e60 ruostuminen?

[pmv]

Tuosta sinkin ylivertaisuudesta hemin teksteistä lukiessa vaan tulee mieleen, että miksi helkkarissa kukaan tekee Ruostumatonta terästä tai laittaa sitä mihinkään kun galvanoitukin toimii täysin.

[Hemi]

kyllähän se on tosi kuin vesi ettei ole autoa joka ei ruostuisi.Joka muuta väittää niin kannattisi alkaa valmistaa niitä ruostumattomia autoja.voisi jopa hyvän tilin tehdä.

Nykyautohan nimenomaan ovat ruostumattomia ja niillä valmistajien osakkeenomistajat tekee tiliä.
Joka muuta väittää, elää vielä aikakautta kun Suomessa SKDL oli poliittinen voima.
Se että nykyautojen luukunreunoihin pukkaa pikkuista itse rakenteeseen voimatonta sinkkikukkasta, kertoo nimenomaan siitä että systeemi toimii, kuin että se ei toimisi. Mitään rakenteita pehmittävää ruostumista EI nykyautoissa ole olemassakaan vaikka pinnoitteet vähän kukkiikin.

Tuosta sinkin ylivertaisuudesta hemin teksteistä lukiessa vaan tulee mieleen, että miksi helkkarissa kukaan tekee Ruostumatonta terästä tai laittaa sitä mihinkään kun galvanoitukin toimii täysin.

Kyse on hinnasta. Galvanoitu teräsämpäri siellä mökin kaivolla on "hieman" halvempi kuin vastaava rosterinen ja kuitenkin se galvanoitukin kestää jatkuvaa mekaanista ja kemiallista altistusta +100-vuotta.
Sama koskee myös nykyistä koritekniikkaa ja sen hintaa.
Sinkattu kori voidaan lisäksi valmistaa törmäyslujista karkaistuista syvävedettävistä rakenteista ja galvanoida ne kuin että lujuuksien suhteen jouduttaisiin tekemään tekemään kompromissejä.
Galvanointi on siis halpa, mutta kuitenkin ERITTÄIN tehokas suojata kaikenlaiset teräsrakenteet 50-100-vuotta teräkseen kohdistuvalta korroosiolta.
Autotekniikassa tämä on sikäli hieman ongelmallisempaa kuin esim.sinkatuissa sähköpylväissä, koska auton korirakenne halutaan sinkin lisäksi pinnoittaa iloisin värikerroksin jotta kuluttaja voisi tuntea yksilöllisyyttä valitessaan autoonsa värin.....oman värin.
Eli sitten kun se sinkki toimii rakenteellisesti niin kuin sen pitäkin toimia, näkyy tämä prosessi heti luonnollisesti maalipinnan vaurioina.
Niissä sinkatuissa sähkäpylväissä kun ei maalia ole lainkaan, oksidoituu vaurioalueet kaikessa hiljaisuudessa nopeasti pieneksi vauriota suojaavaksi ruskeaksi sinkkioksidi pilkuksi....herättämättä hysteriaa kun maalipinnassa on pari "sinkkikukkasta".
Eli, jos joku nyt oikeasti väittää että galvanoitu teräsrakenne ruostuu, niin ihan jo ammatillisesta näkökulmasta haluaisin tästä hieman faktaa fysiikan näkökulmasta? Eli miten se on fysiikan näkökulmasta mahdollista?
Miten se käytännössä ilmenee esim.siinä kesämökin kaivon sinkkiämpärissä jota pidetään kosteana ja kolhitaan kaivonrenkaita vasten kymmeniä vuosia ilman pienintäkään pelkoa puhkiruostumisesta ja vieläpä täysin ilman maalipinnan tai/ja PU-pinnoituksen tuomaa mekaanista suojaa?
Eli miksi tuo sinkkipinta toimii niissä sähköpylväissä, peltikatoissa, peltiämpäreissä tai vaikkapa sinkityissä maalaamattomissa peräkärryissä satojakin vuosia ilman maalipinnan suojaakin, mutta auton korissa ei?

[Purtsi123]

Jonkun verran konetekniikkaa jo opiskelleena uskallan yhtyä Hemin kommentteihin.

Ja se miksi se "ruoste" esiintyy todennäköisimmin esim. ovien alareunoissa johtuu epäpuhtauksien lisäksi siitä, että siellä yleensä on jonkun näköiset taitokset, jolloin metallissa on huomattavasti suuremmat jännitykset kuin muualla, joka lisää "ruostee" mahdollisuutta.

[Hemi]

Eli miksi nämä sinkatut teräsrakenteet kestävät kevyesti ilman maalipinnan antamaa "suojaa" sen 100-vuotta ilman puhkiruostumista, mutta auton kori ei? :










....ja niin edelleen....

[Hemi]

Ja se miksi se "ruoste" esiintyy todennäköisimmin esim. ovien alareunoissa johtuu epäpuhtauksien lisäksi siitä, että siellä yleensä on jonkun näköiset taitokset, jolloin metallissa on huomattavasti suuremmat jännitykset kuin muualla, joka lisää "ruostee" mahdollisuutta.

Ei vaan kyse on ihan puhtaasti auton pintapeltiosien lämpölaajenemisen suhteesta sen sisäosien rakenteeseen.
Otetaan esimerkiksi tuo ovi ja sen rakenne, jossa oven pintaosan lämpölaajeneminen suhteessa oven runkorakenteeseen on erittäin voimakasta.
Tästä syystä oven pintapeltiä EI voi mitenkään mekaanisesti kiinnittää itse oven runko-osaan vaan pintapellin on pystyttävä laajenemaan eri tahdissa kuin sisärungon.
Tämä tarkoittaa taas sitä että oven pintapelti on kiinnitetty runkoon ainoastaan niin että pintaosa on taitettu rungon reunojen päälle pelkästään taitoksen puristusvoimaa hyväksi käyttäen.
Pintapelti EI siis ole hitsattu tai mitenkään muutenkaan kiinnitetty oven runkoon, vaan se on kiinni ainoastaan tuolla reunan taitoksen puristuksella sekä sauman sulkevalla elastisella PU-liimakittipalolla.
Nyt jos valmistusvaiheessa ko.puristesaumaan jää epäpuhtauksua tai kosteutta ja kun lämpötilavaihtelujn seurauksena "sauma elää", alkaa sinkki luonnollisesti reagoimaan ongelmaan ja oksidoituu ko.vaurioalueelta muodostaen sinkkioksidia joka sitten näkyy maalipinnan alla "ruostekukkasena".
Ongelman siis aiheuttaa ko.luukun kokemat lämpötilavaihtelut ja siinä sisäsyntyisesti olevat valmistusprosessissa jääneet epäpuhtaudet.
Nytkään itse teräspelti ei pientä rokonarpea lukuunottamatta vaurioidu, mutta luonnollisesti jälki on masentavaa kun kasvava sinkkioksidi puskee itselleen ko.puristesaumaan lisää tilaa, murtaen tuon Polyuretaanisaumauksen auki ja irroittaen maalipinnan pihjia myöten.
Perinteisessä raudan ruostumisessa tässä kohtaa maalin allla olisi jo peukalon mentävä reikä, sinkaussa rakenteessa vaurio on vain pinnallinen, eikä läpiruostumista tapahdu.

[Remotion]

Eli miksi nämä sinkatut teräsrakenteet kestävät kevyesti ilman maalipinnan antamaa "suojaa" sen 100-vuotta ilman puhkiruostumista, mutta auton kori ei? :







....ja niin edelleen....

tuli aiheeseen liittymättömänä vanha photoshoppaus mieleen...

...mutta jatkakaa

(olenko muuten ainoa joka ei halua nähdä satavuotiasta majavaa, oli se sitten kärryssä tai vielä omilla jaloilla kulkeva versio?)

[Thuppu]

Eli miksi nämä sinkatut teräsrakenteet kestävät kevyesti ilman maalipinnan antamaa "suojaa" sen 100-vuotta ilman puhkiruostumista, mutta auton kori ei? :










....ja niin edelleen....

Hmm, missä näitä on nähtävillä yli 100 vuotiaina? Kaikkia näitä olen itse kyllä nähnyt ruostuneena. Mökillä on jopa puhkiruostunut sinkkisanko eikä ikää ole lähelläkään 100v. Sinkatut vanhat katot ruostuu... jopa puhki asti. Siltojen metallirankenteita pitää "huoltaa"... jne. Muutenkaan paksua kuumasinkkipintaa ei voi oikein verrata ohuenohueen sähkösinkkipintaan. Sähkösinkitty ohutpelti alkaa kyllä ruostumaan yllättävänkin nopeasti taivasalle jätettynä ilman muuta pintakäsittelyä. Tommonen voimalinjan runko tai sillanrunko kestää varmasti sen 100v+ ilman sinkkiäkin, senverran paksua ainevahvuutta ovat. Totta on kuitenkin se että sinkki hidastaa syöpymistä merkittävästi.

[TJJ]

Nyt jos valmistusvaiheessa ko.puristesaumaan jää epäpuhtauksua tai kosteutta ja kun lämpötilavaihtelujn seurauksena "sauma elää", alkaa sinkki luonnollisesti reagoimaan ongelmaan ja oksidoituu ko.vaurioalueelta muodostaen sinkkioksidia joka sitten näkyy maalipinnan alla "ruostekukkasena".

Onko tietoa tuon ongelman laajuudesta muualla? Siis onko samaa vikaa myös lämpimissä maissa vai onko tilanne pohjoismaissa selvästi huonompi?

Ja toinen juttu mikä on minua askarruttanut ja on sinulle kirosana: ruostesuojaus - entäpä jos oven alareunan sisäpuoli/saumat suojataan joustavalla ruostesuoja-aineella, eikö se hidasta tuon ongelman syntymistä?

[Purtsi123]

Ei vaan kyse on ihan puhtaasti auton pintapeltiosien lämpölaajenemisen suhteesta sen sisäosien rakenteeseen.
Otetaan esimerkiksi tuo ovi ja sen rakenne, jossa oven pintaosan lämpölaajeneminen suhteessa oven runkorakenteeseen on erittäin voimakasta.
Tästä syystä oven pintapeltiä EI voi mitenkään mekaanisesti kiinnittää itse oven runko-osaan vaan pintapellin on pystyttävä laajenemaan eri tahdissa kuin sisärungon.
Tämä tarkoittaa taas sitä että oven pintapelti on kiinnitetty runkoon ainoastaan niin että pintaosa on taitettu rungon reunojen päälle pelkästään taitoksen puristusvoimaa hyväksi käyttäen.
Pintapelti EI siis ole hitsattu tai mitenkään muutenkaan kiinnitetty oven runkoon, vaan se on kiinni ainoastaan tuolla reunan taitoksen puristuksella sekä sauman sulkevalla elastisella PU-liimakittipalolla.
Nyt jos valmistusvaiheessa ko.puristesaumaan jää epäpuhtauksua tai kosteutta ja kun lämpötilavaihtelujn seurauksena "sauma elää", alkaa sinkki luonnollisesti reagoimaan ongelmaan ja oksidoituu ko.vaurioalueelta muodostaen sinkkioksidia joka sitten näkyy maalipinnan alla "ruostekukkasena".
Ongelman siis aiheuttaa ko.luukun kokemat lämpötilavaihtelut ja siinä sisäsyntyisesti olevat valmistusprosessissa jääneet epäpuhtaudet.
Nytkään itse teräspelti ei pientä rokonarpea lukuunottamatta vaurioidu, mutta luonnollisesti jälki on masentavaa kun kasvava sinkkioksidi puskee itselleen ko.puristesaumaan lisää tilaa, murtaen tuon Polyuretaanisaumauksen auki ja irroittaen maalipinnan pihjia myöten.
Perinteisessä raudan ruostumisessa tässä kohtaa maalin allla olisi jo peukalon mentävä reikä, sinkaussa rakenteessa vaurio on vain pinnallinen, eikä läpiruostumista tapahdu.

No joo tuokin, mutta kyllähän teräs nyt ruostuu satavarmasti helpommin taitetusta kohdasta kuin muualta(ellei ole kuumana taitettu). Ja sitä tuolla äskeisellä kommentilla hain. Ja varmasti vaikuttaa. Tuskin ne niitä taitoksia on lämpökäsitelly jälkeenpäin sisäisien jännitysten poistamiseks.

[Kentsu]

Takaisin aiheeseen niin (nyt uusimmassa) TM:ssä oli 2004 525 pistokoeajossa ja ruosteessa takaluukun sauma siinäkin... Sama juttu kuin E39:n kanssa; ruostuu jos sattuu olemaan "maanantaikappale" - muuten kestää isältä pojalle.

[Rale]

sinkki

Sinkitystä tehdään pääsäntöisesti Elktrolyyttisesti tai kuumasinkityksellä. Näissä menetelmissä on pinnoitepaksuudessa huomattava ero. Elktrolyyttisesti pinnoitetun sinkin paksuus on luokkaa 1-50um kun taas kuumasinkityn 150um->. Normaalissa taajama asutus alueella missä ei ole raskasta teollisuutta lähistöllä on sinkin "kuluminen" luokkaa 1um/vuosi, eli tuollainen elektrolyyttisesti sinkattu-kattopelti kestää siis näissä oloissa noin 30-50 vuotta, ilman mitään muuta pinnoitusta lisättynä. Toinen esimerkki taas on vaikkapa maantiekaide millä kaistat erotetaan toisistaan, kaide on kuumasinkittyä, jossa kerrospaksuus on yli 150um. Kaide taas joutuu luonnollisesti kovalle korroosio altistukselle mm. suola, pakokaasut yms. joten sen korroosio on huomattavasti nopeampaa, jopa yli kymmenkertaiset verrattuna kattopeltiin. Eli kaide on ruosteetta noin 15-20 vuotta (pois lukien niittien kodat). Miten se nyt menikään, pinotex kestää, minkä kestää.

[Hemi]

Sinkitystä tehdään pääsäntöisesti Elktrolyyttisesti tai kuumasinkityksellä. Näissä menetelmissä on pinnoitepaksuudessa huomattava ero. Elktrolyyttisesti pinnoitetun sinkin paksuus on luokkaa 1-50um kun taas kuumasinkityn 150um->. Normaalissa taajama asutus alueella missä ei ole raskasta teollisuutta lähistöllä on sinkin "kuluminen" luokkaa 1um/vuosi, eli tuollainen elektrolyyttisesti sinkattu-kattopelti kestää siis näissä oloissa noin 30-50 vuotta, ilman mitään muuta pinnoitusta lisättynä. Toinen esimerkki taas on vaikkapa maantiekaide millä kaistat erotetaan toisistaan, kaide on kuumasinkittyä, jossa kerrospaksuus on yli 150um. Kaide taas joutuu luonnollisesti kovalle korroosio altistukselle mm. suola, pakokaasut yms. joten sen korroosio on huomattavasti nopeampaa, jopa yli kymmenkertaiset verrattuna kattopeltiin. Eli kaide on ruosteetta noin 15-20 vuotta (pois lukien niittien kodat). Miten se nyt menikään, pinotex kestää, minkä kestää.

Märittele tuo "kestäminen"?
On toki ttta että 50-vuotias sinkkipeltikatossa alkaa olemaan ruskeita sinkkioksidoituneita läiskiä ja alueita, mutta tästä on vielä kymmeniä vuosia siihen ennen kuin itse kattopellin rakenteellinen lujuus alkaa selkeästi kärsimään.
Sama pätee noihin sinkattuihin maantiekaiteisiin, jotka toki vaihdetaan n.30-vuoden välein kun niissä alkaa pinta sopivasti "ruskettumaan". Tästä on vielä kymmeniä vuosia siihen kun niiden tekninen lujuus alkaa kärsimään itse korroosion takia.
Nyt on kuitenkin huomioitava että näissä renkenteiden ainoa suoja on se sinkkipinta, toisin kuin henkilöauton korirakenteissa jotka ovat suojattu erilaisin pohja ja pintamaalikerroksin sekä paksuin polyuretaanipinnoituksin kaikelta mekaaniselta ja siis suoraan tuohon sinkkipintaan vaikuttavalta kulutukselta.
Eli sillä ei ole merkitystä kestääkö joku sinkattu rakenne "vain" sen 50-vuotta jos tässä nyt tarjotaan skenaariota sille miksi esim.bemuissa luukunreunat hieman maalin alla kukkii.
Siitä kuitenkin lähdettiin, onko kyse perinteisestä rakenteita syövästä korroosiosta jossa rauta-atomi yhtyy happiatomiin vai nimenomaan sinkin reagoinnista.
Eli se että nyt lähdetään saivartelemaan sillä kestääkö jokin sinkattu sähkötolppa tai vaikkapa peräkärry ilman mitään muuta pinnoitusta/suojausta 100-vuotta....vai vain sen 50-vuotta, on pelkkää tuulen huminaa sille väitteelle että sinkatut, mutta lisäksi moninaisesti pinnoitetut vähärikkisestä korkealaatuisesta syvävedettävästä teräksestä valmistettu BMW ruostuiskikin sitten jo 5-vuodessa.
Pään voi toki taas kerran tässäkin asiassa laittaa puskaan ja elää sitä omaa totuuttaan jossa sinkatut rakenteet jos ne vain on BMW tai Mazda nimisiä kumoaa fysiikan lait, samalla kun Astro-TV:stä katsotaan neuvot perhesuunnitteluun, parannetaan kissat kristalleilla, etsitään googlesta joulupukin lentoaikataulut ja suunnitellaan kesälomareissut ufojen ilmestymistiheyden perusteella....
Ei, eli edelleenkään sinkatussa korirakenteessa sen "kukkasen ilmestyessä" EI OLE kyse perinteisestä ruostumisesta, vaan ihan muusta....josta syystä valmistajat voivat myöntää useiden kymmenien vuosien puhkiruostumattomuustakuita korirakenteille.

[BeamR]

Jees, eli pientä googlettelua niin löytyy jos jonkinlaista dokumenttia. Näiden eri lähteiden luotettavuusaste näin äkkiseltään arvioituna vaihtelee, joissakin se on vähä kyseenalainen mutta jotkin dokumentit on mielestäni erittäin luotettavia.

Ensinnäkin tuo galvanoidun/sinkityn pinnan kestävyys ulkona riippuu useasta tekijästä, mm kohteen ominaisuuksista (mitä metalliseosta), sinkityksen laadusta sekä sinkkikerroksen paksuudesta. Yhdessä lähteessä esitetään, että yksi (1) mikrometri kerroksen paksuudessa lisää tuotteen elinikää yhdellä vuodella (lähde). Tuotteen kestävyyttä parantaa myös post-coating, eli esim maalaus tai muovipinnoitus.
MUTTA: tämä vain kun kyseessä on tuote, joka ei joudu mm. suolaliuoksen hyökkäyksen kohteeksi.

Kun tuo post-coating rikkoutuu sinkkikerrokseen asti, alkaa välittömästi hapettumisreaktio, joka luonnollisestikin syö sitä sinkkiä siitä post-coatingin ja tuotteen välistä (olkoon vaikka sitten auton alustan osa ja terästä) ja jatkuu niin kauan kuin rikkoutunut kohta on tekemisissä syövyttävien aineiden ja hapen kanssa (erittäin hyvä lähde, kts sivu 14, kohta 1.5, kuva 1.8). Tällöin se sinkin syöpyminen EI pääty tuon rikkoutuneen kohdan sinkin hajoamiseen, vaan jatkuu edelleen syöden sitä sinkkiä MAALIKERROKSEN ALTA. Tämä aiheuttaa kaksi asiaa:
1. maalipinta alkaa kukkimaan
2. se sinkki kuluu hitaasti mutta varmasti pois, ja kun se on loppunut, alkaa pomminvarma tuotteen ruostuminen, ja yleensä juuri rikkoutuneesta kohdasta.

OK, nyt tulisi sitten mieleen että jos kerran sinkkikerros lähtee alta pois, niin eikös sen maalin pitäisi pudota sitten myös. Tähän haasteeseen en löytänyt mitään kristallinkirkasta selvitystä, että miten tuossa käy lopulta auton alustassa, mutta jos katsotaan esim jälkikäteen maalattuja sinkkipintoja (kottikärryt jne), niin totta, niistä tosiaan lähtee usein maalit isoina paloina irti. Ja siksi sinkittyjä kottikärryjä/kattoja jne ei juuri maalailla (vrt Hemin laittamat kuvat, mikään tuote ei ollut maalattu). TÄmä on vielä vähän auki mulle, jatketaan selvittelyä tämän osalta.
Itse mietin, että olisiko tässä jotain tekemistä sinkityksen paksuudella, koska autoissa käytetään poikkeuksellisen ohuita sinkkikerroksia (sen perusteella mitä tietoja sain kaivettua): 8-20 mikrometriä (luotettavan oloinen lähde).
Samaan aikaan esim peräkärryjen kuumasinkityt osat ovat 60-150 mikrometriä, ja ne ei ole samanlaisella jatkuvalla rasituksella kuin esim auton alusta.
Ongelma nimenomaan auton kanssa on jatkuva ja toistuva kosteus siellä rakenteissa yhdessä suolan kanssa. Kaikissa lähteissä koskien suolasumutestausta todetaan, että mikäli sinkitty tuote saa kuivua säännöllisesti, niin se hidastaa hapettumisprosessia merkittävästi. Kaikkein pahin vaihtoehto on jatkuva VEDESSÄ oleminen.

Mitä tästä nyt sitten voisi päätellä? Montakin asiaa, mutta laitetaan nyt termit ensin kuntoon:
Ruostuminen = hapettumista
Punainen hapettuma = raudan hapettumista
Valkoinen hapettuma = epäjalomman metallin hapettumista (esim sinkki tai alumiini)
ELI FAKTAT:
- kyllä, nykyautot ruostuvat myös heti kun sinkitty pinta menee rikki, mutta kyse on epäjalomman aineen hapettumisesta, joka ei vielä vaikuta rakenteelliseen lujuuteen.
-Kyllä, maalipinta voi kukkia nykyautossa, ja se johtuu nimenomaan tuon epäjalomman metallin hapettumisesta post-coatin ja teräksen välissä.
- riippuen käyttöolosuhteista ja pinnan vaurioista tuo sinkkikerroksen loppuun palaminen voi tapahtua todella nopeastikin, esim tuossa viimeisessä linkissä on todettu puhtaan 8 mikrometrin sinkkipellin kuluvan punaisen hapettuman tilaan 360 tunnissa suolasumukokeessa (jolla ei sinänsä ole paljoa tekemistä tosielämän autoilijan kanssa, johtuen monestakin tekijästä).

Sitten MuTut: tuo sinkkikerros itsessään suojaa kyllä melko pitkään autoa (varmasti sen käyttöiän, ainakin valmistajan kuvitteleman käyttöiän, täällä suomessahan me vedetään tuplana ne ajat). Lisäksi uusissa autoissa on ihan suunnittelussa otettu huomioon, että eri koteloilla tulee olla tietty ilmanvaihto, joka takaa sen, että kaikki korin osat pääsee kuivumaan edes joskus jos vain käyttöolosuhteet sen sallii. Mikäli nämä ilmanvaihtoaukot tukitaan ja/tai kosteuden poisvaluminen rakenteista estyy, niin se kiihdyttää tuota hapettumista merkittävästi.

Tästä päästäänkin sitten massaukseen: ihan hienoa, mutta esiin tulee kaksi ongelmaa:
- se massa ei suojaa fyysiseltä kulumalta joka voisi rikkoa tuon useissa autoissa jo olevan kumi/muovipinnoitteen (esim mökkitiellä kiven raapaisu alustaan tai vaikkapa hidastetöyssyyn osuminen madalletulla autolla). Toisin sanoen se hapettumisprosessi alkaa siellä sinkkikerroksessa aivan samalla tavalla, oli se auto sitten massattu tai ei.
- mikäli sinne alustaan/koteloihin laitetaan sitä massaa miten sattuu, niin se massa tukkii nuo hengitys/valumatiet, jolloin kosteus jää muhimaan koteloihin, ja mahdollinen hapettumisprosessi vain kiihtyy (ja faktisesti näin onkin, koska hitsattujen saumojen korroosio toimii vähän eri tavalla kuin näiden sinkittyjen pintojen, mutta se olisi kokonaan toisen artikkelin paikka).

Miten sitten on mahdollista, että jokin nykyaikaisen auton sinkitty osa on punaisessa ruosteessa jo muutaman vuoden päästä? Ensinnä on kysyttävä että kuinka paksu se sinkkikerros on. Sitten on kysyttävä, että onko se sinkitsemisprosessi sujunut oikeaoppisesti. Ja sitten, esim ovien kohdalla: onko ne sinkitty vai onko suojaus pyritty toteuttamaan jotenkin muuten? Lopuksi: lähtikö se ruoste siitä sinkitystä pinnasta vai jostain muualta, esim hitsaussaumasta joka ei ole kuulunut sinkattavien listalle?

Tässä siis maallikon selvitystä itselleen (ja niille jotka jaksoi näin pitkälle lukea) aiheesta nykyautojen sinkitys, ruostuminen ja massaus. Jos haluat massata, niin massaa, mutta ei sillä todennäköisesti sen auton korin ikää pidennetä. On erittäin mahdollista, että sen auton korin ikä jopa lyhenee tuosta massan levittämisestä.

Post mortem: on muistettava,e ttä nämä nykyautot on oikeasti aika hyvin ruostesuojattuja jo tehtaalta lähtiessään. ei tavitse mennä kovin montaa vuosikymmentä taaksepäin kun kolmevuotiaasta autosta saattoi olla runko ruostunut poikki ja sitä pidettiin lähestulkoon normaalina... Nykyään kaikenmaailman Kiat sun muut antaa koritakuita, jotka esim keski-euroopassa vastaa kyseisen auton elinkaarta tehtaalta romuttamolle. Me hullut Suomalaiset vain jatketaan niillä ajoa vielä toiset 7-10 vuotta.

[Hemi]

....Miten sitten on mahdollista, että jokin nykyaikaisen auton sinkitty osa on punaisessa ruosteessa jo muutaman vuoden päästä? Ensinnä on kysyttävä että kuinka paksu se sinkkikerros on. Sitten on kysyttävä, että onko se sinkitsemisprosessi sujunut oikeaoppisesti. J

Jätetään nt tuo muu ja otetaan tämä.
Eli, saat vastauksen tuohon kysymykseen kun kiertelet vaikkapa AVK:lla tutkien "suurennuslasilla" ....ei niitä vuoden kahden ikäisiä, vaan niitä nyt sen 15-vuotta vanhoja sinkattuja korirakenteita jotka ovat törmäyksissä paljastuneet.
Tai sitten marssit lähimmälle romuttamolle jossa pääset tutkimaan näitä litistämällä paalattuja ensimmäisiä täys-sinkkikorisia 80-luvun lopun autoja, eli vaikkapa pösöjä tai audeja.
Huomaat helposti että kaikki korin sisärakenteet ovat edellen kuin uusissa autoissa, vaikka sitä "punerrusta" löydät tasan yhtä paljon niin muutaman vuoden ikäisistä kuin näistä yli 20-vuotiaista.
Huomaat varsin helposti että nykyisen koritekniikka on AIVAN liian hyvin suojattu korroosiolta, koska ne litistetyt korit sulattoa odotellessa ovat edelleen näissä kuin uusista autoista, vailla yhtäkään edes reijän alkua.
Pientä pilkkua ja kukkasta löytyy, mutta kun hieman "kukkasta" raavit, huomaat että alla on AINA täyttä peltiä ilman pelkoakaan reijän läpimenosta.
Ok, siellä paalikasassa on vielä vanhan koritekniikan ruostuvaa tavaraa ja osin väärin tehtyjä kolarikorjauksia sinkkaamattomilla tarvikeosilla, joten esim.405 pösöistäkin voi joistan löytää aidosti ruostuneen etulokarinkaaren, mutta kun tsekkaat pohjia ja nyt auikirevittyjä/rutisteltuja palkkeja+koteloita, on ne aivan kuin uusista autoista.
Eli, se sinkki oksidoituessaan muodostaa happea+kosteutta läpäisemättämän kovan pinnan/ruven 2-10-kertaa uudelleen ja uudelleen(siis jos sen joku aina välillä "korjaa"), pysäyttäen vaurion etenemisen siihen(ilman happea rauta ei ruostu eikä sinkki reagoi).
Puhkiruostumista ei käytännössä voi tapahtua ilman että joku välttämättä haluaa niin.
Netti on toki todella ihmeellinen paikka kun näistä uusienkin korirakenteiden "ruostumisesta" keskustellaan..... mutta aika harvoin meidän autopeltiseppien keskuudessa jotka kuitenkin päivittäin näiden korirakenteiden ja maalipintojen alle kurkistelevat, kukaan pystyy kertomaan nähnensä yhtäkään ruostereikää nykyisissä uuden koritekniikan sinkatuissa autokoreissa.

[BeamR]

Jätetään nt tuo muu ja otetaan tämä.

Njoo, ajatushan oli sama, ettei se sinkitty peruspelti helpolla lähde siitä ruostumaan, vaan jostain syvempää se vika on haettava.
Itse en ole peltiseppä enkä katsele paalattuja raatoja päivittäin, eikä ole paljon tarviskaan. Aihe itsessään alkoi kiinnostamaan ja sitä kautta sitten tuli lueskeltua aika paljon tuota dokumentaatiota näistä sinkityksistä.

Mutta sen verran on nyt sitten lisättävä, että teknisesti jos katsotaan vaikka peltikattojen sinkitsemisteknologiaa ja autojen sinkitsemisteknologiaa, niin niissä on ero kuin yöllä ja päivällä, samoin kuin niiden käyttökohteellakin. Näiden vertaaminen toisiinsa ei oikein onnistu.