näytti. Täysin alkuperäinen. 209tkm mittarissa. Tässä tapauksessa jäi koskematta alkuunsa kun ei huomannut ja tuli kalliiksi

[TJJ]

Sitä ovien reunoihin ilmestyvää "kuppaa" iskee nimenomaan sisäsyntyisesti, eikä siihen voi mitenkään vaikuttaa ajamalla ohennettua tervaa ovien sisälle(siellä on se sulkeva mutta pölyä ja likaa keräämätön kuumavaha).

Tämä on minua askarruttanut, siis miten se kuumavaha käyttäytyy vanhetessaan? Tuleeko siihen halkeama juuri tuon liimasauman kohdalle ja vesi/suola pääsee sinne? Lisäksi Suomen suuret lämpövaihtelut, miten paljon ne vaikuttaa asiaan? Vai onko saumaongelmat ihan samoja muissakin maissa, sellaisissakin joissa on aina lämmintä eikä teitä suolata?

Kysyin jo aikaisemmin: miten tuo saumaan ja reunaan ilmestynyt vika pitäisi korjata?

[Hemi]

Tämä on minua askarruttanut, siis miten se kuumavaha käyttäytyy vanhetessaan? Tuleeko siihen halkeama juuri tuon liimasauman kohdalle ja vesi/suola pääsee sinne? Lisäksi Suomen suuret lämpövaihtelut, miten paljon ne vaikuttaa asiaan? Vai onko saumaongelmat ihan samoja muissakin maissa, sellaisissakin joissa on aina lämmintä eikä teitä suolata?

Se kuumavaha nimenomaan pysyy vanhetessaan sulkevana, eli sehän ei täysin kovetu oikeastaan koskaan(ainakaan 25-vuodessa).
Eli kesähelteillä se aina pehmiää sen verran että se täyttää jopa vauriokohdat uudelleen.
Näin siis siinä tapauksessa että sinne ei mennä sekaan sotkemaan näitä pikiliemiä, jotka sekoittaa myös tämän kuumavahan toiminnallisen funktion kokonaan.
Toisekseen, näistä pikiliemistä ei mm.ovissa ja koteloissa ole mitään hyötyä, koska siellä on jo jo saumoihin tunkeutuneena ko.vaha.
Ainoa "hyöty" mitä näillä "kotelosuoja" aineilla saavutetaan, on se että niillä saadaan pikku hiljaa tukittua rakenteiden vedenposto ja tuuletusjärjestelmät.
Eli koska se "kotelosuoja" tomii poistoreijissä ja tuuletusaukoissa kuin kärpäspaperi, tarttuu kanavien läpi virtaavan tuuletusilman pöly/epäpuhtaudet aukos seinämiin niin että ne tukkeutuvat jo muutamassa vuodessa.
Onneksi nykyautojen monimutkaisten ja osioitujen helmakoteloiden sisälle ei enään edes pysty ajamaan näitä pikiliemiä, vaikka kuluttajat niistä "kotelosuojauksista" toki maksavatkin.
Oviin niitä ikävä kyllä saa sotkettua ja siellähän se vesi muutaman vuoden kuluttua e39:kin helposti lainehtii jos suojaus on "onnistunut".
Nämä saumaongelmat ovat 100%:sti valmistusprosessissa syntyneitä ongelmia, eikä niiden syntymiseen vaikuta mietenkään auton käyttöolosuhteet.
Eli niissä Italotuonneissa on ihan yhtä paljon saumaongelmia kuin Helsingin takseissa, siis niissä missä ongelmia yleensäkkään on.
Käytännössä itse asiassa näissä tuontiautoissa ongelmat korostuu, koska Saksalainenhan pistää autonsa heti kiertoon kun ensimmäiset pikkupilkut ilmestyvät luukkuihin.
Eli heille kuluttajina ei kelpaa "korjailtu" ja hieman erisävyisillä luukuilla oleva uudehko auto, vaan jos ongelmia ilmenee, vaihtuu autokin.
Nämä sitten kovin helposti saavat liikkeissä sen näkymättömän "Export" leiman tuulilasiinsa ja hieman keskimääräistä halvemman hintalapun(eli näissä on "tinkivaraa" jos/kun myyjä tietää sen lähtevän esim.Suomeen) ja tätä kautta nämä lähtee tänne pohjolaan ja itä-eurooppaan.
Siksi välillä tuntuu että lähes jokaisessa tuodussa e39:ssä on jonkin asteisia luukkuongelmia ja Suomiautoissa ei juuri missään.
Todellisuus johtuu kuitenkin juuri tästä valikoitumisesta, eikä niissä Saksankaan "paikallisissa" e39:ssä loppujen lopuksi niin kovin usein ole ko.ongelmia.
Näin ammattinäppituntumalla e39:stä sanoisin että joka 15-20:s luukku on se missä on ongelma.
Se on kuitenkin fakta, että nekin e39:it mitkä tuotiin Saksasta tai Italiasta jo kauan sitten ja jotka heti tuodessa "suojattiin", ovat luukkuongelmien suhteen ihan samalla viivalla kuin ne joille ei ole tehty mitään.
Siinä mielessä eri viivalla, että näitä "sutattuja" ovia ei pysty korjaamaan onnistuneesti, mutta "suojaamattomat" pystyy.
Kotikonstein ei kovin helposti muutakuin luukkua vaihtamalla, mutta jos tuon Mastonin ruosteensyöjän vaan saa ujutettua kesivien taitteiden alle ja lähtee happopohja-epoksi-hiontaväri-uusi PU-saumaus+pinta linjalla, niin ne voi saada ihan korjattuakin(Taas pitäisi tunnistaa kuinka pitkällä tämä "valkohomeprosessi" on, mutta tässä kohtaa tuo ruosteensyöjä on ainoa kotikonsti, mutta ei teho tietenkään muuhun kuin siihen oikeaan ruostumiseen?)
Ovi vain pitää irroittaa ja korjattava reuna pitää saada ylosalaisin, jonka jälkeen puhdistettu reuna lämmitetään kuumailmapuhaltimella tosi kuumaksi jotta tuo sulkeva vaha saadaaan juoksemaan sen verran saumasta irti että ruosteensyöjä tunkeutuisi koko taitokseen jota avitetaan paineilmalla puhaltaen(kun sauma on kuuma, käännetään ovi, lisätään siis myös ruosteensyöjäliemi).
Oikeasti paras kotikorjausvaihtoehto on jos ongelmasta halutaa varmasti päästä eroon, hommata "uusi" ennen korjailematon purkuosa ja maalauttaa se.
Eli jos luukku on kestänyt virheettömänä +10-vuotta, ei siihen kuppa enään iskekkään.

Siinä ovien/luukkujen saumojen aukiturpoamisessa/"kupassa" on kyse tästä valkoruosteesta(tässäkään ei siis ole kyse perinteisesta "ruostumisesta"). Prosessin/=sinkin reagoimisen kuitenkin näissä e39:n luukuissa käynnistää sauman sisälle jääneet epäpuhtaat prosessiliemet:

Valkoruoste:
Joskus sinkityillä pinnoilla esiintyy valkoista, jauhemaista, paksuhkoa kerrostumaa, jota kutsutaan valkoruosteeksi tai sinkkihomeeksi Valkoruostetta esiintyy, jos sinkityt tavarat joutuvat alttiiksi
kondenssi- tai sadevedelle, joka jää makaamaan esineiden pinnalle. Näin voi käydä paikoissa, joihin syntyy kapeita rakoja esim. toisiinsa koskettavien pintojen tai tiiviisti ladottujen levyjen välissä. Valkoruostetta syntyy hyvin harvoin sellaisille sinkkipinnoille, joilla on hyvä ilmanvaihto tai joille korroosiotuotteet ovat jo muodostaneet normaalin suojakerroksen. Syöpyminen lakkaa, kun pinta pääsee vapaasti kosketukseen ilman kanssa. Ilma kuluttaa kappaleessa olevan valkoruosteen vähitellen pois, jolloin sinkkipinta saa takaisin kuumasinkityn pinnan tavanomaisen ulkonäön.

Koska valkoruosteen tilavuus on noin 500 kertaa suurempi kuin sinkin, josta se on muodostunut, korroosio voi näyttää vaaralliselta. Useimmiten valkoruosteen aiheuttamalla syöpymällä on vain vähäinen tai olematon vaikutus korroosiosuojauksen kestoikään. Hyvin ohuissa pinnoitteissa, esim. sähkösinkityissä esineissä, voi voimakas syöpymä kuitenkin olla haitallinen.

Jo muodostunut valkoruoste voidaan poistaa kohtuullisella mekaanisella tai kemiallisella käsittelyllä

Eli nämä ruosteensyöjäthän ovat täysin voimattomia silloin jos kyse on puhtaasti sinkin värjäytymisestä/ja tai valkoruosteesta. Tässä kohtaa sen uittamisesta saumaan ei kuitenkaan ole haitaakaan, vaan se puhdistaa saumaa näistä happamista prosessiliemistä.
Toisaalta, usein nämä ovat päässeet jo niin pitkälle, että tällä on vaikutusta myös teräksen osalla, joten joka tapauksessa se ainakin hidastaa merkitsevästi sauman "muhimistä".
Itse asiassa kestävin ratkaisu voi olla olla tekemättä yhtään mitään, mutta ok, kuka nyt viitsii näitä kukkivia luukunreunoja katsella.
Eli mitä repaleisemmalta reuna näyttää ja mitä vähemmän siinä enään on "suojaavaa" maalipintaa, sitä hitaammin itse asiassa siihen pääsee itse terästä syövä kuppa kiinni...niin omituiselta kuin se voi tuntuakkin.

[puari]

Ruostesuojasta haittaa? Jostain syystä kuitenkin maahantuojat käskee käyttämään sitä takuukorjauksissa. Ehkä ne ei vaan tiedä.. Näin seminologina en ala väittämään vastaan.

Vahapohjaisia nuo autonvalmistajien spraytkin näyttää olevan. Autonvalmistajat siirtyivät vahapohjaisiin koska niistä tulee vähemmän haitallisia päästöjä!

Mistähän syystä monissa autoissa ovien saumat ruostuu liimasauman alta vain sieltä minne vesi valuu, eli alhaalta, eikä koko sauman mitalta esim. oma e39.

http://www.tuulilasi.fi/uutiset/uusien-autojen-ruosteenesto-retuperalla

http://www.autorost.fi/?page_id=247&lang=fi

[TJJ]

Ruostesuojasta haittaa? Jostain syystä kuitenkin maahantuojat käskee käyttämään sitä takuukorjauksissa.

Älä viitsi alkaa väittelemään tuosta Hemin kanssa. Moni on jo yrittänyt, huonolla menestyksellä...

[Hemi]

Ruostesuojasta haittaa? Jostain syystä kuitenkin maahantuojat käskee käyttämään sitä takuukorjauksissa. Ehkä ne ei vaan tiedä.. Näin seminologina en ala väittämään vastaan.

Mistähän syystä monissa autoissa ovien saumat ruostuu liimasauman alta vain sieltä minne vesi valuu, eli alhaalta, eikä koko sauman mitalta esim. oma e39.


http://www.tuulilasi.fi/uutiset/uusi...to-retuperalla

Tuossa kuitenkin otanta siitä miten tuo kotelosaumojen suojaus tehdään(eli nimenomaa VAHALLA, ei liuotinpohjaisella kotelosuoja-aineella=myös oikeat takuukorjaukset), tästä muuten humpuukia ja asiavirheitä sisältävästä täysin tarkoitushakuisesta artikkelista.
Eli edelleenkään sinne EI KUULU nämä maaöljypohjaiset pikiliemet, vaan ne ovat kehitetty täysin erityyppisten koritekniikoiden suojaa-aineiksi, eikä näitä oikeasti saa sekoittaa keskenään:

Volkswagen teki yli 30 vuotta sitten kotelonsuoja-aineissa ratkaisun, joka on edelleen sopusoinnussa hiilivetypäästöjen vähentämisen kanssa. VW ryhtyi käyttämään suojavahaa, joka tehtiin juoksevaksi kuumentamalla. Liuottimia ei käytetä lainkaan. Ulkopintojen mekaaniseen suojaukseen tämä ratkaisu ei sovellu. Myös lähes kaikki muut valmistajat ovat siirtyneet vastaavien kuumavahojen käyttöön koteloiden suojaamisessa

Tähän riittää vastauksesi tämä..."ruosteenesto retuperällä":

Pyysimme avuksemme Pentti Harjulan Suomen Ruosteenestoliikkeiden Osuuskunnasta..."asiantuntijan suusta"...:

..."Nykyään alustan mekaanisessa suojauksessa käytetään erittäin paljon muovisia levyjä. Mercedes-Benz toimi pioneerina A-sarjansa kanssa, mutta moni asia meni aluksi pieleen. Edelleen melko laajalti käytettävään PVC-muovitukseen verrattuna etuja on kuitenkin monia. Eikä vieläkään välttämättä osata sanoa, ovatko tällaiset levyt suojauksen kannalta katsottuna hyvä vai huono asia. Ne toimivat hyvänä suojana niin kauan kuin ovat ehjiä, mutta peittävät myös paljon alleen. Muovien alla saattaa muhia vuosia varsinainen pommi"....

Eli jo nämä kaksi asiaa pitäisi kertoa mistä tässä kulutajan pelottelussa ja suoranaisessa huijauksessa on kyse...."muhia varsinainen pommi".....????
Tästäkin pitäisi olla edes niteeksi näyttöä ennen kuin näin kerta kaikkiaan typeriä juttuja levittelee julkisesti.

[riuska]

Mitä mieltä olette noista Hammeriten vasaralakoista??
Ite yllätyin kun joskus pari vuotta sitten sipasin sitä vähän takalokareiden sisäreunoihin kun oli vähän maalia lähtenyt niin ei ole vieläkään "ruostunut"

[Hemi]

Mitä mieltä olette noista Hammeriten vasaralakoista??
Ite yllätyin kun joskus pari vuotta sitten sipasin sitä vähän takalokareiden sisäreunoihin kun oli vähän maalia lähtenyt niin ei ole vieläkään "ruostunut"

Se että ei ole "ruostunut", johtuu tietenkin siitä että alla oli vielä ehyt sinkkipinta ja tuo vasaralakka toimii epoksi tavoin sulkevana.
Mitään ruosteenesto-ominaisuuksiahan siinä ei ole, vaan ehjän sinkkipinnan päällä toimii mikä tahansa mikä etsää hapen ja ilman kosteuden pääsyn sinkkipinnalle.
Eli toimii niin kauan kun pinta vain on ehjä.

[-KK-]

Se että ei ole "ruostunut", johtuu tietenkin siitä että alla oli vielä ehyt sinkkipinta ja tuo vasaralakka toimii epoksi tavoin sulkevana.
Mitään ruosteenesto-ominaisuuksiahan siinä ei ole, vaan ehjän sinkkipinnan päällä toimii mikä tahansa mikä etsää hapen ja ilman kosteuden pääsyn sinkkipinnalle.
Eli toimii niin kauan kun pinta vain on ehjä.

Kait siinä Hammeritessa vähän on? Tai voihan nuo valmistusaineet muuttua vuosien aikana. Ja korroosionestoa siis. Piti mainita kun täällä ollaan niin tarkkoja

7779-90-0 Sinkkifosfaatti 1 - 2,5 % N; R50/53

Muuten kyllä joo noin tuon toiminta mennee.

[makkis]

Se että ei ole "ruostunut", johtuu tietenkin siitä että alla oli vielä ehyt sinkkipinta ja tuo vasaralakka toimii epoksi tavoin sulkevana.
Mitään ruosteenesto-ominaisuuksiahan siinä ei ole, vaan ehjän sinkkipinnan päällä toimii mikä tahansa mikä etsää hapen ja ilman kosteuden pääsyn sinkkipinnalle.
Eli toimii niin kauan kun pinta vain on ehjä.

Hammeritehän tekee suojaavan kalvon jotta ruostuminen ei jatku vaikka sitä ruostetta sinne alle jäisikin.
Eli mun mielestä siinä on aika helvetin hyvät ruosteenesto ominaisuudet:think

[Hemi]

Kait siinä Hammeritessa vähän on? Tai voihan nuo valmistusaineet muuttua vuosien aikana. Ja korroosionestoa siis. Piti mainita kun täällä ollaan niin tarkkoja

7779-90-0 Sinkkifosfaatti 1 - 2,5 % N; R50/53

Muuten kyllä joo noin tuon toiminta mennee.

Tuota...se on tärpättiohenteinen alkydimaali, eli käytännössä samaa tavaraa kuin esim.Miranol ja sitä kautta käytännössä yhtä hyvä ruosteenestomaalina.
Viiden vuoden pinnoitetakuu sille taidetaan antaa, mutta ei siinä itsessään ole mitään mikä pysäyttäisi jo alkaneen ruostumisen(tai joo, "sinkkifosfaattia" hieman, mutta ei tämä nyt mikään happopohjamaalin korvike ole).
Toki värjääntyneen sinkkipinnan päällä se pysyy ja toimii, koska se nyt joka tapauksessa on sulkeva väri, eli estää hapen pääsyn pinnalle.
Nämä tärpättipuolen tavarat vain ei oikein kuulu autopuolelle, vaan ne nyt on enemmänkin näitä puumiesten ja polkupyöräkorjaajien tavaraa.

[-KK-]

Tuota...se on tärpättiohenteinen alkydimaali, eli käytännössä samaa tavaraa kuin esim.Miranol ja sitä kautta käytännössä yhtä hyvä ruosteenestomaalina.
Viiden vuoden pinnoitetakuu sille taidetaan antaa, mutta ei siinä itsessään ole mitään mikä pysäyttäisi jo alkaneen ruostumisen(tai joo, "sinkkifosfaattia" hieman, mutta ei tämä nyt mikään happopohjamaalin korvike ole).
Toki värjääntyneen sinkkipinnan päällä se pysyy ja toimii, koska se nyt joka tapauksessa on sulkeva väri, eli estää hapen pääsyn pinnalle.
Nämä tärpättipuolen tavarat vain ei oikein kuulu autopuolelle, vaan ne nyt on enemmänkin näitä puumiesten ja polkupyöräkorjaajien tavaraa.

Kysymys oli siitä, onko siinä latringissa yhtään ollenkaan kemiallisesti toimivaa korroosionestokomponenttia. Luonnollisestikaan en odottanut edes, että mukisematta myöntäisit olleesi väärässä

Laitan tähän lainauksen"Mitään ruosteenesto-ominaisuuksiahan siinä ei ole".

[Hemi]

Kysymys oli siitä, onko siinä latringissa yhtään ollenkaan kemiallisesti toimivaa korroosionestokomponenttia. Luonnollisestikaan en odottanut edes, että mukisematta myöntäisit olleesi väärässä

Laitan tähän lainauksen"Mitään ruosteenesto-ominaisuuksiahan siinä ei ole".

Olet oikeassa sori, ilmaisin itseäni epätäydellisesti, joten tarkennetaan.
Myöntämällä että olen "väärässä", myönnän samalla että tällä "miranolilla" on oikeita ruosteenesto-ominaisuuksia, joita siinä ei kuitenkaan oikeasti ole.

Eli, mitä oikeastaan kirjoitinkaan:

..."Mitään ruosteenesto-ominaisuuksiahan siinä ei ole"...

Eli tarkoitin sitä mitä kirjoitin, eli tässä Hammeritessä sinkkifosfaattia on sen verran vähän ja sillä ei ole tukenaan sinkkioksidia, että sitä ei oikeasti voi käyttää kuten oikeita sinkkipohjamaaleja.
Eli se ei oikeasti pysäytä jo alkanutta suostumista esim.piestesyöpymien pohjalta, joten sillä ihan oikeasti ei ole ruosteenesto-ominaisuuksia....anteeksi, eli korjataan: RUOSTEEN PYSÄYTTÄMISEEN tarvittavia ominaisuuksia....eli RUOSTEENESTO-OMINAISUUKSIA?
Sillä saadaan kyllä ruostunut pinta piiloon muutamaksi vuodeksi, mutta ei nämä kotikäyttöön tarkoitetut alkydimaalit ripauksella sinkkifosfaattia oikeasti muutu miksikään ruosteen pysäyttäjiksi, vaan se ripaus sinkkifosfaattia on puhdasta mielikuvamarkkinointia.
Se ei siis myöskään pysäytä tai oikeastaan käytännässä tuolla reilun prosentin sinkkifosfaatilla edes hillitse kalvon läpi tullutta vauriota.
Se pieni sinkkifosfaattipitoisuus ei siis anna tälle tuotteelle "ruosteenesto-ominaisuuksia" millään käytännön mittarilla.
Liäksi, näiden päälle kun ei voi kitata, niitä ei voi oikein hioa, eikä niiden päällä pysy kunnolla edes PU-pohjaiset pinnoitteet, eikä maalit, niin niitä on nyt ihan turha yrittää sovitella autokäyttöön soveltuviksi tuotteiksi.

[TJJ]

Teknodur 3430: pitääkö se olla combi-versiota vai ilman combia? Myyjä puhui 1:10 sekoitussuhteesta, combilla se näyttää olevan 1:6 joten siitä kai Hemi puhui? Entä kiilto, onko sillä väliä tässä käytössä, tarjolla olisi 90 eli kiiltävää versiota.

Sitten oli puhetta, että Tikkurilalla olisi vastaava tuote, onko siitä tietoa?