E39:n takakaarien maalaus

[jannnu78]

Se vesihän itsessään ei mahda ehjälle maalipinnalle mitään, vaan tuo e39 täyttöaukkokaukalon ympärillä on elastinen puristus/liikuntasauma josta ”kuppa” lähtee, jos lähtee (eli taaskaan ihan kaikki e39:it eivät ko.ongelmasta kärsi).

Eli tässäkin kohtaa menisi vielä ehkä 10-vuotta ennen kuin sinkki päästäisi vaurion läpi asti, mutta eihän tuota tietenkään viitsi pirukaan katsella.
Periaatteessa tuon puhaltaminen on hieman riskaabelia koska sen jälkeen näillä alueilla ei sitä sinkkiä sitten ole enään lainkaan ja seuraavan kerran vaurio on sitten läpi asti ja tietää takuuvarmasti hitsihommia.
Mutta, sen verran syvään tuossa on jo pari kohtaa päässyt ja nyt livenä asiaa näkemättä, sanoisin silti että Bilteman pistehiekkapuhaltimella vaurioituneet=reagoineet kevyesti/nopeasti ”jyystämättä” alueet yli ja heti niskaan ruosteensyöjä niin että yrittää sitä lientä uittaa sauman sisään vaikkapa paineilmaa hyväksikäyttäen.
Nythän siinä ei sitten ole enään sinkkiä, joten pohjaksi joko se Teknodur PU-pohja tai ihan happo+epoksi+hinkkaväri+ohut saumakitti+pinnat.

Tuota kanssa mietin itsekin , kun itsellä saattaa viikko tolkulla seistä tuolla vesi esim pesun tai vesisateen jälkeen ,eikä pienintäkään merkkiä että lähtisi ruostumaan , eli tosiaan ehjässä maalipinnassa vesi saa lillua varmaan lähes ikuisesti eikä ruostu .

Jänniä vehkeitä nää E-Kolmeysit ,että tiettyjä samoja vaivoja esim tekniikka puolella on odotettavissa kun metrejä tulee : maf,vanoksen tiiviseet,imuvuodot jne.. mutta nää korin ruosteviat tuntuvat olevan jokseenkin yksilöllisiä , poislukien takakontin luukun ympäristö.tietty kolarihistoria tai huonosti teetetty maalikorjauksen löytää varmasti edestä päin.

[pera8x]

en ole asiantuntija, enkä automaalari. mutta jotenkin tuntuu, että oisko tässä voinut käydä niin, että hemillä on mennyt asiat sekasin? puhuu sähkökemiallisesta sinkin ja raudan parista, mikä ei mielestäni liityä auton korissa tapahtuvaan korrosiotapahtumaan kun ehkä murto-osalta.

voin toki olla väärässäkin, sitä en kiellä. mutta oma näkemykseni tässä kohtaa sinkin tarkotuksesta on hieman eri, kun mitä olen ymmärtänyt hemin tarkottavan.

sinkki on pellin pinnassa sitä varten, että jos peltiin iskeytyy kivi ja maalipinta menee rikki on siellä sinkki vastassa. sinkki kestää ilmankosteutta, happea ja vettä ruostumatta kohtuullisen hyvin verrattuna rautaan, joka ruostuu nopeesti. näin ollen itse pelti ei ala ruostuun ja auto pysyy kunnossa paljon pidempään, kun ilman sinkkiä. se mitä sähkökemialliseen korroosioon tulee, vai miksikä tuota tulis kutsia, niin se ei mielestäni liity tähän siinä määrin, että sillä olis juuri merkitystä.

jos elektrolyysiin, eli vaikka suolaveteen laitetaan rautapalikka ja sinkkipalikka ja palikoihin johdetaan sähkövirtaa, niin epäjalompi tykkää hävitä ensin. mielestäni auton korissa ei tapahdu tälläsät ilmiötä, vaan korroosia on ilman sähköä tapahtuva ja rauta nyt vaan ei luonnollisesti tykkää hapesta ja vedestä, kun sinkki ei ole siitä niin herkästi moksiskaan.

mutta sanotaan nyt vielä, että jos olen pahasti hakoteillä, niin valaise minua! olen valmis vastaan ottamaan parempaa tietoa.

[TJJ]

mutta jotenkin tuntuu, että oisko tässä voinut käydä niin, että hemillä on mennyt asiat sekasin?

[pera8x]

niin, tuolla ensimmäisillä sivuilla oli siitä juttua.

taikka sitten minä olen kuutamolla ja asiat sekasin.

[TNT]

-------

[Hemi]

en ole asiantuntija, enkä automaalari. mutta jotenkin tuntuu, että oisko tässä voinut käydä niin, että hemillä on mennyt asiat sekasin? puhuu sähkökemiallisesta sinkin ja raudan parista, mikä ei mielestäni liityä auton korissa tapahtuvaan korrosiotapahtumaan kun ehkä murto-osalta.

voin toki olla väärässäkin, sitä en kiellä. mutta oma näkemykseni tässä kohtaa sinkin tarkotuksesta on hieman eri, kun mitä olen ymmärtänyt hemin tarkottavan.

sinkki on pellin pinnassa sitä varten, että jos peltiin iskeytyy kivi ja maalipinta menee rikki on siellä sinkki vastassa. sinkki kestää ilmankosteutta, happea ja vettä ruostumatta kohtuullisen hyvin verrattuna rautaan, joka ruostuu nopeesti. näin ollen itse pelti ei ala ruostuun ja auto pysyy kunnossa paljon pidempään, kun ilman sinkkiä. se mitä sähkökemialliseen korroosioon tulee, vai miksikä tuota tulis kutsia, niin se ei mielestäni liity tähän siinä määrin, että sillä olis juuri merkitystä.

jos elektrolyysiin, eli vaikka suolaveteen laitetaan rautapalikka ja sinkkipalikka ja palikoihin johdetaan sähkövirtaa, niin epäjalompi tykkää hävitä ensin. mielestäni auton korissa ei tapahdu tälläsät ilmiötä, vaan korroosia on ilman sähköä tapahtuva ja rauta nyt vaan ei luonnollisesti tykkää hapesta ja vedestä, kun sinkki ei ole siitä niin herkästi moksiskaan.

mutta sanotaan nyt vielä, että jos olen pahasti hakoteillä, niin valaise minua! olen valmis vastaan ottamaan parempaa tietoa.

Olet niin pahasti hakoteillä kuin vain voi, eli mars takaisin koulunpenkille ja fysiikan/kemian kirja käteen (eli mm.että sinkillä nimenomaan on voimakas korroosiotaipumus, ei suinkaan päinvastoin).

Tuostakin voi toki lukaista mistä siinä sinkin suojausvaikutuksessa on oikeasti kyse:

http://www.nordicgalvanizers.com/foretag/Corrosionsuomi.htm

[pera8x]

no joo.. lukasin tuon jutun, enkä kyllä mielestäni ihan niin hakoteilla ollut. ihan mielenkiintoista ja opettavaista luettavaa. äkkiseltään ainoastaan siinä asiassa olin väärässä, että luulin sinkin kestävän korrosoitumatta hyvin, mutta niinhän asia ei ole. se käyttäytyy ilmeisesti vähän vastaavalla tavalla, kun alumiini, tai titaani (oksidoituu) siltä osin mikäli tuota nyt oikein ymmärsin. mutta jokatapauksessa se sinkki suojaa sitä alla olevaa peltiä ilman kosteudelta ja hapelta yms, tapahtuipa siinä sinkissä korroosiota taikka ei. rauta muuttuu korroosion seurauksena ruosteeksi, mikä on heikkoa murenevaa yms ei toivottua tavaraa. sinkki ilmeisesti muuttuu taas ainakin pinnaltaan oksidiksi/oksideiksi, joka on tuolle kosteudelle ja hapelle paljon immuunimpi, kun rauta. menikö oikein?

mutta mikä muu tossa meni pieleen osaltani? mielestäni se sähkökemiallinen syöpyminen ei liity autoissa mitenkään tähän korin sinkitykseen. perämoottoreissa on sitä varten sinkkianodeja, kun ne lilluu vedessä, missä on olemassa todellinen vaara tapahtumalle.

ja jos tuntuu, ettei mene perille, niin väännä rautalangasta. sen lisäksi, etten ole automaalari, enkä alan ammattilainen, niin en ole myöskään kemisti, tai fyysikko. siitä huolimatta edelleenkin olen vastaanottavaisella tuulella uudelle paremmalle, oikeammalle tiedolle, jos sellasta on tarjolla asian tiimoilta.

[HTK12]

En nyt tästä keskustelusta löytänyt pikaisella vilkaisulla, että miten se kupliva maalikerros on tarkoitus poistaa alla olevaa sinkkia vaurioittamatta? Puhutaan E39:stä. Mm. konepellissä on kuplintaa, mutta maali on vielä päällä.

Neekerintukalla jos sipaisee niin varmasti lähtee sinkkikin melko nopeasti. :thinkOnnistuisiko soodalla puhaltamalla, vai vaurioittaako se sinkkiä? Nykyiset maalinpoistoaineet nyt on lähinnä vitsi, entisiin verrattuna, joten niiden kanssa en kehtaisi montaa iltaa läträtä.

Päälle on tarkoitus sitten vetästä teknodur:ia, hiontaväriä ja pintamaalia.

Helmasta löytyy myös kupruilua, joka on pohjan muovipinnoitteen rajalla. Miten sitä pohjan muovipinnoitetta on järkevin raottaa, että näkee mikä siellä alla on tilanne? Muistelen tältä foorumilta lukeneeni, että lämmittämistä ei suositella.

[asis]

Kyllä sitä saa ainakin 3l astioissa(mm.Nokian väri), mutta sitä pienemmissä on sitten ostopaikasta ja "supliikista" kiinni.
Suunnilleen saman asian toki ajaa perinteinen 2K happopohja+epoksipohja+hiontaväri, eli kolmikerrosvärisysteemi, mutta tuon hapon tartunta mahdollisen ruosteensyöjän päälle pitää hieman varmistaa ja tulee tuossakin helposti lirtoja kun eivät ihan joka paikassa myy alle 1l kokoja?
Eli ei tässä nyt ihan ilmaisia polkuja ole mikäli vaurioituneen alueen oikeasti haluaa korjata, eikä peittää.
Tosin, alueilla joissa oikeasti on kyse vain tästä sinkin värjäytymisestä, eikä ruosteesta, riittää kevyt puhdistus ja päälle voi vetää melkein mitä tahansa mikä sulkee pinnan hapensaannin.
Tämän ongelma on toki edelleen siinä että "Pentti Perusautoilija" tulkitsee kaiken "ruosteeksi" ja ottaa käyttöön "perinteiset" googlettamalla löytyneet korjausmenetelmät, jotka ovat tarkoitettu sinkkaamattomalle museoautojen rakenteelle ja ottaa ensimmäisenä rälläkän käteen "poistaen ruosteen".
Tämä ikävä kyllä aina varmistaa sen että ongelma uusiutuu pahempana ja nopeammin kuin alue olisi jätetty kokonaan "korjaamatta".
Se toinen "korjauskierros" saa sitten aikaan jo ihan oikeita rakennetta syöviä vaurioita ja näitä voidaan sitten porukalla täällä ihmetellä.

Eli, jos sinulla on nyt alue mikä on jo "puhdistettu" sinkistä, aja siihen se mastonin ruosteensyöjä, karhenna se 3-5-tunnin kuluttua 120 karkeuden paperilla ja yritä saada 2K epoksia sen verran että saat ainakin sitä suoraan tämän päälle sitä muutaman rundin(sulkee hapettomaksi ja se alla oleva ruosteensyöjä toimii happona).
Tästä voi sitten lähteä eteenpäin jo ihan pintaväreilläkin(parempi tosin +kitti/hiontaväri) ja kyllä sen nyt pitäisi muutamia vuosia kestää ilman katastrofaalista kukkimista/vaurioita(eli ei lopullinen korjaus, mutta pienellä tuurilla useiden vuosien vain pikku polkuilla).

Hemi, toimiiko tämä ruosteensyöjä yllä olevin ohjein samalla tavalla, kuin tuo Maston rost stop: http://m.motonet.fi/fi/tuote/602124/...npoistoaine-1l

Taikka sitten Noverox? Mastonin ainetta ei näytä Motonet tarjoavan.

[Hemi]

Hemi, toimiiko tämä ruosteensyöjä yllä olevin ohjein samalla tavalla, kuin tuo Maston rost stop: http://m.motonet.fi/fi/tuote/602124/...npoistoaine-1l

Taikka sitten Noverox? Mastonin ainetta ei näytä Motonet tarjoavan.

Fosforihappo kuin fosforihappo ja ”lisukkeet” enemmän nyansseja, eli toimii tämäkin.
Pääasia että sinkattujen rakenteiden ”ruoste” poistetaan kemiallisesti eikä raskaalla hionnalla (jolloin poistetaan myös se vähäkin jäljellä oleva sinkki ja varsinkin sinkki varsinaisen vaurioalueen ympäriltä).

[jvakeva]

[ATTACH]127907[/ATTACH]

[ATTACH]127909[/ATTACH]

[ATTACH]127910[/ATTACH]

Itsellä alpinassa vastaavassa paikassa pari pikku kuplaa, muttei isoja vielä.
ajattelin ihan suosiolla keväällä viedä maalaamoon, niin katsokoon muutenkin onko jotain pientä korjailtavaa. Nuo kotimaalaukset kun tuppaa 90% kukkimaan melko nopeasti ja tarkoitus olisi kuitenkin pitää apina mahdollisimman siistissä kunnossa. :think